Tämä keskustelu saa varmasti kiivaita mielipiteitä aikaan, mutta löytyykö enää äitejä jotka ei jaksa nipottaa jokaisesta suosituksesta tai tutkimuksesta?
Olen äiti pian 3 kk vanhalle tytölle.
-Tyttömme on pari viikkoisesta nukkunut omassa huoneessaan, koska me molemmat nukumme niin paremmin (tyttö herää kerran yössä syömään). Meni tyttö vaunuihin tai sänkyyn, sanon kauniita unia, silitän kerran päätä ja veks. Nukahtaa itsekseen.
- Neiti syö korviketta, koska maitoni loppui. Harmittaahan se, mutta saan mukavasti itse vähän enemmän vapautta kun mies voi osallistua myös
- Pesen vauvan vaatteet yhdessä meidän vaatteiden kanssa tavallisellä Omolla. Tosin olen aina käyttänyt kolmasosan suositellusta pesuainemäärästä, koska halua en vaatteideni lilluvan pesuaineessa.
- En ole ollut missään vaiheessa "tutinkeittäjämamma". Jos tutti tippuu lattialle, se huuhdellaan ja takaisin suuhun. Joka päivälle uusi tutti. Keitän tutit ja pullot kerran viikkoon.
- Tyttö on käynyt kanssamme saunassa alalauteilla miedossa lämmössä löylyä heittämättä. Nauttii aivan suunnattomasti.
Olen saanut kaveripiiristä välillä vähän oudoksuvia ja kärkkäitä kommentteja. Tyttö kuitenkin jäntevä ja terhakas neiti. Vanhempien silmäterä! Kukin tavallaan ja näin meillä, mutta onko muita jotka ei jaksa nipottaa "koska kaikki muutkin"
Olen äiti pian 3 kk vanhalle tytölle.
-Tyttömme on pari viikkoisesta nukkunut omassa huoneessaan, koska me molemmat nukumme niin paremmin (tyttö herää kerran yössä syömään). Meni tyttö vaunuihin tai sänkyyn, sanon kauniita unia, silitän kerran päätä ja veks. Nukahtaa itsekseen.
- Neiti syö korviketta, koska maitoni loppui. Harmittaahan se, mutta saan mukavasti itse vähän enemmän vapautta kun mies voi osallistua myös
- Pesen vauvan vaatteet yhdessä meidän vaatteiden kanssa tavallisellä Omolla. Tosin olen aina käyttänyt kolmasosan suositellusta pesuainemäärästä, koska halua en vaatteideni lilluvan pesuaineessa.
- En ole ollut missään vaiheessa "tutinkeittäjämamma". Jos tutti tippuu lattialle, se huuhdellaan ja takaisin suuhun. Joka päivälle uusi tutti. Keitän tutit ja pullot kerran viikkoon.
- Tyttö on käynyt kanssamme saunassa alalauteilla miedossa lämmössä löylyä heittämättä. Nauttii aivan suunnattomasti.
Olen saanut kaveripiiristä välillä vähän oudoksuvia ja kärkkäitä kommentteja. Tyttö kuitenkin jäntevä ja terhakas neiti. Vanhempien silmäterä! Kukin tavallaan ja näin meillä, mutta onko muita jotka ei jaksa nipottaa "koska kaikki muutkin"
Vastaukset 45
Vanhimmat
Löytyy varmasti,mutta on tiettyjä suosituksia joita ei nipotuksen takia oo tehty esim tuo sauna.Nauttii varmasti en epäile,mutta noin pienellä vaivalla ei lämmön säätely toimi vielä ja se voi jopa kuolla lämpöhalvaukseen.Itse en moista riskiä ottais mut sun on lapses joten jokainen tyylillään.T:rento äippä
No sinä et oo rentoa nähnykään :D "kuolee siihen"..... Just joo. Alalauteilla tuskin on 40 astetta edes...
Miten rentous ja suosituksille nauraminen liittyvät toisiinsa? Ihminenhän voi olla ihan rento lapsen kanssa, vaikka luottaisikin asiantuntijoiden jakamaan tietoon ja toimisi sen mukaan.
Rennolla ap tarkoitti varmaankin sitä, ettei kaikessa ota stressiä niistä suosituksista. Joka asiaan on joku suositus. ne ovat suosituksia, ei sääntöjä. Ei se elämä kaadu jos ei joka suositusta jaksa noudattaa. Ja varmaan kaikki äidit ei koe niitä stressaaviksikaan. mutta aika iso osa äideistä kokee jatkuvasti jotain syyllisyyttä milloin mistäkin ihan turhanpäiväisestä asiasta. Kun elämästä saisi huomattavasti helpompaa ja rennompaa kun jättäisi siitä pingottamisesta puolet pois. ihan syyllistymättä. Aika monet suositusten orjalliset noudattajat ovat täysin kauhistuneen näköisiä kun mainitset tekeväsi jotain toisin.... ajattelevat varmaan olevansa rentoja, mutta kuitenkin kauhistuvat kun joku ottaa puheeksi menevänsä jossain asiassa sieltä mistä aita on matalin.
löytyy, mutta harvassa ovat. Jotain naksahtaa päässä kun vauva syntyy (erityisesti esikoinen) ja kaikki maalaisjärki katoaa, puf, taivaan tuuliin. Jäljelle jää neuvolan ja markkinamiesten täysin manipuloitavissa oleva mami, joka suorittaa ja pingottaa ollakseen mahdollisimman hyvä äiti. Viis omista menoista, viis miehestä tai siitä, että on edelleen nainen, ei pelkkä äiti. Koska nämä ovat ihan toissijaisia asioita. Sitä ollaan vaan niin äitiä, niin äitiä. Mitään muuta ei elämään mahdu.
- Meillä syödään korviketta, koska maito ei ksokaan noussut, vaikka sitä miten yritettiin sairaalassa ja kotona "houkutella". Aina saa olla niitä pulloja selittämässä ja ihan ventovieraillekin. Järjettömän ärsyttävää. Ja sitten ne säälivät katseet näiltä superäideiltä. Katsotaan vaan, niin kouiässä kukaan ei tiedä onko kympin saanut lapsukainen kasvanut rintamaidolla vai korvikkeella...
- Ei ole käynyt mielessäkään pestä vauvan vaatteita erikseen. Miksi?! Meillä kaikki vaatteet pestään samalla hajusteettomalla aineella. Eihän niitä vaatteita edes ole niin paljon, että kaikkia värejä tulisi koko koneellista.
- Saunassa käydään joka viikko. Vauva nauttii kylvystä alalaudetasanteella ja hörppii välissä maitoa.
- Tutit keitettiin ekat viikot kerran viikossa. Sen koomin suoraan lattialta suuhun vaan. Kyllähän ne kaluaa muutenkin kaiken mitä eteen tulee ja haluaisin nähdä lelun, joka keitetään tai huuhdellaan aina kun tippuu lattialle.
- Kiinteät aloitettiin jo 3kk iässä lääkärin (allergia) suosituksesta. Tämäkään ei mene jakeluun muille mammoille. Kun on niin haitallista ja väärin. Viis siitä, että lasten allergialääkäri ohjeisti toimimaan näin, koska kyllähän mammat tietävät paremmin.
- Illanviettoihinkin me hunsvotit olemme osallistuneet. Jopa alkoholia ollaan nautittu vauvan ollessa paikalla, APUA!!! Vauva menee yöunille 19.30 ja herää klo 03-04 kerran syömään, näin on ollut joka ikinen ilta jo 6kk ajan. Illan aikana on juotu molemmat, ei tietenkään kaatokänniä. Mutta kuitenkin muutamat lasit viiniä ja pari siideriä pitkän illan aikana. Ja vauva ei tiedä tuon taivaallista asiasta, koska nukkui koko ajan. Jos olisi pitänyt vaippaa vaihtaa, syöttää tms. olisi se vallan mainiosti onnistunut molemmilta, koska mitään kännejä ei vedetty. Mutta tämäkin on täysin käsittämätöntä 98% mielestä.
- Vauvaa varten ei koskaan hiljennetä asuntoa, vaan telkkari ja musiikki saa olla ihan sillä voimakkuudella kun muutenkin olisi. Vieraat saa puhua normaalilla äänellä, pesukone menee päälle jos tarvetta on jne. Vauva ei häiriinny, koska päivä 1 on ollut aina näin. Mahtavaa, kun ei tarvitse aina kylässä tai vieraisilla hyydyttää koko tunnelmaa ja tehdä numeroa, että meidän mussukka menee nyt unille, voisitteko olla hiljaa. Vauva matkasänkyyn, pään silitys, suukko ja hyvät yöt, ja avot, beibi nukkuu.
- Purkkiruoat ovat hyviä ja niiden tarjoaminen ei ole rikos, niin kuin moni tuntuu ajattelevan. tehdään kyllä soseita itse paljon, koska emme koe sitä vaivaksi ja on edullista. Mutta purkistakin saa. Tätäkin joutuu oudon paljon selittämään.
Moni äiti jotenkin vissiin yrittää pönkittää omaa erinomaisuuttaan etsimällä epäkohtia toisten tavoista. Paras on se, joka pystyy täydellisimmin noudattamaan joka suositusta ja ehdotusta, ja vielä vähän enemmän. Oletteko muuten huomanneet, että kaikki ongelmat, häiriöt ja vaikeudet lapsilla ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosikymmenen aikana? Kumma juttu, että vanhaan hyvään aikaan kun joka asiassa ei viilattu sitä kuuluisaa pilkkua, oli vielä ihan normaaleja lapsia... silloin tehtiin vielä asiat oman järjen ja arjen kannalta leppoisimmalla tavalla. Vauva mukautui perheen arkeen, ei niin, että koko maailma mukautuu lapsen mukaan. Tuolla höösäämisellä ja hysterisoinnilla tehdään vaan avuttomia ja neuroottisia tulevia aikuisia. Kaikki ajattelu ja vastuu on ulkoistettu muille: neuvolaan, asiantuntijoille jne. Itse ei uskalleta enää tehdä mitään ratkaisuja jos joku pykälä vain jossain sen kyseenalaistaa...
ärsyttävä kirjoitus.
Minusta oli kyllä varsin asiallinen kirjoitus. Vauva on tuloillaan, tosin vasta loppukeväästä, mutta silti allekirjoitan jo nyt ennemmin tämän toimintamallin kuin ne mitä kaveripiirissäni olen nähnyt. Miksi naiset näivettää ittensä kaiken maailman kiihkoilun vuoksi?
Vai oliko ärsyttävä kirjoitus, koska ottaa päähän miten jollain voi elämä olla helpompaa ;-)
Löysää sinäkin pipon nyöriä niin ehdit tekemään muutakin kuin steriloimaan niitä tutteja.
Mikäs nyt niin ärsytti? se koira älähtää, johon kailikka kalahtaa...
tuossa sitten oli? Kirjoittaja kuvittelee itse olevansa parempi/rennompi kuin asioita toisenlailla tekevät.Eri ihmisten rentoushan koostuu ihan eri asioista,joku voi olla ihan rento vaikka keittelee tutteja joka päivä.Suositusten noudattaminen ja rentous ei taas liity mitenkään toisiinsa.
Loistavia pointteja =)! Itselle täysiä itsestäänselvyyksiä, mutta surullisen moni tekee elämästään vaikeaa stressaamalla näistäkin. Mutta hei, jatketaan me näin niin jää aikaa ja aivokapasitettia muuhunkin kuin kotihommiin ja vauvan hoitoon ;-)
"Moni äiti jotenkin vissiin yrittää pönkittää omaa erinomaisuuttaan etsimällä epäkohtia toisten tavoista."
No ihan samaahan sinä teet tässä nyt itsekin. :) Haukut niitä, jotka tekevät toisin kuin sinä. Miksei nyt tosiaan vain anneta kaikkien tehdä omalla tavallaan?
"huoh mitä porukkaa" Loistava kirjoitus!
Mitä alkoholiin tulee, itsekkin olen käynyt kerran baarissa kavereiden kanssa. Mies pärjäsi hyvin yön neidin kanssa. Tuntuu että joissakin perheissä on vain äiti, mutta kyllä meillä on kaksi vanhempaa kantamassa vastuuta hoidosta. Meillä on myös miehen kanssa sopimus, että jos minä pian saan päällikön paikan, niin mies jää kotia hoitamaan lasta , ihan taloudellisen syyn vuoksi.
En sano, että "nipottajien" tapa on väärä, mutta se ei ole ainoa oikea, niin kuin suurin osa tuntuu ajattelevan.
juu no lähinnä tarkoitin, että pönkitetään sitä omaa suoritusta vielä paremmaksi etsimällä toisten tekemisistä suositusten ja ohjevihkosten vastaisia tekoja ja huomautellaan sitten niistä. ikään kuin mustamaalataan ja väheksytään toisten äitiyttä ja omistautumista lapselle kun etsimällä etsitään asioita, jotka ei menekään neuvolan tai millon minkäkin professorin lausuntojen mukaan. Ja sitten kun itse tehdään niin, voidaan kokea, että ollaan omistautuneempia ja täydellisempiä äitejä kuin muut ;-) Mitä enemmän uhrautuu, tinkii omista asioista ja tavoista, mitä jämptimmin joka pykälää ja uusinta tutkimustietoa noudattaa, mitä enemmän luomua löytyy kaapista jne., sitä parempi äiti on. Se on se nykyajan malli. Ihme marttyyrimeininkiä.
Isistä viis, heillä on vapaat tekemiset ja menemiset entiseen malliin. Vain äidin pipon löystäminen traumatisoi lapsen.
Eikö olekin uskomatonta, että myös pulloruokitut, yön yli hoidossa olleet, muutakin kuin luomua syövät, ennen suosituksia kiinteät aloittaneet ja jopa saunassa syntyneet lapset voivat kasvaa ihan onnellisiksi 100-vuotiaiksi? Ei siihen tarvita äitiä, joka luopuu kaikesta omasta elämästään. Mutta vaikeaa se on monelle hyväksyä.
Täällä myös yksi rento mamma tai itsekäs miten kukakin sen ajattelee.
Meillä nyt vuoden ikäinen poika.
Lopetin imettämisen pojan ollessa 4 kk kun sai alkaa soseita antamaan,imetys oli alusta asti vaikeaa ja on aina saanut myös korviketta pullosta joten lopetus kävi helposti,tästä muut äidit ovat olleet kauhistuneita,itse koin parhaaksi niin.
Vaatteet pesty aina ihan samassa koneessa ei mitenkään erikseen eri aineilla.
Poika on aina käynyt yksin nukkumaan eli laitan pojan sänkyyn pusu otsalle ja ovi kiinni ja hyvin nukahtaa,tästäkin olen saanut kuulla että pitäisi silittää ja laulaa kunnes nukahtaa ja pah!tietysti luen sadun ja laulellaan ennen sänkyyn menoa.
Ja tosiaan jos tutti tippuu lattialle nii Suuhun vaan takasin siinähän se vastustuskyky kasvaa...
Mieheni kanssa myös perjantaisin kun poika käy n21.00 nukkumaan niin otetaan muutama olut/siideri(rentoudutaan)ollaan silti ihan hoitokykyisiä vaikka poika nukkuukin ihan aamuun asti. Käyn myös noin 3 viikon välein viettämässä tyttöjen iltaa ja mieheni pyytää omia kavereitaan meille pelaamaan ja leffoja katsomaan, minulla ei muuten mtn harrastuksia tai menoja ole niin on kiva päästä tuulettumaan.
Minulla ei ole mitään tälläistä superäitejä vastaan itsekin olisin mielummin sellainen mutta ei vaan tule luonnostaan, koen silti olevani hyvä ja paras äiti lapselleni ja sitä paitsi kun välillä hoitaa omia tarpeitaan niin jaksaa olla muille parempi:)
Mistä asiasta olet saanut oudoksuvia tai kärkkäitä kommentteja? Minusta tuo sinun luettelo kuulostaa täysin normaalilta. Itse taidan olla sitten varmaan vielä rennompi...
Onko siitä tehty tutkimusta millaisten perheen lapset sairastavat eniten? :D Tuli vaan mieleen, ystäväpiirissä on näitä lapsia paljon joilla ollaan aika tarkkoja joistain asioista, mutta ovat kyllä sairastelleetkin sitä sun tätä. Voiko tuota nyt sitten tuohon liittää mutta meillä imetys loppu 2kk kohdalla. Tutit ja tuttipullot on keitetty vain kaksi kertaa koko aikana.. Vauva kyllä maistaa kaikkea ja pistää suuhunsa kaiken mitä ehtii, leivänmurut lähtien lattialta jos löytää ennen koiraa enkä ole ehtinyt korjata. Vauva siis 11kk ja terveenä ollaan tähän asti oltu. Saunassakin on käynyt ekan kerran 2kk ikäisenä alalauteella. No jokatapauksessa iloinen ja reipas terve vesseli on.
Sen verran kommentoin tuosta että ei hiljennetä taloa vauvan unien ajaksi...
On nimittäin temperamenttikysymys kuinka vauva nukkuu ja teidän vauvanne vaan sattuu olemaan sellaista tyyppiä että nukkuu hyvin pienessä hälinässäkin. Se ei ole siis teidän ansiotanne vaan vauvanne vaan on sellainen. Jotkut vauvat heräilevät helposti pieniinkin ääniin vaikka kuinka olisi totutettu meluun. Sama juttuhan se on aikuisillakin: toinen vaatii täysin pimeän ja hiljaisen huoneen voidakseen nukkua, mutta toinen torkahtelee melkein kesken lauseen telkkarin ääreen.
Myös tuo että vauva nukahtaa helposti kun sen vaan laittaa nukkumaan: sekään ei ole teidän ansiotanne vaan jälleen: vauvanne vaan on sellainen luonnostaan!
Minulla oli ylihelppo esikoinen ja hänen kanssaan pidin itseäni loistavana kasvattajana kun vauva nukkui hyvin ja nukahti helposti, oli tyytyväinen jne. Mutta vasta haastavammalla temperamentilla varustettu kuopus avasi silmäni todellisuudelle.
Ei nyt ihan näinkään. En ole tuo kirjoittaja, mutta työnnänpä silti lusikkani soppaan. Kyllä vauva myös tottuu tavoille, opetetuille ja vain passiivisesi opituille. Nimittäin esikoinen meillä myös oli superhelppo nukkuja. Sairaalasta asti nukkui melussa, ei häiriintynyt äänistä ja nukahti itsekseen.
Toisen ja kolmannen kanssa oli alkuun ihan eri meininki. Pari ekaa kuukautta kummatkin heräsivät helposti ja parahtivat itkuun joka kerta. Siltikään taloa ei hiljennetty yhtään, vaan annettiin herätä jos olivat herätäkseen. No, nopeasti tottuivat, siis muutamassa viikossa siihen ja oudotkaan äänet eivät enää häirinneet. Samaten alkuun menivät nämä nuorimmaiset nukkumaan itsekseen kun ihan pieninä nyt nukahtelivat miten sattuu. Mutta heti kun unen tarve hieman väheni, alkoi iltakiukkuaminen ja rauhottuminen oli vaikeaa. Silloin heti omaan sänkyyn nukkumaan ja viikon verran harjoiteltiin sinne itsekseen nukahtamista. Hetki kun itku tuli, vanhempi viereen rauhoittelemaan ja silittelemään, jolloin lapsi huomaa että apu on lähellä jos hätä tulee. yhtään ei huudatettu, ei edes itketetty, jotteivät pelästyisi yksin pimeässä heräämistä. Nyt on lopputulos se, että kaikki lapset menevät nukkumaan (4v., 3v. ja 7kk) omiin sänkyihin, eivät nouse sieltä hääräämään, eivät itke, eivät kiukuttele vastaan (vaikka on jo 2 uhmaikäistä ollut) eikä meidän nukkumaanmenorituaalit kestä kuin sen verran, että hyvänyönsuukot ja halit, valot pois ja sillä selvä. Iltasatu luetaan kahdelle vanhimmalle sohvalla, siihen nyt tietty menee tovi. Mutta ei siis mitään nukuttamisrumbaa ole koskaan ollut sen koomin kun muutama viikko tuli ikää täyteen. Ja temperamenttisiä ovat, oikein toden teolla. Kaikesta väännetään, uhmataan, halutaan ja kokeillaan. Mutta tuo on niin rutiinia, ettei nukkumaanmenosta vissiin edes osata valittaa :)
minäkin sanon tuosta totuttamisesta meluun että ei vaan toimi kaikilla.Itsellä on neljä lasta ja tämä viimeinen huono päivänukkuja ja herää ääniin vaikka luulisi jo tottuneen sisarusten ääniin sun muuhun.Pakko vaan välillä sanoa kaikille että ovat hiljempaa että saa edes hetken nukkua päivällä kun muutenkin huonosti siis päivällä nukkuu.
Ei kaikki vaan mene muilla niin kuin itsellä,ei kaikki vaan ole samanlaisia,sen verran olen jo tähän ikään mennessä oppinut.
Joku kysyi mistä tulee kärkkäitä kommentteja kavereilta.
Kaveripiirissäni on uhmaikäinen tyttö jolta pitäisi tutti saada pois. En sanonut miten kaverini pitäisi se ottaa, vaan sanoin, että kun omani tulee tuohon vaiheenseen, aion vaan tutit "kadottaa" ja sanoa ettei niitä enää ole. Itkuhan siitä syntyy ja kaverini on juuri tällainen, joka hieman välttelee lapsen pettymyksiä. Kukin tavallaan, mutta tuskin se lapsi oma - aloiteisesti tuttia pois heittää
Öö, missä tässä oli siis se kärkäs kommentti, jonka sait kaveriltasi?
Hienosti sait provosoitua ihmisiä kirjoittamaan, piristävää! :) Mä olen kyllä myös samaa mieltä kuin eräs aiemmista kirjoittajista, että sinä itse juuri arvostelet muiden äitiyttä täyttä häkää täällä.
Mä en oikein tiedä millaisessa todellisuudessa itse elän, mutta minun äitiyttäni ei ole arvostellut kukaan muu kuin minä itse. Vauva täyttää 6 kk ihan näillä näppäimillä. Kuvittelen millainen mun pitäisi olla, mitä pitäisi tehdä, kuinka tehdä ja sitten ruoskin itseäni näiden paineiden ristitulessa. Tosin onneksi koko ajan tuo taakka kevenee. :) Eli missä kaveriporukoissa te oikein liikutte, jos siellä arvostellaan toisten äitiyttä?
Toinen juttu on se, että keneltä se on pois, jos joku haluaa esim. keittää tutit vaikkapa vuoden ajan? Antaa keittää. Jos jokin asia haittaa perheen normaalia arkea, eli ei voi vaikkapa poistua kotoa kun tutit on keitettävä, niin sitten joo, kyseessä on ongelma.
Saa kai sitä ihminen tehdä suositusten mukaan, jos haluaa. Mun mielestä se ei ole tiukkapipoisuutta vaan aikuisuutta.
Ehhehhehee :D :D Aloittaja syyllistyy samaan, mistä arvostelee kirjoituksessaan toisia äitejä:
Kiihkoilee oman paremman kasvatustapansa kanssa ja
korostaa omaa paremmuuttaan.
Provosoiva kirjotus, provoko jopa??
Itse teen osin ohjeiden mukaan, osin suositusten mukaan, osin mututuntuman mukaan ja osin isovanhempien kokemuksen avulla. En ole rento, vaikka olen itse valinnut kaikki tapani kasvattaa ja hoitaa lastani ja vaikka ne minulle kaikista sopivimmat ovatkin.
Olen takakireä ihminen, always have been, always will be. Sitä eivät teiniys, äitiys (ja ehkä tuleva mummous) tule miksikään muuttamaan. Kehtaan jopa epäillä, että muidenkin kohdalla voisi olla samoin? Jos noudattaa muutenkin elämäänsä ohjeiden mukaan, niin totta kai äitinä ollessaan toimii myös opitun kaavan mukaan. Jos taas ei kuuntele toisten ohjeita eikä mielipiteitä, niin miksipä sitä äitinä sitten uskoisi, että niillä voisi olla elämää parantava vaikutus.
Luin oman kirjoitukseni ja sieltä oli kiireessä (neiti tahtoi ruokaa) jäänyt pois lause kuinka kaverini tiukin sanoin kertoi ettei niin voi muka tehdä lapselle. Enkä käskenyt hänen tehdä samaa, vaan keskustelussa kerroin kuinka oman lapseni kanssa tulen tekemään. Eräs sukulainen taas parjasi tuosta omassa huoneessa nukkumisesta.
Tarkoituksena oli kartaittaa löytyykö vielä äitejä jotka menee omab maalaisjärjen mukaan, eikä nipota jokaisesta suosituksesta.
Hmm. Maalaisjärki ja maalaisjärki. Kun on ihan todettu se, että pieni vauva hengityskatkoksen koittaessa ottaa uudelleen hengitysrytmistä kiinni jos nukkuu lähellä aikuista, niin millä lailla se on sinusta järkevämpää, että lapsi nukkuu omassa huoneessaan? Tämän takiahan sitä vauvaa suositellaan ainakin puolivuotiaaksi nukuttamaan samassa huoneessa lähellä aikuista. Tokihan se kätkytkuoleman riski on minimaalinen joka tapauksessa, mutta onko sinusta siis esimerkiksi tätä suositusta noudattava äiti nipottaja ja jotenkin typerä? Katsos kun minun maalaisjärkeni sanoo, että ihmislapsen, ihan niin kuin kaikkien muidenkin nisäkkäiden poikasten on luontevinta nukkua äitiä lähellä silloin, kun hän on pieni. Minua ei kiinnosta, miten muut sen tekevät, mutta ihmettelen, että millä lailla se sinun maalaisjärkesi on arvokkaampi tai enemmän oikeassa kuin minun maalaisjärkeni?
Minulle tulee kyllä tuosta "minähän en jokaista suositusta noudata" enemmän mieleen kiukutteleva teini, kuin aikuinen ihminen, joka tekee päätöksensä sillä maalaisjärjellään...27
Hienoa!! Samaa mieltä :)! Sehän tässä maailmassa nykyään just mättää kun vanhemmista on tullu vähän turhankin rentoja ja välinpitämättömiä!! Näkyy sitten mukuloissa kun vanhemmat on vähän rentoja....
-me aloitettiin vellin syöttäminen jo yhden ja puolen kk iässä, koska korviketta olisi pitänyt syöttää tunnin välein. nyt kohta 5kk ikäinen.
-mekään ei kyllä olla tuttia aina todellakaan pesemässä jos vähän lattialle kolahtaa, mutta usein joutuu sen tekemään koska koiria talossa,vaikka kylläkin melkein karvattomia.
-saunassa ollaan käyty.
- nukumme mahalleen, koska silloin tytöllämme on turvallinen olo eikä säiky kaikkia ääniä.
-telvisio aina päällä eikä hyssytellä.
näin pois päin..
No onko se niin hyvä että televisio on aina päällä? Eikö tule pää kipeäksi? Tai ahdista ainainen taustamölinä? Kuluttaa turhaan sähköäkin :D
Ja lueppas unihygieniasta. Neuvotaan että iltaa kohden aletaan hiljentyä ja himmentää valoja.
"Tokihan se kätkytkuoleman riski on minimaalinen joka tapauksessa, mutta onko sinusta siis esimerkiksi tätä suositusta noudattava äiti nipottaja ja jotenkin typerä?"
Oletko jotenkin tyhmä vai vaan luku- ja ymmärrystaidoton? Ei ap ole missään vaiheessa sanonut, että suosituksia noudattava äiti on nipottaja tai mitenkään typerä vaan hän muuttuu sellaiseksi silloin, jos se on hänen mielestään ainoa sallittava tapa toimia ja myös antaa kuulla siitä myös muihin kohtaamiinsa äiteihin päin. Erityisesti, jos se toinen äiti ei tee kuten hän. Ap ihan selkeästi musta tuo kirjoituksessaan ilmi, että kaikkia olemassaolevia suosituksia ja joka helvetin pykälää ja ohjetta sekä auktoriteettitahoa kirjaimellisesti ja orjallisesti noudattavasta tulee nipottaja ja turhantärkeä silloin, kun hän sekaantuu muiden asioihin ja tapaan hoitaa omaa vauvaansa/lastaan.
Moni muukin kommentoija täällä on syyttänyt aloittajaa samanlaiseksi syyttelijäksi ja arvostelijaksi, kuin mistä hän puhuu. Isoin ero vain on siinä, että aloittaja ei mene sanomaan heille, että mielestäni noin ei kannattaisi/saisi/pitäisi/tarvitsisi tehdä ja toimia, kun taas ap:n kaltaisille tullaan sanomaan tai vähintäänkin se ilmaistaan ja tehdään tiettäväksi tavalla tai toisella. Ei hän ole edes syytellyt ja arvostellut muuta kuin ainoastaan sitä, että tällaiset äidit monet eivät tunnu osaavan pitää suutaan kiinni, kun joku toinen tekeekin eri tavalla. Monet paheksuvat myös sanomatta sanaakaan, mutta niin, että sen näkee ja tuntee nahoissaan, jos samassa tilassa sattuu olemaan.
Mun mielestä äidit hoitakoot omansa, miten parhaaksi näkevät. On varmasti monia tapoja, eivätkä ne kaikki ole vääriä, vaikka eivät olisi yhteneviä toisten käytäntöjen kanssa, koska lapsia ja perheitä on niin paljon erilaisia.
Täällä myös rento perhe, joka on lakannut kertomasta sukulaisilleen ja tuttavilleen ja jopa neuvolatädeille ym., merkittävän osan siitä, miten meillä hoidetaan lasta. Helpompi näin ja hyvin menee. Tuskin juuri mitään niitä ongelmia on ollut, mitä niin usein vauvoista ja lapsista täälläkin levitellään.
Ehkä vaikutusta on saattanut olla myös sillä, että kyseessä on biologitutkijaperhe ja ehkä tällaisen alan koulutuksella ja sen kautta tulevalla sosiaalisella yhteisöllä on ollut oma osansa ihan omanlaisen maalaisjärjen kehittymiseen ja myös tiedon hakemiseen ja kriittiseen mutustelemiseen ehkä vähän toisella tavalla ja toista kautta kuin useimmilla muilla. Kritiikitön suositusten, ohjeistusten ja auktoriteettien sanomisten palvonta on vähän sama kuin sauvakävely. Niihin tukeutuvat vain ne, jotka eivät itse osaa kunnolla kävellä.
No kyllä ap puhuu halveksuvaan sävyyn suosituksia noudattavista, sen voi aistia jo ihan kielenkäytöstä. Ja nuo sinun kirjoituksesi viimeiset lauseet tekevät sitä samaa. Ja pitäähän sitä nyt korostaa, että kun kyseessä on oikein biologitutkijaperhe, niin ollaan ilman muuta älykkäämpiä kuin ne, jotka näitä suosituksia noudattavat ja jopa fiksumpia kuin suositusten laatijat.
Minusta olisi mielenkiintoista tietää, millaista on lapsenhoito, jonka merkittävästä osasta ei voi kertoa sukulaisille, tuttaville tai neuvolan terveydenhoitajalle? Kuulostaa erikoiselta. Tai sitten kirjoittajalla on vain poikkeuksellisen tiukkapipoisia sukulaisia ja neuvolaterkka. Meidän neuvolassa ainakin painotetaan sitä, että asiat voi tehdä monin, monin eri tavoin ja jokainen perhe tekee, kuten itselle sopii.
"Oletko jotenkin tyhmä, vai vaan luku- tai ymmärrystaidoton?"
Korkeasti koulutettu kirjoittaja, mutta tässä tapauksessa hyvien käytöstapojen ja asiallisen kommentoinnin kanssa ei koulutustausta näemmä korreloi.
"Täällä myös rento perhe, joka on lakannut kertomasta sukulaisilleen ja tuttavilleen ja jopa neuvolatädeille ym., merkittävän osan siitä, miten meillä hoidetaan lasta. Helpompi näin ja hyvin menee. Tuskin juuri mitään niitä ongelmia on ollut, mitä niin usein vauvoista ja lapsista täälläkin levitellään"
Heh, niin täälläkin. En jaksa neuvolassa viettää minuuttiakaan pidempään kun on pakko. Niin itsestäänselvyyksiä latelevat siellä. Muutenkin sellainen olo, että jos joka asiassa tekisi niin kuin käskevät, niin eipä tässä maassa saisi enää mitään päättää itse, vaan kaikki ahdetaan samaan muottiin. Lapset eivät ole omia, vaan neuvolan, sellainen olo siellä vain tulee. Me tehdään niin kuin meille parhaiten sopii ja niin kuin meidän arkeen parhaiten passaa. Terveydestä ja turvallisuudesta ei tietenkään tingitä, mutta maalaisjärki siinäkin hössötyksessä.
Neuvolassa esim. erehdyin mainitsemaan perhepedin.Heti tuli saarnaa miten vaarallista on, miten kieritään lapsen päälle jne. Ja olisi kyllä syytä heti totuttaa omaan sänkyyn jne. Miksi? Nukun itsekin mieluummin mieheni vieressä kuin omassa erillisessä sängyssä. Miksi pienen avuttoman vauvan pitäisi sitten nukkua yksin? Minä varmasti itse tiedän parhaiten nukkumistottumukseni, en todellakaan kieri unissani. Nukun huomattavan paljon paremmin kun ei tarvii alvariinsa rampata pinnasängyllä tuttia säätämässä, nousta ylös syöttämään jne. Mutta ei, kyllä neuvolantäti tietää nämä asiat paremmin. pah. Tämä ihan vain esimerkkinä, näitä ristiriitoja sen tantan ja meidän välillä on lukuisia. Niinpä en enää kerro sinne mitään, vaan valehtelen sujuvasti ohjevihkosten mukaisesti.
Sama sukulaisille. Sitä jatkuvaa päsmäröintiä miten meidän tulisi tehdä ei vaan jaksa. Niinpä salataan niiltä perhepeti, se että puolet ruokailusta hoidetaan pullolla, ei nukuteta vaunuissa ulkona (kun ei ne täti-ihmiset vain tajua, että kaikki vauvat ei yksinkertaisesti suostu nukahtamaan sinne) jne. Sitä kaikkitietävää pätemistä ei vain jaksa.
Mutta on se hienoa, että joku ottaa elämäntehtäväkseen elää päivästä toiseen erilaisten pykälien ja ohjeistusten mukaan. Mielestäni ne on niitä varten, jotka ovat muuten epävarmoja vanhemmuudestaan ja taidoistaan ja tarvitsevat siihen auktoriteettitahon kertomaan kuinka kuuluu toimia. Osalle se tulee luonnostaan, toiset tarvitsevat varmistusta tekemisilleen enemmän. Ei siinäkään mitään pahaa ole. En vain itse jaksaisi sitä, että minun ja vauvani asioihin on koko ajan joku taho puuttumassa ja tuputtamassa ohjeita ja määrittävät ne omat ohjeensa ainoina oikeina tapoina toimia.
No on se kyllä raivostuttavaa, että osa terkoista ilmeisesti on kertomasi kaltaisia. Minä olen jutellut ihan avoimesti neuvolassa, eikä kertaakaan ole tullut mitään komentelua tai edes vihjailua, että pitäisi jotain tehdä toisin. Meilläkin nukutaan perhepedissä ja siitä olen neuvolassa maininnutkin, eikä siihen mitään sanottu. Meidän terveydenhoitaja on tosin jo lähempänä eläkeikää, liekö sitten nähnyt jo niin monta erilaista perhettä, että on tullut siihen tulokseen että jokainen tehköön tavallaan. Tällainen neuvolan minusta pitäisi ollakin, kyllä normaalit, aikuiset ihmiset osaavat itse lapsensa hoitaa.
Varmasti voisi kertoa, muttei huvita. Kun ei jaksa aina olla selittelemässä ja puolustelemassa omia tapoja ja sitä miksi meillä nyt vaan tehdään näin. Pääsee helpommalla kun tekee asiat muiden edessä vain niin kuin oletus on tai jos jättää vain kertomatta.
On esim. yleisesti hyväksyttävää imettää ja oletus on, että kaikki ilman muuta tekee niin. Kaivapa esiin pullot, niin saat taatusti kysymysryöpyn niskaasi JOKA IKINEN päivä. Miksi? Eikö maito riitä? Oletko kokeillut sitä ja tätä? Jokaisella joku tuttu, jolla maito alkoi sillä ja tällä tavalla tulla. Ei vaan jaksa. Ja kun asia on itselle ok ja ei ole mitään kysyttävää asiasta niin ei siitä jaksaisi neuvolassakaan jatkuvasti jauhaa. Ja käytämme pulloja ihan vain mukavuussyistä, koska haluamme että mieskin voi välillä syöttää esim. yöllä tai kyläreissuilla, ettei minun tarvitse aina poistua jonnekin imettämään (lapsi ei syö jos muiden ääniä kuulee, ei pysty rauhoittumaan). Maitoa riittää, kyse ei ole siitä. Vaan ihan puhtaasti oman elämän helpottamisesta. Mutta sanopa se ääneen niin jo alkaa kommenttia tulla. Joten tosi ärsyttävien tyyppien seurassa vain suosiolla aina imetän, koska en jaksa sitä pätemistä. Samaten neuvolassa luullaan,että ollaan vain imetyslinjalla, ihan vain kun en jaksa perustella.
Anoppi aina hokee että ei saisi yhtään tuhlata rahaa lastenvaatteisiin kun ei se lapsi kuitenkaan tajua mitä sillä on päällä. On itse järjettömän pihi. Motkottaa aina jos on jotain uutta päällä ja kauhistelee hintoja. Niinpä vetäistään sinne aina suosiolla jotkut luntut päälle niin selviää ilman sen akan kauhisteluja. Kotona puetaan kauniisti ja tyylikkäästi, rakastan kauniita lastenvaatteita!
Anoppi myös tunkee nokkansa vauvan nukkumaanmenoaikoihin. Pitää kuulemma ihan viimeistään puol kasilta olla nukkumassa. Just. No, jos lapsen laittaa sillon nukkumaan niin herää klo 5-6. Lapset nyt vaan kuulemma ovat sellaisia. Hänelle ehkä se sopii, mutta ei meille. Niin kauan kun ongelmaan on järkevämpikin ratkaisu. Vauva on tyytyväinen iltaseurustelija, joten menee nukkumaan vasta klo 23 niin kuin mekin. Nukutaan vauvan kanssa molemmat klo 10 asti. IHANAA!!!! Tämä ei mene ollenkaan jakeluun, joten ollaan vaan hiljaa asiasta, helpommalla pääsee.
Neuvola jankuttaa rytmistä. Meidän perhe ei elä minuutilleen vauvan lukujärjestyksen mukaan, vaan saatetaan kyllä lähteä kaupungille, reissuun, kylään, kauppaan jne. vaikka olisikin päikkäriaika. Kaikki toiminta ei ole silloin seis ja sitten päivärytmiä muutetaan lennosta. Neuvolassa paasattiin heti alkuun, että tarkka rytmi on kaiken a ja o. Joten niihän me sitten tietysti tehdään... en jaksa alkaa kinaamaan myös muun perheen "oikeuksista". Eihän koko perhe voi rytmittää elämistään, töitään, harrastuksiaan jne. vauvan minuuttiaikatauluun. Tuttapiirissä kyllä on kasapäin perheitä, jotka eivät voi tulla kylään kuin yhdellä kellonlyömällä, koska muuten on vauvan päikkäriaika, ruoka-aika tms. Viis siitä miten kutsujan perheessä nämä ajat menee....
Huh. Kai tuollainen puuttuminen on sitten ihan yleistä. Olen ollut jotenkin naivi tämän asian kanssa, kun ei itselle eikä lähipiirille ole sattunut moista. Ensinnäkin omiin ystäviini lukeutuu äitejä, joista osa on imettänyt, osa omittaisimettänyt ja osa korvikeruokkinut vauvansa. Ihan sulassa sovussa keskenään ja sukulaisten kanssa. Oma äitini ja anoppini ovat hyvin hienotunteisia ihmisiä, eivätkä he ole sanallakaan puuttuneet tapaamme hoitaa tai ruokkia lastamme. Meillä on myös aika iltavirkku vauva, mutta ei siitä ole missään tullut sanomista. Myöskään neuvolassa ei ole mitenkään tentattu asioita, eli en ole siellä mitään selostusta antanut päivärytmistämme, vaikka muuten tosiaan ihan avoimesti juttelenkin terveydenhoitajan kanssa, mukava ihminen kun sattuu olemaan. Ikävää, että jotkut joutuvat koko ajan puolustamaan omaa tapaansa hoitaa lastaan tai sitten vaikenemaan siitä, ettei tarvitse jatkuvasti selitellä.
Täytyy silti sen verran sanoa, että tuo rytmisyyden tärkeys on myös aika paljon vauvakohtaista. Vaikka vauvat toki muovautuvat paljon ympäristönsä mukaan, on heillä myös oma temperamenttinsa ja osalla menee päivä pahemmin sekaisin päiväunien puutteesta tai väärästä ajasta. Näitäkin mahtuu lähipiiriini ja kyse ei todellakaan ole siitä, että perhe olisi jotenkin orjallisesti noudattanut tiettyä rytmiä, ovatpahan vaan jossain vaiheessa huomanneet, että päivä menee ihan kiukkuamiseksi jos päiväunet eivät ole suunnilleen samalla kohdalla. Sen vuoksi itse kyllä ymmärrän sen, että toiset mielellään ne vierailut ajoittavat lapsen unien mukaan, jos palkinto päiväuniaikaan tehdystä vierailusta on koko loppupäivän kiukkuaminen. :) Ja juu, ymmärsin, että lähinnä viittasit siihen että jumitetaan niissä omissa rytmeissä eikä ymmärretä toisten rytmien päälle, mutta jaarittelinpa nyt vähän tästäkin. Ja kyllä tosiaan neuvolan ja sukulaisten pitäisi ymmärtää se, että kaikille vauvoille (ja perheille) se rytmisyys ei ole niin tärkeää.
lapsi kasvaa niin kyllähän se jotain rytmiä elämäänsä kaipaa kuten syömiset tiettyyn aikaan ja päiväunet.Itse en ainakaan mielellään lähde kylään just päiväuni aikaan koska vauva ei tasan tarkkaan nuku kyläpaikassa(kokeiltu on) vaan kitisee sitten koko reissun väsymystään,ketä siitä kyläilystä sitten nauttii kun kaikki kuuntelevat kitinää..
Joskus pelottaa miten suvaitsemattomia ja ajattelemattomia ihmiset on,muka kaikki on niin erilaisuutta hyväksyviä mutta sitten täällä ja selän takana parjataan erilaisia perheitä ja tapoja.Ja muka kaikki kasvattaa lapsensa hyväksymään erilaisuutta..
Minäkään en hirveästi viitsi sukulaisille kertoa tavasta jolla hoidamme vauvaa, sillä aina tulee sanomista siitä, että tapamme hoitaa häntä on väärä.
Esim. kun vauva oli vastasyntynyt teimme kuulemma väärin kun pidimme häntä paljon sylissä ("teette siitä ihan sylivauvan! Eihän se ikinä opi liikkumaan jos ette pidä sitä lattialla!" Siis vastasyntynyt... :o ). Myös rinnalle nukuttaminen oli väärin. Samoin se että vastasimme heti vauvan itkuun...
Olen miettinyt että onko joskus esim. neuvolassa sanottu oikeasti ettei vauvaa saisi pitää sylissä kuin hoitotoimien ajan, tai että vauvan pitäisi antaa itkeä itkunsa, kun tällaisia ohjeita saa niin usein varsinkin vähän iäkkäämmiltä sukulaisilta?
Minä en pidä itseäni rentona mammana.. En kyllä ole keittänyt tutteja ja tuttipulloja kuin alkuun ja silloinkin kerran kaks viikossa. Meillä ei imetetty kuin kuukauden ajan ja se vastike oli helpompi kaikille osapuolille (siis minulle ja lapselle) koska maito ei noussut kunnolla. Meillä lapsi on nukkunut 3kk iästä omassa huoneessaan koska nukkuu niin äänekkäästi että en saanut vieressä nukuttua ja kun meillä yö syötöt jäi jo alta 2kk pois niin en kokenut järkeväksi olla päivisin väsynyt vain valvoakseni nukkuvaa lastani. Meillä lapsi on sylissäni pitkin päivää ja iltasella varsinkin erittäin paljon, rauhottuu siihen mukavasti että saa sitten iltamaidolta laittaa suoraa peitonalle. En juokse aina ensimmäisestä kitinästä lapseni luokse, nykyisin kun pyörii lattialla niin voi joutua hetken odottamaan jos olen kiinni jossain (kuten vessassa tai ruuan laitossa). Teen itse vauvan ruuat koska haluan että hän oppii alkuun jo ruuat mitä tässä taloudessa syödään ja toisaalta on halvempaa tehdä itse kun ostaa valmiina.
En kritisoi muita äitejä enkä sitä kuinka he opettavat ja hoitavat lapsiaan, enkä sano että olisi parempi tehdä niin tai näin koska jokaisessa perheessä on omat tapansa ja lapsi tulee opettaa kuitenkin perheen tavoille ja sitä kautta yhteiskuntakelpoiseksi (kuulostaapa kankeelta) ihmiseksi jolla on omat arvonsa ja periaatteensa elämässä.
Mutta en ole rento mamma, huomaan tekeväni virheitä, kritisoin itse omaa toimintaani ja pyrin kokoaika toimimaan paremmin ja ottamaan oppia tekemistäni virheistä. Koitan parhaani mukaan kasvaa äitinä jotta kun tuo lapsi on täydessä mitassaan hän olisi fiksu, ymmärtäväinen ja kykenevä itsenäiseen elämään ja omaisi semmoiset elämän arvot jotka auttavat häntä selviytymään kaikesta vastaantulevasta edes jotenkin kunnialla.
Kylläpä nyt joku pätijä pääsi lesottamaan ja kehumaan itseään :D
Onhan se ihana, että kun kukaan ei kehu eikä arvosta, niin voi nimettömänä keskustelupalstalle tulla kertomaan kuinka paras ja mainio oma taktiikka ja kasvatusmetodi on :D
Olet luultavasti alle keskitason äiti kasvatuksessasi, huolenpidossasi sekä kaikessa muussa mitä elämässäsi olet saavuttanut ja tulet tulevaisuudessa tekemään. Nimittäin: kun kokee tekevänsä hommat jo hyvin ja hienosti rennosti ;) niin samalla asettaa sen riman juuri siihen kohtaan missä on, eikä enää tavoittele parempaa.
Milläköhän tuo keskitason äitiys mitataan? Kuulostaa että mielestäsi äitiys/vanhemmuus olisi suorittamista... Ehkä se joillekin on. Toisille lapset ovat vain jotain projekteja ja koko ajan tulee pyrkiä parempaan ja parempaan suoritukseen.
Pyrin aina olemaan parempi ihminen, parempi äiti, parempi puoliso... En ymmärrä miksi pitäisi tyytyä johonkin vähempään lue huonompaan.
Apua! Miksi kaikkien muiden kommentit ovat niin tärkeitä? Mistä te noita suosituksia revitte?En ole kyllä lukenut mitään kasvatusoppaita, kun olen ajatellut, että kai jotkut perushoitoasiat ihminen osaa luonnostaan. Miksi ihmeessä lapsen vaatteita ei esimerkiksi saa pestä samassa koneessa aikuisten vaatteiden kanssa?
Tottakai vanhemmat ihmiset ja nuoremmatkin arvostelevat tapaanne olla vanhempia, koska ihmiset nyt vaan haluavat päteä ja näyttää oman tapansa olevan oikeita varsinkin suositusten muuttuessa vuosikymmenten vaihtuessa. Antaa neuvoa vaan, jos heille siitä tulee hyvä mieli. Antaa sitten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. En minä ainakaan ole kokenut tarvetta selitellä kenellekään meidän perheen tapoja.
Ja tosiaan, ne suositukset, ottakaa käyttöön ne mitkä itsestä tuntuu hyvältä ja antakaa muiden tehdä samoin! (Täytyy varmaan jostain mennä lukemaan niitä suosituksia itsekin...)
:D Kasvatus oppaat ja vastaavat on ne kamalimmat ohjenuorat, kaikki mitä tehdään on vähintää jollaitapaa väärin jos niitä kuuntelee.. Ja joka oppaassa on toinen toisensa kumoavia ohjeita :D
Monet suositukset on niitä perinteitä ja vanhemmilta sukupolvilta kuultuja sekä niiltä joilla on vanhempia lapsia.. Ihmisillä jostain kumman syystä tuntuu olevan tarve opastaa ja ohjata toisia lasten hoidossa ja varsinkin kasvatuksellisissa asioissa koska ajattelevat tietävänsä paremmin miten niitä mukeloita kasvatetaan tai olettavat jostain kummasta (liekkö omilta ajoilta) että tuore äiti/isä on aina epävarma ja tarvitsee ohjeita ja opastusta selvitäkseen vauvvan hoidosta (jotku tarviikin paljon tukea ja ovat epävarmoja mutta ei kaikki)..
Maalais järjellä lapsen kanssa edetään! Täällä ainakin toimitaan sen mukaa mikä itestä tuntuu hyvälle (neuvolan ohjeistus) ja nautitaan nauravaisen ja sosiaalisen vauvvan seurasta :)
Ja se miks vauvvan vaatteet menee meillä eri koneeseen johtuu siitä et kaytän omii vaatteisii hajusteita ja en ihan vielä ole valmis kokeilee vauvvan ihon kestävyyttä kun suvussa ollaa aina vauva aikaa oltu herkkiä reagoimaa iholla kaikkii hajusteisii (tulee noilta vanhuksilta välillä hyviäki ilmoituksia)..
Korvikkeella on menty , maitoa en tuottanut ja vauva ei osannut rintaa syödä. . Julki-imetystä pari kertaa kokeilin ja koin todella epämiellyttäväksi sen (siis piilotella rintaa ja syövää vauvaa esim. kylässä tai leikkipuistossa).Sain mielenrauhan kun näin, että pienokainen sai riittävästi maitoa (pullossa kun on mitta-asteikko).
Vauva on aina nukkunut omassa pinnasängyssään ja alle 6kk ikäisestä omassa huoneessa. 2kk iästä nukkunut yöt syömättä.
Itse olen vienyt vauvan sänkyyn, antanut unikaverin, tutin, peiton päälle ja toivottanut hyvää yötä ja valot pois.Jos lapsi jää leikkimään unikaverillaan tai "juttelemaan" niin nukahtaapa sitten sen jälkeen mutta en siis jää vatvomaan ja laulelemaan tms. kunnes silmät sulkeutuu.
Pyykki pestään värin ja lämpötilan mukaan eri pesuaieneilla, ei sen mukaan käyttääkö sitä vauva vai muu perheenjäsen.
Tutit, pullot ja pullotutit olen ekoina viikkoina keitellyt kerta viikkoon ja myöhemmin harvakseltaan, ehka kerta kuukauteen. Tutteja olen uusinut ja pessyt, niihin kertyy likaa saumakohtaan ja tulee uusittua siksikin kun tuppaavat hukkumaan ;) Tiskarissa tulee pullot pestyä, huuhtelen vielä käsin pesun jälkeen ennen käyttöä. Jos tutti tippuu ulkona, huuhtelen vedellä ja annan suuhun. Kotona tutit ovat vauvan omassa käytössä joten lattialla niitä nutustelee kun möyrien jo liikkuu.
Valoja, televisiota,kodinkoneita käytetään kuten ennen vauvaakin. Kun vauva nukkuu, muun maailman ei tarvitse sen vuoksi "pysähtyä". tehosekoitinta voi käyttää kun vauva on päikkäreillä. Imuroidakin voi (ja muulloinhan ei oikein onnistukkaan). Ja vanhempi voi ottaa lasillisen tai pari aikuistenjuomaa siivouspäivän päätteeksi vaikka vauva on kotona ja nukkuu omassa sängyssään yöunia. Vanhemmat ovat yli 18v, vauvan tulo taloon ei vienyt oikeutta saunasiideriin.
Kissanristiäisiäkin tai muita hoidettavia asioita joihin vauva ei mukaan voi tulla on joskus ollut, tarkoittaa että vauvalla on ollut hoitaja sen aikaa kotona (sukulainen. näin esim. toisen vahemman ollessa töissä ja toisen mennessä haastatteluun tai vaikkapa pitkään kampaamokäyntiin - on asioita joista ei tule yhtään mitään, jos vauva saa huutoraivarin ja on mukana). Onpa yökylässäkin vauva ollut, siis sukulaisella yötä ilman vanhempia. Vauva on myös matkustanut autolla, laivalla ja lentokoneella. Käynyt matkalla perheen kera ulkomailla lähellä ja kaukana suomesta.
Tottakai on hyvä että on neuvoja ja ohjeita, niistä on apua epävarmoille ja ne ovat tarkoitettu meille avuksi tilanteessa jossa emme tiedä kuinka toimia.Stressiä ei pidä kuitenkaan ottaa, jos oma vauva tai oma kroppa ei olekkaan standardi (esim. maitoa ei tule, esim. vauvan unirytmi/syömärytmi ei ole kuten neuvolan ohjekortissa tms). Huolestua pitää tietenkin, jos vauvan vointi muuttuu, mutta jos lapsi kasvaa ja on tyytyväinen niin en heitä volttia vaikka hän esim. söisi annoksen päivässä vähemmän kuin mitä neuvolan vihkosessa on esitelty.
Suosituksista ja ohjeista ei kuitenkaan pidä käydä itseään ruoskimaan jos -aina kaikkeen ei voi vaikuttaa (esim. pulloruokinta). Komppaan muutamaa muuta siinä, että milllä ketun oikeudella puoli tuntemattomaktkin saavat tulla kysymään että imetätkö kun tulevat vauvalle lepertelemään kaupungilla. Yhtähyvin kai minäkin voisin siinä samalla kysyä, että käytätkö hammaslankaa? tai että onko sulla vaihdevuodet? Ehkäpä joskus vielä kysynkin ;)
"Huoh, mitä porukkaa" kirjoitti paljon asiaa - tuntuu, että perheet joissa eletään suht normaalia elämää tuomitaan joidenkin äitien toimesta raskaasti enkä ymmärrä miksi. Onko näillä ajatuksena, että vauvan etu on se että äiti ikäänkuin urautuu vain vauvaan ja unohtaa muun maailman, ehkä miehensä ja itsensäkin siinä sivussa. Uskon, että viettämällä parisuhdeaikaa, käymällä vaikka elokuvissa tai ottamalla ne saunajuomat kaksin lapsen nukkuessa pysyy parisuhde ja perhe onnellisempana kuin niin että keskittyy vain kylpylämpöveden mittaamiseen hysteerisesti ;) Näin kärjistetysti sanottuna, mutta ehkä joku ymmärtää mitä tarkoitan.
Tsemppiä kaikille vanhemmille! Meitä vanhempia kuten lapsiakin on erilaisia, pääasia lienee että vauvat, vanhemmat ja koko perhe voivat hyvin, ovat terveitä ja onnellisia!
Ihan oikeasti... Hyvää tekstiä kirjoitat, paljon hyviä pointteja ja tosi hieno juttu, että olette löytäneet juuri teille hyviä tapoja olla ja elää. Mä en tästä tekstistä ja tuosta aloituksesta edelleenkään ymmärrä, että kuka teitä tuomitsee? Ehkä mä elän jossain rinnakkaistodellisuudessa, mutta me tehdään asiat myös niinku hyvältä ja järkevältä tuntuu (ei, se ei meillä tarkoita villiä täysin suositusten vastaan elämistä), mutta kyllän ei ole tuominnut mistään. Olen osittaisimettänyt koko vauvan eliniän ja se oli mulle itselleni tosi iso pettymys. Aluksi. Silloin myös otin toki kaikki kysymykset, katseet sun muut arvosteluna, mutta kun siitä päästiin yli, en ole kohdannut oikeasti arvostelua. Tai ehkä en välitä siitä?
Jos nyt tosiaan annettaisiin kaikkien olla sellaisia äitejä kuin haluavat, rentoja tai ei, tehden omalle vauvalleen kaiken parhainpäin.