Hei kissaihmiset!
Meille tuli toissapäivänä ihana 10-viikkoinen kissanpentu kolli kotiin! Kisulimme on aivan ihanan suloinen, syö hyvin, leikkii ja on jo nyt hienosti sisäsiisti. Hiukan vaan kummastuttaa, kun pikkukisu on niin hurjan arka! Säpsähtelee kaikkea ja livahtaa nopeasti sohvan taakse piiloon, josta sitä on sitten hyvin hankala houkutella pois. Eilen onnistuttiin jo ruuan avulla houkuttelemalla saamaan se edes hiukan silitettäväksi. Kyllä se siinä sitten antoi silittää, mutta ei se todellakaan vielä miltään sylikissalta vaikuta... Onko teillä muilla vastaavia kokemuksia uuden kissanpennun saatuanne? Kuinka kauan teillä on kestänyt, että kisuli on tullut rohkeasti luokse? Onko tällainen muutaman päivän alkuarastelu ihan tyypillistä ja todennäköisesti pian ohimenevää?
t: onnellinen kissanomistaja (:
Meille tuli toissapäivänä ihana 10-viikkoinen kissanpentu kolli kotiin! Kisulimme on aivan ihanan suloinen, syö hyvin, leikkii ja on jo nyt hienosti sisäsiisti. Hiukan vaan kummastuttaa, kun pikkukisu on niin hurjan arka! Säpsähtelee kaikkea ja livahtaa nopeasti sohvan taakse piiloon, josta sitä on sitten hyvin hankala houkutella pois. Eilen onnistuttiin jo ruuan avulla houkuttelemalla saamaan se edes hiukan silitettäväksi. Kyllä se siinä sitten antoi silittää, mutta ei se todellakaan vielä miltään sylikissalta vaikuta... Onko teillä muilla vastaavia kokemuksia uuden kissanpennun saatuanne? Kuinka kauan teillä on kestänyt, että kisuli on tullut rohkeasti luokse? Onko tällainen muutaman päivän alkuarastelu ihan tyypillistä ja todennäköisesti pian ohimenevää?
t: onnellinen kissanomistaja (:
Vastaukset 6
Vanhimmat
...oli ihan samnlainen... nyt vasta kolmen kuukauden ikäisenä se on alkanut tulla ihan hakemaan silitystä... alussa se lähti helposti karkuun... ei kannata huolestua... ne on uudessa paikassa yksinään aika arkoja...
Niin, kai tässä täytyy malttaa vain odotella...
Teksisi vaan niin kovasti mieli helliä söpöliiniä!
meillä on reilun vuoden ikäinen kissa ja on ollu aina vähän arempaa sorttia. Ei ole sylikissa. Ja sitä ei saa silittää muuta kuin silloin kun se itse tulee sitä kerjäämään...Kuitenkin päivittäin tulee viereen ja nämä hetket on sitten kultaakin kalliimpia ;) Tää kissa on muutenkin tosi harkitseva tyyppi...Meidän toinen kissa on sitten ihan vastakohta ;)
Mutta ihania tyyppejä molemmat.
Meidän pikkuviikari kun tuli kotiin,kävi tsekkaamassa kaikki paikat,ja tulikin tunnin parin päästä jo sohvalle viereen pötköilemään :) hurina jatkui niin kauan kunnes menin nukkumaan,jolloin alkoi jo oman "yöelämänsä"..eli meillä aika nopsasti kotiutui.kannattaa varmaan sen pennun antaa olla omissa oloissaan,ja odottaa että se ottaa kontakstin suhun?
En halua masentaa, mutta välttämättä kaikista kissoista ei ikinä tule sylivauvoja. Toki teidän pentu varmasti rohkeammaksi muuttuu ajan kanssa, mutta ei siitä välttämättä ikinä hirmu rohkeaa tule. Mulla oli yksi vähän arempi kissa ja vaikka se oman perheen keskuudessa muuttui rohkeammaksi ajan mittaan, niin vieraita se aristeli loppuelämänsä ajan ja aina kun ovikello soi se pinkaisi sängyn alle piiloon. Siellä kun sen antoi rauhassa olla, niin aina se jossain vaiheessa tuli oma aloitteisesti vieraita tervehtimään.
Vaan on yhdellä tutullani sellainenkin kissa joka otettiin navetasta aivan villiintyneenä (se oikeasti jouduttiin pyydystämään haavilla kun ei muuten saatui kiinni) ja muutamassa kuukaudessa (alle puolessa vuodessa) siitä tuli tosi reipas ja kesy koko perheen lemmikki, joka pärjää nykyisin loistavasti perheen koirien ja lasten kanssa.
Kiitos vastanneille! Huoleni väistyi jo. Kissa on rohkaistunut jo kummasti! Kehräilee somasti vieressä, sylissä ja silitettäessä... Ja leikkii kuin mikäkin pikkupeto!