emme kestä poikiamme

Minkä ikäsiä noi jätkät ovat? Itse olen saanut sekä risua että remmiä, ja onpa aikoinaan faija jopa raivoissaan repinyt multa päälläni olevan paidan rikki.

Kyllä kannatan jätkille kaapin paikan näyttämistä niinkuin koirallekin on tehtävä selväksi miten ollaan.

Jos olisin jäänyt silmillehyppijäksi olisin päätynyt katuojaan, olemaan koulutuksetta, päätynyt väärään kaveripiiriin ym.

Täysin rappiolla saattaisin olla.

Kotona tehtiin asiat selviksi ja nyt kuuttakymppiä lähenevänä ukkona voin todeta että elämäni olen ollut menestynyt.

"Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee"

Rohkeasti perheneuvolaan mars mars. Sieltä saa apua.

teillä pienet murheet...ite varastin isältä auton 3 kaverin kanssa oltii aika kännisssä ja kaveri sano että lähetään keskustaa no ajettiiin autolla keskustaa...no mentii johonki parkkihallille vetämässä röökii ja pari bisseä mut sitte joku akka näki meidän ja soittti poliiseille koska tiesi että oltiin allaikäisiä lähettiin äkkiä pois just ku päästiin niin poliisit oli sivulla painoin kaasua vitun paljon ja pääsin 300m ja suoraan liikennevaloihin kaikki puhalsi yli 1.90promilea-.- seuraukset: ajokortti viivästyy 1v,rikosrekisteri,sossumerkintä,sakot,virkavallan vastustaminen,isältä turpaaa...

Suljettakoon fyysinen kuritus nyt alkujaan pois. Nimittäin valitettavan monella ihmisellä on vanhanaikainen käsitys, "mitä enemmän huutoa ja lyöntejä, sitä tehokkaampaa". Itseasiassa lapsi ottaa hyvin paljon vanhemmistaan mallia, eikä lasten huutoa täten voi lopettaa karjumalla itse takaisin, saati sitten itkupotkuraivareita avokämmenellä lyöden.

Vaikea sanoa, kun ei tiedä minkä ikäisiä pojat ovat, mutta..

Jos heillä on lempi leluja, pelikonsoleita yms. voit hyödyntää niitä hyvin. Jolleivät pojat kunnioita omia tai kodin tavaroita, keräätkää kaikki (jäljellä olevat/mistä pitävät) lelut yhteen pussiin ja kertokaa, että joka päivä kun he ovat olleet kiltisti he saavat yhden tärkeimmistä tavaroistaan takaisin. Näin pojat oppivat kunnioittamaan omaisuuttaan ja perheen tavaroita.

Siinä vanhempien aatelia :( Kun lapset eivät ole hiljaisia ja paikoillaan -rakkaus lentää ikkunasta! Onko teillä vanhemmuus noin kertakaikkisen hukassa? Lapsia pitää kasvattaa ja esim lelujen rikkominen pitää kieltää ja ottaa ne pois jos ne hajoteaan.Jäähypenkit,kieltäminen ja keskustelu KANNUSTAMINEN -siinä maalaisjärkeä.Sääntöjen laatiminen ja johdonmukaisuus ja pienet palkkiot -siinä se miten veronmaksajia kasvatetaan.

meillä sama homma, poika kohta 9v, ja saa välillä kunnon raivareita. on ollut sijaisperheessäkin pari kk niiden takia. meillä on myös pieni tyttö, jota rakastamme yli kaiken, mutta tämä meidän poika saa meidät niin väsyneiksi, ja olen alkanut pikkuhiljaa vihaamaan häntä. muuten voisin kyllä antaa hänet sijaisperheen huomaan, mutta en uskalla koska se kostautuu myöhemmin, jos lapsia tehdään niin ne on tarkoitettu vanhempien kasvatettaviksi. pakko siis vaan kärsiä. kai se sitten palkitsee kun täältä lähetään.

ei koiraa ja lasta voi verrata. koira on tietysti ihanampi

Minkä ihmeen takia sinä et laita kuria ja rajoja lapsillesi????? Olet tiukkana ja komennat ja jos eivät tottele niin huoneeseensa arestiin fyysinen kontakti ei ole hyvä esim tukkapölly ja luunapit se on pahoinpiteyä lain mukaan

Tuo on juuri sitä mistä tein aloituksenkin. Vanhemmilla on jokin pakkomielle hankkia aina lapsia, koska se on jokin hiton oikeus heistä olla vanhempi. Lapsien hankkiminen ei ole mikään velvoite vaan velvoite on ymmärtää että siitä lapsesta on otettava kasvatuksellinen vastuu ja asettaa lapsille kuria ja järjestystä. Lapselle tulee osata asettaa tiukat rajat. Lasta hankkiessa ei näköjään tulla ajattelemaan alapäätänsä pitemmälle, jos rumasti voisin asian ilmaista. Kaikista aikuisista ei ole lasten vanhemmaksi...ikävä kyllä se on tosiasia!

Ymmärtäisin paremmin nuo sinun hermojen menettämiset, jos teillä olisi lemmikkinä kissoja. Niille nyt ei kamalan paljon mitään rajoituksia voi asettaa.

Kokoa itsesi ja sano pojille että sinä määräät!!

Luulen, että tarvitsette apua kasvatuksessa miehenne kanssa. Lapsenne ovat teidän kasvatuksenne tulos ja näyttää siltä, että ette tiedä miten kasvattaa. Fyysinen kuritus ei ole ratkaisu vaan aiheuttaa enemmän haittaa! Minua kuritettiin lapsena fyysesti ja voin muuten sanoa, että ei se mitään auttanut - tein samat temput silti ja tiesin, että piskaa saan.

Parempiakin keinoja on jos keskustelu ei auta. Esim. tässä tapauksessa jos mummo tuo uusia leluja särjettyjen tilalle eikä auta mummolle asiasta sanominen ja kieltäminen niin teidän tehtävänne on ottaa uudet lelut haltuun/panttiin kunnes käytös paranee eikä tahalleen leluja rikota jne. Eli käyttäkää keinoja millä on lapselle merkitystä (voi vaihdella lapsittain). Esim. meillä esim. huonon käytöksen johdosta johon ei puhe edes auta, niin tulee vaikka video/peli kielto tai vastaavaa. Lapselle se on tarpeeksi iso motivaatio käyttäytyä kauniisti ja ottaa muutkin ihmiset huomioon.

Kyllä minä olen sitä mieltä, että se turvautuu fyysiseen kuritukseen, joka ei sanallisesti pärjää. Kyllä se suurin syy lapsien kurittomuuteen johtuu vanhemmista, jotka eivät osaa rajoittaa lapsen vauhtia.

Ala miettiä ääneen lasten huostaanottoa. Keskustele siitä poikien kanssa ja kysy, haluavatko he samaan paikkaan vai erilkseen. Sano, että koska et osaa heitä kasvattaa niin että heistä tulisi kunnon ihmisiä, on ruvettava etsimään heille uutta kotia.
Kerro, että on ihmisiä. joilla ei ole oikeaa tapaa kasvattaa kilttejä poikia, vaan heistä tulee hurjimuksia ja liikaa riehuvia, ja se on kaikille pahaksi. kerro, että sinä joudut selittämään lastensuojeluviranomaisille, muksi lapsesi ovat niin villejä ja pyydä heitä auttamaan. Mistä se villiintyminen voisi johtua? Sanokaapa pojat.

Olenko minä tällaisen ketjun joskus aloittanut? Mitähän tällä välin on tapahtunut, koska nykyään pojat käyttäytyy todella hyvin. Ainoastaan vähän pitää "esittää" jos vieraita tulee. Tekevät myös pieniä kotitöitä. Muutenkin kaikilla on mukavaa yhdessä. Leluja kyllä rikkovat edelleen, mutta itse en heille mitään leluja ikinä ostakkaan, ennen kun oppivat olemaan rikkomatta. Pikkusiskoaankin rakastavat yli kaiken. Kaikenlaista sitä onkin tullut kirjoiteltua, enää ei tunnu edes että olisi itseni kirjoittama koko teksti. Kamalaa.

Kaikista parasta on tehdä lapsen kanssa aktiivisesti jotain, esim uiminen, pyöräily, isomman lapsen kannsa lenkkeily, ihan mikä tahansa mukava, mistä lapsi pitää. Kotinurkista ulos ja liikkumaan. Jos lapsi riehuu sisällä, niin sehän vaan kertoo, että energiaa on mitä pitää päästä kuluttamaan. Sateella keilaaminen on kivaa vaihtelua, jos ei huvita olla ulkona. Talvella tietty hiihto ja luistelu. Vaatii vanhemmalta paljon aktiivisuutta, mutta niin saa paremman välin lapseen.

kuuleppas nyt. ota peili käteen ja etsiu syyllistä sieltä. ala tekemään poikien kanssa jotain kivaa kaksi kolme kertaa viikossa. saat heidät tuntemaan itsensä myös tärkeiksi.karmeeta että äiti ja isä jotka pitäs olla lapselle tuki ja turva,ovatkin vihollisleirissä siskon kanssa?? jonkun ammattiauttajan puheille kannattas mennä. ei ole normaalia tollalailla kirjoittaa omista lapsista.. lapsi kun turhautuu,alkaa tekemään tuhojaan. meillä on oltu 2 pv sisällä kun sataa kaatamalla, ja sen näkee käytöksessäkin. tietty uimahalli olis kiva tms. taidankin huomenna mennä.sitten yksi asia,se säännöllisyys.lapsi kun tottuu että asiat tapahtuu aina samaan aikaan,samana päivänä,luo turvaa ja lapsen käytöskin rauhoittuu.

Lue kirja nimeltä Tulistuva lapsi, siinä on uusi ja yksinkertainen menetelmä, miten toimitaan hankalien lasten kanssa, kun mikään ei tehoa. Auttaa todella, kokemusta on!

Muistan kun omamme saivat raivonpuuskia ollessaan pieniä. Kaappasin heidät syliini (siis alle 10 vuotiaina) ja itse voimakkaampana, isompana ja vanhempana vangitsin heidän kätensä etteivät päässeet vahingoittamaan. Jalat saivat heilua, sekin loppui kun huomasivat ettei siitä ollut mitään hyötyä.

Siinä sitten oltiin halauksessa joko seisaaltaan tai kiikkutuolissa, niin kauan kunnes rauhoittui. Jutustelin rauhallisesti niitä näitä. Annoin lapsen fyysisesti tuntea että riehumalla ei saa mitään hyvää aikaiseksi. Näytin tietäväni että hänellä oli sisällään jotain mikä oli pakko purkaa ja että osallistuin siihen fyysisesti.

En olisi kyennyt tuohon heidän kasvettuaan ja tullessaan voimakkaimmiksi kuin itse olin.

Nuo energiapurkaukset johdettiin sitten juoksuun, hiihtoon, pallopeleihin, musiikkitunteihin jne jotka toimivat erittäin hyvinä "ukkosen johdattimina".

Heidän kasvettuaan, kohtaukset harvenivat kunnes osasivat itse hallita ne ja suunnata energiansa itselle parempaan. (Urheilu ja musiikki)

Jokainen lapsi on oma yksilönsä, tämä ei ehkä toimi muille - se oli vain oma kokemuksemme.