Rakkausloitsu

Rakkaus on niin haavoittuva asia, että miettisin ensin onko se nyt tosiaan se mitä eniten tilanteessasi kaipaisin. Siis saada magian avulla rakkautta. Entä jos tulee jossain vaiheessa mieleen, että rakastaisiko tuo toinen vapaaehtoisesti ilman, että olisin sen loitsinut?

Sinuna minä koettaisin rakentaa itseluottamusta ja nähdä itsessäni asioita, joiden vuoksi olen arvokas, vaikkei joku palvokaan maata jalkojeni alla. Itseään arvostava ja ruumiinsa ja sielunsa ylväästi kantava (ei siis ylpeästi/nokkavasti) on puoleensa vetävä. Mitkä ovat parhaita puoliasi? Korosta niitä.

Ja sitten: Kun arvostat itseäsi oikein, osaat arvostaa myös muita. Se seikka, ystävällisyys ja hymy. Siinä on magiaa kerrakseen. Ei mikään kertaloitsu, mutta pureutuu ongelman ytimeen. Luulenma. Suosittelen kuunneltavaksi Samuli Edelmanin kappaletta "Sydämel' on kypärä" =) (vai onkohan tuo sen nimi? niin se laulaa)

Kaikkea hyvää rakkauselämääsi

Heippati!

Oletpa osannut olla huolissasi asiasta, joka on varmasti pohdituttanut noitia jo pitkään. Mikäs muukaan ihmisen mieltä niin kovasti liikuttaisi, kuin rakkaus, sen saaminen tahi menettäminen. Eikä varmaan mistään muusta aiheesta löydä yhtä laajaa valikoimaa loitsuja.

Mitään yleispätevää siitä, mitä rakkausloitsun tekemisestä seuraa, ei voi sanoa. Kaikki riippuu siitä, miten loitsu tehdään ja mitä sillä ajetaan takaa. Ne loitsut, joiden kylkiäisenä varmimmin saa armageddonin niskaansa, ovat sellaisia, joiden tarkoitus on pakottaa joku tietty henkilö rakastumaan loitsijaan (tahi johonkuhun muuhun, jos teettää loitsun toisella.) Rakkautta ei voi pakottaa, eikä niin tekemällä saa lopulta sitä, mitä oikeasti kaipaa. Yksinäinen ihminen kaipaa kuitenkin sitä, että häntä rakastettaisiin sellaisena kuin hän on. Loitsu taas pakottaa kohteensa rakastumaan ja silloin kohteen persoona muuttuu välittömästi merkityksettömäksi. Ja silloin loitsija nimen omaan ei saa sitä, mitä kaipaa, rakkautta, joka näkisi kohteensa sellaisena kuin tämä on ja rakastaisi juuri sitä.

Sen sijaan loitsuilla voi auttaa itseään löytämään rakkauden helpommin. Silloin, kun lemmenloitsua ei kohdisteta kehenkään, vaan se tehdään yleisemmällä tasolla, ongelmaa ei nähdäkseni ole. Tämä noita kohottaa itsetuntoaan kalevalalaisilla lemmennostatuksilla silloin kun kokee olevansa maassa. Samoin on olemassa muutama erilainen riimuloitsu, joilla on voima vetää rakkautta puoleensa. Ja yhden kauneimmista näkemistäni lemmenloitsuista löysin jokin aika sitten julkaistusta 40 taikaa ja loitsua -kirjasesta. (Suosittelen, kirja on valtavan söpö, jos nyt ei aivan 100% vakavastiotettava ;)

Pohtisin kuitenkin, onko rakkaus juuri sitä, mitä tarvitset, heti kun sinut on jätetty. Tästä aiheesta on tähän viestiketjuun jo kirjoitettukin, mutta lisään soppaan vielä sen, että yksinolo voi parantaa monta niistä haavoista, jotka parisuhteen päättyminen voi jättää jälkeensä. On hyvä ottaa aikalisä ja miettiä mitä elämältään tarvitsee tahi mitä kumppaniltaan kaipaa, ennen uuteen suhteeseen syöksähtämistä.

Magiasta saa myös hyvää lisäpotkua juuri siihen sielunhaavojen parannustyöhön, jota jätetty joutuu käymään läpi. Pelko, hätä ja kipu eivät ole se pohja, jolta haluat lähteä tekemään lemmenloitsuja (muista loitsuista puhumattakaan). Sen sijaan kun huomaat kaiken sen, mitä sinulla jo on ja mitä voit uudelle kumppanillesi tarjota, olet jo paremmalla pohjalla. Kun tiedät, että sinussa on paljon, mitä rakastaa, huomaat myös ettei sinun erityisemmin tarvitse ponnistella saadaksesi rakkautta. Sitten kun epätoivoisesta etsinnästä tulee rauhallista ja toivon täyteistä, mahdollisuudet onnistua parantuvat huomattavasti.

Lämmintä alkusyksyä siulle!