Hei!
Otin juuri 7kk ikäisen sekarotuisen koiran (terrieriä, paimenkoiraa) entisen omistajan ajan puutteen vuoksi. Asunut ennen maalla, ja nyt kaupungissa. Pentu on reipas ja on kotiutunut taloomme hyvin, mutta ulkona on arka eikä sitä selvästi ole sosiaalistettu kunnolla. Koira pelästyy satunnaisia ihmisiä-> juoksijoita, kohti käveleviä, kahisevia vaatteita, lapsia jne. ja joistakin ei ole moksiskaan. Pelko ilmenee raivokkaana haukkuna tai pakoon pyrkimisenä. Välillä häntä pystyssä, välillä koipien välissä. Myöskään muita koiria ei ole todennäköisesti paljoa nähnyt ja koira on ainoani (ei kuitenkaan ensimmäinen).
Kuinka tästä kannattaisi lähteä etenemään fiksusti? Voiko koiraa viedä esim. koirapuistoon jossa vain pari koiraa? Kavereillani ei ole koiria, joihin tutustua. Miten pelkotilanteisiin kannattaa tässä iässä suhtautua, ollako huomioimatta, kieltää, ottaa jalkojen väliin? Luottamuksen vahvistuminen minun kanssani vie kans tietenkin oman aikansa.
Haluaisin edetä rauhallisesti mutta päättäväisesti sillä uskon että koirasta voi vielä saada yhteiskunta kelpoisen. Pennulla ei pitäisi olla aiemmasta kodista huonoja kokemuksia, vaan nimenomaan ainoastaan kokemuksen puutetta.
Vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!
Otin juuri 7kk ikäisen sekarotuisen koiran (terrieriä, paimenkoiraa) entisen omistajan ajan puutteen vuoksi. Asunut ennen maalla, ja nyt kaupungissa. Pentu on reipas ja on kotiutunut taloomme hyvin, mutta ulkona on arka eikä sitä selvästi ole sosiaalistettu kunnolla. Koira pelästyy satunnaisia ihmisiä-> juoksijoita, kohti käveleviä, kahisevia vaatteita, lapsia jne. ja joistakin ei ole moksiskaan. Pelko ilmenee raivokkaana haukkuna tai pakoon pyrkimisenä. Välillä häntä pystyssä, välillä koipien välissä. Myöskään muita koiria ei ole todennäköisesti paljoa nähnyt ja koira on ainoani (ei kuitenkaan ensimmäinen).
Kuinka tästä kannattaisi lähteä etenemään fiksusti? Voiko koiraa viedä esim. koirapuistoon jossa vain pari koiraa? Kavereillani ei ole koiria, joihin tutustua. Miten pelkotilanteisiin kannattaa tässä iässä suhtautua, ollako huomioimatta, kieltää, ottaa jalkojen väliin? Luottamuksen vahvistuminen minun kanssani vie kans tietenkin oman aikansa.
Haluaisin edetä rauhallisesti mutta päättäväisesti sillä uskon että koirasta voi vielä saada yhteiskunta kelpoisen. Pennulla ei pitäisi olla aiemmasta kodista huonoja kokemuksia, vaan nimenomaan ainoastaan kokemuksen puutetta.
Vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei koirapuistoon mielellään aran koiran kanssa. Tiedän koska sain vuosi sitten samanlaisen itselleni ja juoksi aidan vierttä pitkin muita karkuun irvistellen. Lopetettiin puistoilut puoleksi vuodeksi siihen. Reippaasti lenkillä muiden ohi rauhallisesti mutta päättäväisesti. Aina kun lopettaa murinan tai jättää huomioimatta toisen koiran click-naksutin ja nami tai isot kehut JEE HYVÄ HYVÄ. Koira reagoi äänen painoihin jos sanot iloisesti koirakin on jee jee mielialalla mutta jos jyrkästi tai hermostuneesti koirakin hermostuu.
Kannattaa kokeilla myös rasvojen lisäämistä ruokaan se kuulemma auttaa koulutusvaiheessa olevaa koiraa keskittymään. Esim. rypsiöljyä tai nutrolinia.
http://www.koirakoulukompassi.com/hihnapulma.html