Terveisiä Västeråsista.
Asuin keskustan "pilvenpiirtäjän" Skrapanin hotellissa. Hyvät näkymät.
Tänään Keskisuomalaisessa verrattiin radanvarren tulevia opiskelija-asuntokohteita natsi-Saksan Rügeniin rakennuttamaan Prora-kylpylähotelliin. Ja niinhän se on, että palikoiden on oltava joko pystyssä tai lappeellaan; voidaan rakentaa joko torneja tai muureja.
En näe näkymät tukkivissa muureissa mitään etua torneihin verrattuna. Että niitä suositaan ja rakennetaan, johtuu vain ajatustavan pinttymistä. Näistä ollaan Ruotsissa pääsemässä eroon, ja esim. Boråsiin ollaan rakentamassa kauppakeskuken yhteyteen "pilvenpiirtäjää", johon tullee pelkkiä vuokra-asuntoja.
Suomessa ei olisi keskusta-asumisen lisäämisessä korkealla rakentamisella myöskään kaupunkikuvallisia esteitä. Kaupungit ovat moderneja, eikä niissä ole syviä arkkitehtuurin kerrostumia, joita pitäsi varjella.
Tuli mieleen, että Vapaudenkatu 48-50 tontilla voisi olla paikka Jyväskylän "Skrapanille", mutta sille on jo suunniteltu palikka kadun varteen tylsän tavanomaisesti ympäröivien rakennusten korkeuden mukaan.
Asuin keskustan "pilvenpiirtäjän" Skrapanin hotellissa. Hyvät näkymät.
Tänään Keskisuomalaisessa verrattiin radanvarren tulevia opiskelija-asuntokohteita natsi-Saksan Rügeniin rakennuttamaan Prora-kylpylähotelliin. Ja niinhän se on, että palikoiden on oltava joko pystyssä tai lappeellaan; voidaan rakentaa joko torneja tai muureja.
En näe näkymät tukkivissa muureissa mitään etua torneihin verrattuna. Että niitä suositaan ja rakennetaan, johtuu vain ajatustavan pinttymistä. Näistä ollaan Ruotsissa pääsemässä eroon, ja esim. Boråsiin ollaan rakentamassa kauppakeskuken yhteyteen "pilvenpiirtäjää", johon tullee pelkkiä vuokra-asuntoja.
Suomessa ei olisi keskusta-asumisen lisäämisessä korkealla rakentamisella myöskään kaupunkikuvallisia esteitä. Kaupungit ovat moderneja, eikä niissä ole syviä arkkitehtuurin kerrostumia, joita pitäsi varjella.
Tuli mieleen, että Vapaudenkatu 48-50 tontilla voisi olla paikka Jyväskylän "Skrapanille", mutta sille on jo suunniteltu palikka kadun varteen tylsän tavanomaisesti ympäröivien rakennusten korkeuden mukaan.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Korkeammalla olevat huoneistot eivät menisi kaupaksi koska sieltä olisi näkymä Kuokkalan keskustaan!
kaupungissa on vielä rantaviivaa, jopa suht luonnollista, mitä voidaan täyttää ja rakentaa monesta suunnasta.
Etuna vielä se että asukkaat pääsevät asumaan veden ääreen, sekä rakennusliikkeille huimaa tulosta asunnon sijainnista ja näköalasta johtuen.
Kuitenkin esim. opiskelijat kuolaavat keskustan perään. Eivät he halua asuntoa pelkän veden läheisyyden takia, ja kai se muillekin olisi melko yhdentekevää, jos asunnoista olisi mahtavat näköalat, joissa yhdistyisivät kaupunki- ja järvimaisemat.
Jyväskylän keskustaan on vaikeata enää vanhoja ajatustapoja noudattaen saada mitään mahdutetuksi.
Tornitalot Jyväskylässä ovat naurettavaa uhoamista. Täällähän on tilaa vaikka kuinka paljon. Taloudelliselta kannalta noin 7 kerrosta olisi optimi. Tämä on taantuva maalaiskaupunki. Ei sitä voi korjata torneilla. Koska täällä asukkaat ovat köyhiä, niin rakentamisen pitäisi olla mahdollisimman halpaa.
MInkä ihmeen takia tornitalot ovat uhoamista - minkä hiton takia saman massan paneminen "korkea sivu maata vasten" on vähemmän uhoamista? Kenties siksi, että fallisuus ja miehen pili on niin peruslaatuinen kategoria? Anna mun kaikki kestää!
Tulevaisuus tulee Jyväskylässäkin lopulta vastaan, ja olisi parasta tähyillä sinne jo nyt eikä sitten, kun kaikki on jo myöhäistä.
No siksei että voitais alkaa täyttää Jyväsjärveä.
Enempi ihmisiä pienellä alueella tarkoittaa yleensä enemmän autoja.
Muutenkin surkea ajaa tuolla keskustassa. Pitäisi tehdä maan alle parkkitalot ensin.
Just niin tarttis tehdä. Harjun sisään tuhansien autojen pysäköintitalo. Samalla se surkea tilausajolaituri sisätiloihin kun sitä ei kerran poliittisista syistä voi sijoittaa matkakeskukseen joka on vajaakäytössä!
Opiskelijoilla ei ole autoja. Ja johonkin ne autot nykyäänkin laitetaan. Keskusta-asumisessa autot ovat melko turhia eikä kaikilla kotteroa nykyäänkään ole.
Jyväskylässä on surkeaa ajaa, eikä kaupunkiin ole oikeastaan selkeitä sisääntuloväyliä. Keskusta on niin pieni, katuverkko suppea, että sieltä ilmeisesti on haluttukin vähentää yksityisautoilua. Jyväskylä ei ole ikään kuin väkimääränsä kokoinen.
Toisaalta kaikkialla peräänkuulutetaan tiiviistä yhdyskuntarakennetta ja ekologisuutta, riippumattomuutta autoilusta, ja keskusta on houkutteleva asuinpaikka. (Ei ehkä lapsiperheille talounelmineen, mutta muille).
Ei vanhan viinakaupan tontille mitään tornia voi laittaa, liian tukkoinen tontti. Asema-aukion ympäristössä on tilaa maamerkille Vapaudenkadun puolella jos ideoita olisi, olisi myös yhteys paikallisliikenteeseen ja Forumiin. Onhan täällä suunniteltu jopa maanalaista maailmaa Kompassin tienoille kun ei ole tilaa. Tietenkin kaikki rakennettu on täällä pyhää Mattilanniemen hometaloista lähtien joten paljon tyssää siihen että kaikkki roska on suojeltavaa. Funkkis-huotsikka saatiin kuitenkin purettua alta aikayksikön kun museoväki kuvitteli saavansa tilalle klassisen musiikin pyhätön. Nyt sitten suojellaan vaikka roskiskatoksia.
Tukkoisille tonteillehan torneja rakennetaankin. Miksi niitä jonnekin pellolle pitäisi väsätä.
Ymmärrän ettei Jyväskylään kannata suuria rahoja laittaa. Opiskelupaikastani 95% lähtee työn perässä etelään, Jyväskylän Kelalle jäi lähinnä opintotuen maksuvelvoite. Kun puhutaan oikeasta työstä ja veronmaksusta, niin ei tänne voi yksinkertaisesti jäädä kun ei ole töitä.
Tai sitten voi kaunistaa työttömyyslukuja tai opiskella ikuisesti, siinä vaihtoehto jäädä tornitaloon asumaan.
Itse mieluummin muutan suosiolla pois ja hankin tulevaisuuden, kun ei tuo oma ammattitaito täällä tunnu kellekään kelpaavan.
Ketähän siihen tornitaloon saataisiin, sossujen asiakkaita vaiko pakolaisia.
Ihmisiä on muitakin kuin pian työttömiksi valmistuvia työn perässä pois muuttavia. Suomalaisten varallisuus on jatkuvasti kasvussa. Sitä paitsi Jyväskylän on arvioitu kasvavan kymmenillä tuhansilla tulevina vuosikymmeninä.
Hyi hitto, Skrapanhan on vanha tunnettu homomesta! Edelliselle, Jyväskylän velka kasvaa sadoilla miljoonilla, eikä kymmenillä tuhansilla.
Eihän Jyväskylän kaupunki mitään rakenna, korkeintaan luo edellytyksiä. Jyväskylän keskusta on nykymuodossaan sellainen, että se haittaa bisnestä. Ihmiset eivät liiku muualla kuin lyhyellä kävelykadun pätkällä eikä sen varteen voi enää mitään mahduttaa. Olen melko varma, että esim. Lidl tulisi keskustaan heti, kun mahdollista. Johonkin suuntaan sitä pitää laajentaa luomalla houkutteleva vetonaula nykyisen Kompassin ympäristön ulkopuolelle.
Palokkaan tulossa melkoinen "rüügeni" kanssa
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/projektit/28617.html
ja Palokassa laski talojen hinnan niin että ropina kävi
Ei tuo ongelma ainoastaan Jyväskylää koske: Suomessa ei yleensäkään rakenneta tarpeeksi korkeita kerrostaloja. Asiaa perustellaan joskus näköaloilla, tai sillä, että Suomessa ei ole totuttu korkeisiin kerrostaloihin tai kaupunkirakenteella tai millä mitenkin.
En siis ymmärrä minäkään. Olisi järkevämpää rakentaa ylöspäin, kuin tukkia kulkuväylät ylileveillä taloilla (tai tuhlata kallista maata).
Joskus 80-luvun puolivälissä esiteltiin Kymmenen uutisissa Jyväskylän Manhattan-suunnitelmaa.
Tässä kuva, jossa Puistokadun jatkeeksi olisi puhkaistu avenue Jyväsjärvelle saakka. Nykyinen Puistokadun, Kalevankadun ja Yliopistonkadun risteysalue olisi urbaani piazza. Nykyisen Puistokoulun kentän tilalla näkyy urbaania rakennusmassaa. Ja etäämmällä, Lutakon alueella, siintää "Manhattan" (joka ei korkeuksiltaan koskaan ollut suunniteltu ihan valtavaksi, vain muoto oli manhattanmainen).
http://i1275.photobucket.com/albums/y449/jarskiiiii/JKL2037_zpsd439fb93.jpg
Vanha tiilitalo ja Mäki-Matin talo on purettu nykyiseltä Aren aukiolta Aallon työväentaloon ulottuvan uuden ison aukion tieltä. Väinönkadun varsi Kauppakadulta Yliopistonkadulle on purettu ja tilalle on rakennettu iso uusi rakennusmassa kadun varteen ja korttelin sisään. Myös lukuisat kävelykäytävät pistävät visiossa silmään. Niitähän ei ole Jyväskylässä ainuttakaan ellei sitten radan ylittävää putkea lasketa. Puistokoulun kenttä on rakennettu täyteen, samoin Yliopistonkadun sisäpihat. Kaupunki olisi tässä visiossa siirtymässä Kalevankatua kohti, jonka risteyksestä lähtee säteittäin pääkadut joka suuntaan, myös nyt ajankohtaiseksi tulleen Kankaan alueen suuntaan.
Rakentakoot Helsinkiin ensin ja nimen omaan vuokrakohteina, koska siellä volyymin radikaali lisäys olisi kohdallaan. Ei ole mitään laitaa siinä, että Euroopan harvimpaan asutussa maassa asumisen tila/laatu on minimaalista kustannuksista johtuen. Jotain täällä tehdään tai suunnitellaan päin helvettiä, muuten tällainen tilanne ei olisi mahdollinen. Toki yksi selittävä tekijä on myöhäinen kehitys - väki on alkanut kaupungistua ja pakkautua kasvukeskuksiin vasta suhteellisesti vastikään, joten suunnittelu ei ole ikään kuin pysynyt perässä saati ennakoinut tulevia tarpeita. Suunnittelu on siis henkisesti jälkeenjäänyttä tai jämähtänyttä.
On tajuttava, että KUNNILLA (periaatteessa demokraattisesti hallituilla) on tässä suuri valta, koska kaavoitus on kuntien monopoli. Kunnat/Kaupungit tekevät joskus myös maakauppoja, joissa "sovitaan" tietty rakennusoikeus ja hinta määräytyy sen mukaan. Näitä rakennusoikeuksia voisi Suomen kaupungeissa ylipäätään rukata ylöspäin. Metropolihelsinki voisi järjettömine asumiskustannuksineen olla suunnan näyttäjä.
>>Tuli mieleen, että Vapaudenkatu 48-50 tontilla voisi olla paikka Jyväskylän "Skrapanille"
Ei, vaan Asema-aukiota (eli sekavaa parkkipaikkaa) korkean rakeenuksen pitäisi merkata ja rajata. Aukio voisi sen vastapainoksi olla puisto tai ainakin puistomainen keskustan olohuone. Siellä voisi olla jotain kiinteitä myyntikojuja tms.Yleensäkin tämä olisi keino laajentaa "cityä", joka on tungettu parin korttelin Kävelykadun pätkälle. Alkaa olla hölmöläisten peiton pidennystä koko Kävelykadun kaupallinen kehittäminen. Jotain uutta ja rohkeaa on kehitettävä, jotta keskustan käsite laajenisi.
http://uusi-kaupunki.fi/jyvaskyla/index.php
Korkeat tornitalot ovat epäkäytännöllisiä. Hissejä joutuu odottamaan. Tulipalon sattuessa ne ovat surmanloukkuja. Äidit eivät voi vahtia pihalla olevia lapsiaan, koska ylimmistä kerroksista on huono näkyvyys. Lisäksi korkeat talot ovat kalliimpia kuin kohtuullisenkokoiset kerrostalot, koska perustuksen pitää olla vankempi.
Korkeat talot palvelevan vain joidenkin arkkitehtien ja kaupungin johtoportaan itsetehostusta. Jyväskylässä on maata Tikkakoskelta Korpilahdelle, joten tonttimaan puutteen vuoksi ei asumista tarvitse tiivistää kuten Hongkongissa.
Ei kyse olekaan siitä, että kautta linjan ruvettaisiin rakentamaan korkeita tornitaloja käytännön tai pakon sanelemista syistä kuten Hong Kongissa, vaan siitä, miksi niitä periaatteessa ei voida rakentaa vaikkapa kaupunkikuvallisista syistä. Siinä samalla saataisiin keskustaan enemmän väkeäkin.
Tonttimaa Korpilahdella ja Tikkakoskella ei ole keskustassa. Ei kai kukaan rakentaisi pilvenpiirtäjää keskelle ei-mitään.
Tulipalon syttyessä automaattinen sprinklerijärjestelmä sammuttaa sen. Onko tullut katsottua liikaa Hollywoodin katastrofielokuvia.
Suomessa ei ole ongelmana, rakennetaanko vaakaan vai pystyyn, vaan viime sodasta asti ollut ongelma liian vähäisestä vuokra-asuntojen yhteiskunnallisesta ja vapaarahoitteisesta rakentamisesta. Vuokra-asuntojen hinnat ovat kohtuuttomia ja ongelma jakaa kansakuntaa yhä syvemmin hyvä ja huono-osaisiin. Samanaikaisesti, kun tehdään päätöksiä lapsilisien leikkauksista, ei puututa hyvin toimeentulevien oikeuteen asuntovelan korkovähennykseen.
Täällä ei kaivata skarpaneita vaan oikeudenmukaisuutta. Kaupungissa on lähes etelä.eurooppalainen 20 prosentin työttömyys.
Mistäs hanasta ajattelit sitä oikeudenmukaisuutta saatavan?
Olisiko tehokkaampi maankäyttö ensiaskel kohti edullisempia vuokra-asuntoja vai oikeudenmukaisuusko tuo hintatason alaspäin?