Opiskelen toista vuotta merkonomiksi ja ongelmakseni on muodostunut liian korkea rima. Jos en saa täydellistä suoritusta, petyn todella pahasti. Olen yrittänyt laskea rimaani tuloksetta ja tällä hetkellä tilanne on äitynyt siihen, etten pysty lukemaan kokeisiin, josta seuraa se, etten mene tekemään niitä kokeita vaan jätän ne ns. "viime tippaan". Suoritan sitten, kun olen varma, että saan kolmosen (asteikolla 1-3). Panikoin, stressaan, murehdin jo etukäteen kaikkia suorituksiani ja sen vuoksi keksin tekosyitä etten mene kouluun. Lamaannun.
Mikä avuksi? Olen todella pulassa!
HUOM! noteeraan vain fiksut vastaukset, kiitos!
Mikä avuksi? Olen todella pulassa!
HUOM! noteeraan vain fiksut vastaukset, kiitos!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kukaan tule kysymään sinulta jotain x-kurssin arvosanaa tulevaisuudessa, eikä sen keskiarvonkaan tarvitse olla 3,0, että saisit esim. korkeakouluhauissa täydet pinnat. Jos haluat esimerkiksi hakea yliopistoon, niin kurssiarvosanoilla ei ole mitään väliä, oli todistus sitten täynnä kolmosia tai ykkösiä. AMK-hauissa taas täydet pisteet saa 2,67ka:lla.
Suosittelen tutustmaan haluamasi hakukohteen pääsykoepisteytykseen. Esimerkiksi tradenomikoulutuksessa max. 100p, josta 55p tulee keskiarvosta, 35p pääsykokeesta (josta on saatava väh. 5p), 5p työkokemuksesta ja 5p ensimmäisestä hakukohteesta. Esimerkiksi viime vuonna on Metropoliaan päässyt alimmillaan 65 pisteellä ja moniin ammattikorkeisiin on päässyt jopa alle 50 pisteen!
Jos ajattelet elämääsi vähän pitemmälle, niin on hyvä oppia ottamaan hieman kevyemmin. Avainsana on kohtuullisuus. Täydellisyyden tavoittelijat saavat todennäköisesti ennen pitkään burn outin ja sydärin, jos nyt työelämään asti pääsevät. Kannattaa myös miettiä sitä, mitä kokeet oikeastaan mittaavat.
Olen täysin samaa mieltä 2 2:n kanssa siitä, että kukaan ei tule jatkossa kyselemään yksittäisten kurssiesi arvosanoja eikä todennäköisesti todistuskeskiarvoakaan. Työtä hakiessa työnantajia kiinnostaa se, että sinulla ylipäänsä on koulu suoritettu. Ja sitten se, millainen tyyppi olet. Vielä kannattaa muistaa, että me opimme aivan varmasti muuallakin kuin koulussa. Halua oppia on tärkeää, mutta se ei todellakaan tarkoita täydellisyyttä.
Kiitos vastauksistanne!! En ole koskaan ajatellut asiaa tuolta kantilta. Olen vain itseäni varten halunnut saada pelkkiä kiitettäviä, mutta nyt tiedän, ettei se ole tärkeintä. Tietenkään se ei haittaa, mutta opettelen ottamaan rennommin.
Sain amiksesta 3,2 (1-5;1=4 hylätty) keskiarvon sillä etten lukenut yhteenkään kokeeseen ja tein vain ne tehtävät mitä tunnilla tehtiin. Käsittääkseni kauppis on vielä enemmän läpyttelyä kuin amis. Lähinnä mietin et mitenkä voi edes ryssiä minkään kokeen amiksessa tai kauppiksessa?
Huumeet ovat tässäkin asiassa erittäin käteviä.