Miksi niin monet lesbot tuntuvat olevan jopa ylpeitä siitä, kuinka monta suhdetta he ovat onnistuneet pilaamaan? Jos itselläni olisi takana sata ja yksi epäonnistunutta suhdetta, en ainakaan lähtisi ylpeilemään niillä, saatikka edes puhuisi asiasta kauheasti. Se tekee jotenkin niin halvan vaikutelman.
Eksillä kehuskelu
en ymmärrä
6333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuskin ne sillä kehuskelee. Ehkä sua vaan pohjimmiltaan ottaa päähän kun niillä on ollu elämää ennen sua? Mustasukkaisuutta? Olisko parempi, että ne olis vaan ihan hiljaa? Sit sä varmaan haukkuisit ne, että miks ne ei kerro sulle mitään tai miks ne on niin hiljaa. Tekis miten päin vaan, niin aina on väärin päin. Tyytymätön ihminen keksii aina jostain nalkutettavaa, oli syytä tai ei.
Käsitit väärin. En minä mistään parisuhteesta puhu, joten ei minulla ole mitään syytä olla mustasukkainen. Kyllä se ilmiö ihan kerskumista muistuttaa, siihen odotetaan jonkinlaista positiivista reaktiota. Tää tuntuu monelle olevan ylpeyden aihe, sellainen, mikä tekee lesbosta lesbon.
Mutta toki minulla on oma lehmäkin ojassa. En tahdo, että minunkin luullaan olevan samanlainen. En ole niin kuin he, enkä tahdo ihmisten yhdistävän minua sellaiseen. Minulle ihmiset eivät ole kierrätystavaraa, ikinä.
Tarvitaanhan sitä elämässä esittää CV moneen kertaan muutenkin. Elettyä elämää, ne referenssitkin on. Eikä siihen tarvita syyllisiä että parisuhde ei loppujen lopuksi toimikkaan, eikä sekään ole tervettä että samaa naamaa katsellaan neitsyydestä hautaan.
On kai muillakin toki mahdollisesti useampia kumppaneita takana, mutta eivät muut ihmiset oikeasti käy joka käänteessä läpi sataakahtakymmentä eksäänsä ja odota, että kaikki olisivat jotenkin vaikuttuneita siitä. Ei se muille kuin tietylle joukolle lesboja ole mikään meriitti.
...niin tai sitten jos on 1 pitkä ja vakava parisuhde takana,erosta 7.v. eikä sen jälkeen suhdetta edes halunnut/etsinyt niin pidetään friikkinä,että jotain outoa tossa on:/ tällä hetkellä ajattelen että, jos joku minulle tarkoitettu, niin kyllä se elämääni jotenkin tupsahtaa:)toisaalta..ei deittaileminenkaan varmaan pahasta olisi..:D olen vain niin ujo:/harvemmin tapaa enää ihmisiä jotka edes jollain tavalla olisi käsitellyt entisen suhteen pois..hirveä kiire uuteen,miksi??sehän on väärin sitä ns.uutta kumppaniakin kohtaan.Minulla on tällähetkellä todella hyvä fiilis kun olen käsitellyt vanhan suhteen pois,rankkaa se oli!!