nuori vai keski-ikäinen?

Miksi pitää määritellä elämänvaihe? Onhan se tietty teoriassa helpompi ymmärtää elämää kun sen laittaa tiettyihin raameihin, mutta kaikenlaista mietiskelyä tulee sitten tehtyä kun omat kuviot eivät sovikaan siihen laatikkoon. Olen itse 34 vuotias. Näytän suurin piirtein kaksvitoselta ja elämäntyylini on kai samaa luokkaa, joten minut ainakin usein niputetaan nuoreksi. Mutta sama se mulle sen kun niputtavat jos se passaa helpommin heidän maailmankuvaansa.

Kolkyt ja risat on oikein hyvä ikä. Ei ole enää ihan nuori mutta ei vanhakaan jokin verran jo eläämä nähnyt. Ei ole tarvetta juosta ja hillua baareissa yö myöhään kiva olla kotona ja harrastaa omia juttuja.

39 vuotta on melkein keski-iässä, keski-ikähän on keskellä ikää, eli odotetun elinajan puolessa välissä, mikä ois naisella 86/2 = 43 vuotta.
Eli saat tietty pyöristää itsesi keski-ikäiseksi jo.
86-vuotiaan mielestä sä olet tosi nuori, ja vielä 60-vuotiaskin näkee sut melko nuorena, vaikka sä itse et. Toisaalta, usein me itse koetaankin itsemme vanhemmiksi, kun mitä toiset. Olen huomannut sen kun itselläni oli 20-vuotiaana 35-vuotiaita kavereita. Ihmettelin heidän ikäpuheitaan, en koskaan pitänyt heitä vanhoina, olisi ymmärtänyt helposti uuden ammatin tai mitä vaan, mutta nyt kun olen itse 35-vuotias, ymmärrän miten tuntuu kuin olisi miljoona vuotta mennyt.

Iho alkaa vanhenemaan 25 ikävuoden jälkeen jo, eli ikä saa näkyäkin ihossa. Lihasvoimat kuitenkin alkaa heiketä vasta oikeastaan sen 40 ikävuoden jälkeen, ja 60-vuotiaana on noin 60% maksimivoimasta, mikä on saavutettu, jäljellä. Eli ikää on turha käyttää tekosyynä ja voimaharjoittelua pitäisi lisätä vanhemmiten: se jolla ei ole mitään voimaa eikä lihasta menetettävänä, menettä tietenkin eniten.

Ok, mutta sun tapauksessa kun sulla on tuo vamma en tiedä, puhuin vain yleisesti.
Vaihdevuodet alkavat yleensä lähempänä 5kymmentä kuin 4kymmentä, mutta keskimäärin 43-53 vuoden iässä. Ei se nyt siinä mielessä ihan ovella ole välttämättä, miksi 4 vuotta on merkityksellista aikaa kun olet 16-20-vuotias, mutta ei sillä olisi mitään merkitystä oletko 39-vuotias vai 43. Tarkoitan, miksi haaskaat vuosiasi väheksymällä niiden merkitystä?

Kyllä kiitollinen saa olla vaikka kaiken ikää ja joillain on rauhallinen rytmi nuoresta saakka. Minäkin olen kiitollinen mutta ihan erilainen siinä, minä olen aina ollut tekevä ja aktiivinen ja haluan ollakin. Iästä riippumatta, en tavoittele sillä mitään ikää, vaan olen oma itseni. Tottakai siis sinä saat olla oma itsesi, ei sinun ole pakko haaveilla mistään ja tottakai sinä saat elää seesteistä elämää: ihan iästäsi riippumatta!
Toisaalta, jos iästä sen idean tarvitse, saat toki pitää itseäsi keski-ikäisenäkin, vaikkei 39-vuotias nyt ehkä olisikaan vielä sitä yleisesti ottaen, mitä väliä sillä määritteellä on? Kunhan saa olla oma itsensä.

39 -vuotias ei todellakaan ole mikään ikäloppu. Ehkä lapsien tekemiseen alat olla jo hieman vanha. Mutta älä anna sen masentaa! Minusta on kauhean surullista, että uskot jääväsi yksin. Mielestäni tuossa iässä voi ihan hyvin löytää kumppanin itselleen. Miksi ei voisi? Olet oikeassa siinä, että olet juuri siirtynyt keski-ikään, mutta mitä sitten? Mitä pahaa keski-iässä on?

Kaipa sitä osa alkaa hieman rauhoittumaan tässä iässä.

" eikä tule ketään kundikaveria / elämänkumppania löytymään."

Vähän riippuu missä kohdin oma rima on. Jos haaveet ovat vain niisstä pelkissä alfauroksissa, niin omat vaikeutensa voi olla. Toisaalta meitä vajaa-älyisiä loosereita löytyy kyllä :)