Läksyjenteko yhtä tuskaa

Ehdottiinko koulun aloittamisen myöhäistämistä missään vaiheessa?

Ei ehdotettu. Fiksu likka se on, osaisi vaikka mitä jos vaan haluaisi. Osasi lukea jo ennen koulua, matikan kanssa vielä vähän kipuilee. On totta, että tyttöni haluaisi vielä olla vain lapsi ja leikkiä ilman vastuuta läksyistä. Koulussa paikallaan istuminen tuntuu hankalalta kun on aina ollut kovin eläväinen ja touhukas. Tiedän, että osaltaan tämä johtuu varmasti iästä: lapsihan hän vielä on, mutta minua huolettaa tuo teinimäinen hälläväliä-asenne ja pelkään, että entä jos se ei menekään ohi.

1. PUHU tyttäresi kanssa asiasta. Kysy häneltä esim. miksi läksyt eivät kiinnosta. Vetoa hänen järkeensä ja velvollisuudentunteeseensa.

Tyttäresi kasvaa, joten hänen on alettava vähitellen kantaa jo vastuutakin asioista. Kaikki ei enää tulekaan valmiina, vaan jotakin on tehtävä itsekin. Hänen on siis esim. huolehdittavva huoneensa siisteydestä, vietävä lautasensa pois pöydästä jne. Määrittele hänen velvollisuutensakin, ei vain oikeuksia.

Tyttärelläsi voi olla muitakin murheita. Puhu hänen kanssaan niistäkin. Selvitä, ovatko esim. kaveriasiat kunnossa. Entä isä? Onko hän kuviossa mukana? Voisiko isä vaikuttaa asiaan jotenkin?

2. Jos kyse on vain kiukkuilusta, homman nimi on VALLANKÄYTTÖ. Tyttäresi haluaa itse päättää läksyjensä tekemisestä ja sitä et voi hänelle sallia. Tuon ikäinen tekee reippaasti sen, mitä vanhemmat käskevät.

Asetat selkeät rajat tytäresi oikuttelulle. Jos hän ei saa esim. läksyjä tehtyä tai kiukkuilee muuten, otat etuoikeuksia pois. Kai hän esim. katsoo televisiota tai tekee muita omia juttujaan? Ne vasta läksyjen jälkeen. Oikuttelusta rangaistus. Vaikkapa huoneessa ollaan niin kauan, että tehtävät tehty ja sen jälkeen hän näyttää niitä. Tie ei ole helppo, mutta alun jälkeen auttaa, mikäli kyseessä on normaali lapsi.

3. Kysy koulusta, miten siellä sujuu. Juttele opettajan kanssa. Jos tehtävät koulussa sujuvat ilman ongelmia, kyse on sinun ja tyttäresi suhteesta.

Kiitos näistä! Mielestäni jokainen kohta jonka kirjoitit oli tärkeä ja minun täytyy katsoa itseäni peiliin ja arvioida, kuinka minä itse asiassa toiminkaan. Isäänsä tyttö näkee harvoin ja vaikka se varmasti omat ongelmansa tuo sekin, epäilen, että kyse on nimenomaan minun ja tyttäreni välisestä suhteesta... joka heijastuu kouluunkin. Kiitos!