Pohdin pitkään mitä ostaisin anopille synttärilahjaksi. Ei oikein tullut mieleen kuin matkalahjakortti, mutta minne?
Nyt se matkakohde taisi vihdoinkin löytyä:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013031816796265_ul.shtml
Nyt se matkakohde taisi vihdoinkin löytyä:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013031816796265_ul.shtml
Vastaukset 20
Vanhimmat
Erittäin hyvä matkalahja. Sinun ehkä kannattaisi perustaa ryhmämatkasivu, lähtijöitä (matkaan lähettäjiä) olisi varmasti paljonkin. Saisitte samalla alennusta ja pääsisitte eroon turhan monesta anopista.
Näin pahaa unta - anoppi putosi kopiokoneeseen.
Essolla on monesti keskustetu anopeille sopivista lahjoista, ja siksi parlamentin jäsenillä on selkeä käsitys asiasta. Koska anopit ovat yleensä melkoisen vanhoja, niin heillä tahtoo silloin kolottaa aina yhtä ja toista paikkaa. Tästä syystä anopeille voi hyvin ostaa sähkötuolin. Jos sulakkeet vain pysyvät ehjinä, niin kolotukset eivät kauaa häiritse.
Ostapa omallesi vaikka sähkötuoli, minä tyydyn sähköhuopaan.
Näkyy todellakin suhtautumisesi ihmiseen. Livertämättä, kiitos, ei.
Hei te "nuoret" essolaist! Vai ovat anopit vanhoja. Itselläni ainakin on 30 vuotiaan tyttäreni ja hieman alle 40 vuotiaan vävyni kanssa tosi hyvät hyvät välit. Eihän tämä vävypoika ole kuin reilut 10 vuotta itseäni nuorempi! Kun nykyinen miehenikin on 46 vuotias, ovat he vävyn kanssa hyviä kavereita. Olemme läheisiä kaveripariskuntia. En tosiaan ymmärrä anoppivitsejä ja yleistämistä, jos itsellään ei synkkaa anopin kanssa.
Edullisempi vaihtoehto.
Polkupyörä, ilman apurattaita. Hyvin silläkin pitäis anopista eroon päästä, etenkin kun muistaa tuhota jarrut.
=DW=
Minä en tykkää anoppivitseistä.
Anoppeja on monenlaisia, samoin kuin appejakin. Olen anoppi, vävyn kanssa on hyvät välit.
"ei naarata"
Joo, ei muakaan naarattanut. Oli kahta vaille tai puolitoista vaille, että olisin tähän aloitukseen napsutellut, mutta lähin sitten pyörittämään lihapullia (jotka lojuskelee nyt uunissa ja kohta ovat valmiit).
Jos olisin kirjoittanut, niin olisin kirjoittanut olevani Tosikko. Monesti olen täällä niin sanonutkin, mutta jostakin kumman syystä muut palstalaiset ovat pikkusen naureskelleet. Siitä huolimatta olen kyllä tosikko.
En pidä anoppivitseistä minäkään.
Minun aviomieheni äiti on aivan-aivan ihana. Soittelemme puolin ja toisin tämän tästä ja rupattelemme puhelimessa vähintäin tunnin. Olemme NIIN samalla aaltopituudella ja meitä yhdistää yhteisiä asioita. En koskaan voisi sanoa hänestä pienintäkään moitetta.
Itse pyrin olemaan mitä mainioin anoppi :) Ja luulen, että poikani vaimo minusta tykkää. Tulemme hyvin toimeen.
Niin tosiaan teille kahdelle. Pidättekö sananlaskuista? Useinhan ne sisältää ainakin totuuden siemenen.
Tässä olisi yksi: "Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa."
Meillä työpaikalla kerrotaan usein insinöörivitsejä. Ehkä siksi, että lähes kaikki on insinöörejä ja lähes kaikkia ne naurattaa. Ei kuitenkaan kaikkia.
Ei ole helppoa olla blondi diblomi-inssi
Ihmiset kokevat asioita eri tavalla, joten huumorintaju ihmisten kesken ei aina kohtaa. Kaikille ihmisille anoppivitsit eivät ole huumoria laisinkaan, eikä se välttämättä tarkoita sitä, että olisi tosikko.
Testasin oman huumorintajuni. Asteikko ei kerro, onko minulla hyvä vai huono huumorintaju, mikä hieman yllätti, koska omasta mielestä huumorintajuni on loistava ;)
Testin mukaan huumorintajuni on ivallista ja vahingoniloista, pidän pelleilystä ja älyvapaasta huumorista sekä minua viehättää myös hassutteleva hölmöily. No jaa.
Anoppivitsit naurattavat siinä missä muutkin vitsit, mikäli ne eivät ole älyllisesti liian haastavia tällaiselle yksinkertaisuudelle :)
Onkohan tuo uutinen edes totta noista marsiin aikovista? Olen sen verran tosikko, etten ainakaan tajunnut piilossa olevaa vitsiä :-) .
Vaikka minulle eivät omat sukulaiseni kauheasti merkitse, eikä minulla ole kovin läheisiä ihmisiä, en silti voisi iki-maailmassa edes harkita mitään noin typerää!
No, jonnekin lämpimään voin kyllä hautautua pariksi kuukaudeksi näkemättä ainuttakaan sukulaistani tai tuttavaani! Mutta aina pitää olla paluumahdollisuus!
Ite asiassa uutinen on tosi.
Kuitenkin suunnitellaan miehitettyjä marslentoja. Vähän samaa, kuin kylmänsodan aikana, avaruudesta taistellaan, sen valloittamisesta. Jenkit kerkes kuuhun, nyt vuorossa mars. Joskus aikain päästä käydään kovia sotia avaruuden planeetoitten omistamisesta. Mineraaleja, kaikenlaista luonnonvaraa. Lisäksi maapalloa uhkaa tilan loppuminen, pitää saada siirtokuntia avaruuteen. Ei jenkkilää ois asutettu nykyisellä systeemillä ilman tutkimusmatkailijoita, sama juttu.
Ongelmana raha. ei jenkeillä riitä budjeteista rahaa enää tollaisiin. En muista tarkkaan, Apollo- ohjelma vei pitkän aikaan useita prosentteja valtion varoista. Suomi ei edes voi haaveilla sellaisista projekteista. Meidän kolikot menee loispummieläkeläisten ylläpitämiseen ja muuhun sosiaaliturvaan.
Kyllä maailmassa rahaa on. Yrittävät kehitellä yksityistä rahoitusmuotoa, koska valtioitten varat eivät siihen riitä. Tosiasia on, jo nyt voi ostaa rahalla matkan avaruuteen, Virgin yhtiöltä. Eihän ne ole mitään seiväsmatkoja, vain rikkaille. Mutta pisnes pyörii kuitenkin.
Eikä ensimmäisillä lennoilla mitään takahikiän anoppeja ole, ne on erialojen asiantuntijoita, joilla astronautin koulutus, sekä riittävä rahoitus.
Jos mulla ois rahaa lähettää anoppi marssiin, aivan varmasti käyttäisin rahani johonkin järkevämpään.
=DW=
Anopille lomaa eli, ei pyydetä koko ajan jotain, se on paras lahja.
Kylläpä täällä on paljon anoppiaan vihaavaa porukkaa. Mistäköhän moinen johtuu? Kannattaisiko vilkaista peiliin? Anoppi, joka on puolisonne äiti pitää lastensa puolta jos heitä kaltoin kohdellaan.
Itselläni, kuten suurimmalla osalla tutuistani on hyvät välit omiin appivanhempiin kuten myös vävyihin ja miniöihin. Tiedän muutaman tapauksen, jossa esim. vävypoika on juoppo vaimonhakkaaja. Toki tämä näkyy myös huonona suhteena appivanhempiin. Nämä kun tietty haluvat eroon moisesta nahjuksesta. Olen joskus itsekin ollut juopon kanssa naimisissa ja äitini kehoitti jättämään sen. Jätin ja otin uuden paremman.
Muistakaa kaikissa ihmissuhteissa, ettei kukaan riitele yksinään. Niin metsä vasta kuin sinne huudetaan.
Täällä varmaan paljon kirjoittajia joiden ihmissuhteet ovat livessä niin solmussa ettei muita kontakteja enää ole kuin palstat joille voi kirjoittaa rekisteröitymättä oikeilla henkilötiedoillaan. Eli ongelmia ei ole pelkästään anoppi-vävy-miniä sektorilla
Anoppi on nainen. Naisella on tietty naureskeltu rooli. Milloin se on leipäsusi, milloin naamaansa maalaava hömppä, milloin mitäkin ahnetta ja tyhmää. Siispä nauretaan yhdessä puolelle ihmiskuntaa. Miehet voi aamurukouksessaan kiittää luojaansa siitä, etteivät ole naisiksi syntyneet. Niinhän kaksi kristinuskolle sukua olevaa lakiuskontoa tekeekin. Se on nimittäin aika pienestä kiinni kumpi siitä munasolu-siittiö-yhdistelmästä tulee vai tuleeko mitään. Ei näemmä ainakaan sitä älyllistä elämää, jota tunnetun ja tuntemattoman avaruuden reunoilta epätoivoisesti etsitään.
Näinhän se menee....Kun tässä mietin omaa työyhteisöä ja niitä miehiä, jotka eniten lohkovat naista alentavia vitsejä....Kyllä tämä miesporukka koostuu sellaisista joilla on jonkinlaista ongelmaa omissa ihmis/naissuhteissa....Eivät työpaikan herrasmiehet, joilla on tasapainoinen avio-tai seurustelusuhde tai ovat muuten naisten mieleen (Alfa-urokset) yleensä ole suuna päänä lohkomassa näitä älyttömyyksiä. Toki heilläkin omanlainen hieman sarkastinen huumori. Heillä kun on itsetunto hyvä osaavat nauraa myös itselleen.:) Näin meidän työpaikalla.
miksi anoppia vihata, ei olis sitä puolisoa ja lapsia jos ei ensin anoppia...
Osta vaan menolippu.