Rahat riittäisivät joko rempattuun (myös taloyhtiö remontoitu) 60-luvun kaksioon, siistiin ysärikaksioon saunalla, mutta muovipäällysteisellä kylppärillä, tai sitten ehkä nipin napin 2000-luvun pieneen huone tupakeittiö yhdistelmään. Tampereelta päin olen näitä katsellut, ja mietin mikä näistä olisi kannattavin hankinta?
kerrostaloasunnoista 60-luvun, 90-luvun puolivälin vai 2000-luvu
neuvoja kaipaava
1097
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
90-luvun talot ovat hinta/laatusuhteiltaan parhaita. Olen itse asunut 30 vuotta 60-luvun talossa, ja eniten vitutti ohuet välipohjat ja huono ilmanvaihto. Rempatut vanhat yhtiöt ovat usein kalliimpiakin kuin 90-luvun talot, varsinkin jos on tehty kunnon putkiremontti.
Muovikasettikylppärit ovat ihan OK, ne ovat vieläkin hyväksyttyjä ratkaisuja, ja niiden uudistaminen 20 vuoden välein tulee eedulliseksi, kun muovimatto vain revitään pois ja laitetaan uusi paikalle. Jotkut hullut maksavat kymppitonneja kaakeleista. Jotkut ovat myös ängenneet kasettikylppärien seiniin kaakeleita, mutta aivan turhaa, se on vain riski kosteusongelmien suhteen, jos se on tehty huonosti.
90-luvun taloissa taas vituttaa hällä-väliä rakentaminen, mutta kait nämäkin talot pysyvät pystyssä sen 50 vuotta. Vielä 2000-luvun alun talot eivät välttämättä ole sen laadukkaampia kuin 90-luvun talot. Erityisesti kannattaa varoa keskitettyä ilmanvaihtoa tai/ja karmiventtiilejä. Pitäisi olla oma ilmanvaihtokone, ja omat kanavat. Saunaa en itse ainakaan huoli, se vie tilaa, maksaa hitosti lisää, ja sähkö maksaa tuhottomasti, jos aikoo saunoa joka päivä.
Saunominen maksaa noin euron kerta, kerran viikossa, euro viikossa, 2000 vaihteen jälkeen jo pientä kehitystä ja noin 2005 , eteenpäin, mm huomattavasti paksummat välipohjat kuin 90 luvun taloissa, samoin kaikki läpivedot eristetty, viemärit, vesijohdot eristetty, eli hiljaisempia ovat
Uudet maksavat myös tuhottoman paljon enemmän; hinta on usein 1.5-2x vanhan asunnon hinta, ainakin Helsingissä. Muualla ero voi olla vieläkin suurempi. Kannattaa miettiä, haluaako upottaa mahdollisesti 100 000 - 200 000 € enemmän kaksioon, ja laittaa säästyneet rahat vaikka osakemarkkinoille.
Itse asuisin tilavassa teltassa, jos Helsingin kaupungin säännöt eivät sitä kieltäisi. Nämä isot armeijan teltat, joissa on tuollaiset öljyllä toimivat lämmityspuhaltimet olivat todella mukavia asuttavia talvellakin, kattokorkeus varmaan 2,5 metriä, eteinen, ja lamput katossa. Teltan voi kalustaa mieleisekseen, ja saa siihen ikkunatkin.
Jos eurolla pärjääkin, niin vie sauna edelleen sitä tilaa. Jos vastike on 4€/m2/kk, niin neljä neliötä olisi jo 16€/kk. Plus jo ostohintaan, paikkakunnasta riippuen n.3000€ neliö eli 12 000€. Tälle jos vielä laskee pääomakulut, niin viiden prosentin keskituotolla 600€/v eli 50€/kk. Eli yhteensä 50 16 4=70 euroa kuukaudessa kerran viikossa saunomiselle hintaa, per kerta siis päälle 17€ . Ja kerrostaloasuntojen omat saunathan ovat poikkeuksetta surkeita.
entäs se fakta, että sauna myös nostaa asunnon hintaa ja vieläpä reilusti, sillä suomalaiset ovat saunahullua kansaa. Uusissa kerrostaloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, ovat saunatkin hyviä. Siitähän nimittäin hyvät löylyt koostuu; hyvä ilmanvaihto ja sopivan kokoinen kiuas. Kunnon kiukaita löytyy jo viiden kuution saunoihin.
Sepä siinä juuri vikana onkin kun se nostaa hintaa ja kuukausittaisia kuluja. Tuskin se kuitenkaan hintaa nostaa suhteessa sen nopeammin kuin muun kämpän hinta nousee.
Sitäpaitsi nyt kun kaikissa uusissa asunnoissa yksiöitä myöten on omat saunat, alkaa saunaton kämppä olla kohta arvossaan, kun ei jokainen suomalainenkaan noista huonon ilmanvaihdon pienistä sähkökopeista tykkää. Lisäksi vielä otettava huomioon kosteusvauriot, joita nuo pikkusaunat aiheuttavat. Eikä ihan jokainen suomalainen muutenkaan sauno ja johan meillä alkaa olla ulkomaalaisiakin.
Vai vesivanhinkoja. Jos sauna rakennetaan oikein, niin vähemmän niissä on vesivahinkoriskiä kuin suihkutiloissa. Ja jos saunasta ei tykkää, niin saunan voi ottaa hyötykäyttöön varastoksi tai vaikkapa pyykinkuivauspaikaksi. Kerrostaloasunnossa kun ei ikinä ole liikaa tilaa tavaroille tai vaikkapa pyykkitelineelle, joka pyörii kylppärissä aina jaloissa - ja lakanat kuivatetaan ovien päällä roikottamalla. Eli kyllä saunatila nostaa aina hintaa.
Harvemmin se sauna on vaihtoehto suihkulle, vaan eiköhän ne löydy kummatkin saunallisesta kämpästä.
Aika tyyris ja epäkäytännöllinenkin varasto lienee, mieluummin ihan vaan perinteisen vaatehuoneen ottaisin.
Niin nostaa hintaa, se tässä on jo moneen kertaa todettu ja se onkin yksi olennaisimpia saunatilan ongelmia.
En maksaisi senttiäkään ylimääräistä saunasta. Saunahan maksaa jopa 20 000 - 30 000 € enemmän kuin yhtä suuri saunaton asunto. Tuollainen mikrokiuas, joka kuluttaa 6 KWh ei ole mikään oikea saunan arvoinen, ja pieni lasinen ovi, sekä puulauteet ovat käytönnössä ilmaisia, ja kiuas ei maksa paljon sekään. Tiedän monia, joille saunasta on tullut pelkkä varasto, koska ei kukaan sitä viitsi käyttää, ellei se ole reilun kokoinen, eikä mikään parin neliön hikikoppi.
Itselläni on joko taloyhtiön sauna, joka on sentään on reilun kokoinen, tai sitten puulämmitteinen sauna mökillä, jossa kelpaa saunoa.
Tampereen keskustassa on joitain vanhoja ja jykeviä kivitaloja. Ne ovat kyllä kaiketi erittäin kalliita, kuten Helsingissäkin.
Suosittelen ottamaan kerralla kunnon lainan ja muuttamaan kivitaloon. Arvo säilyy ja pelimerkit vain lisääntyvät tulevaisuudessa.
Varo arvottomia elementtitaloja, uusissa muhii pahin pommi.