Rajalaatuiset, borderline kasvaimet

Minulta löydettiin ja leikattiin borderline-kasvain 2009. Leikkaus onnistui onneksi tähystämällä, viikon sairalasloman jälkeen palasin jo töihin. Kontrollikäynneillä ei ole myöskään enää mitään löytynyt, ja viime syksynä loppui kolmen vuoden seuranta. Vaikkakin tuntuu että voi huokaista helpotuksesta ettei kuitenkaan ollut ihan syöpä kyseessä, oon kuitenkin kovasti kaivannut vertaistukea mutta harvinaisia tuntuvat nämä olevan, mukava olisi vaihtaa ajatuksia jonkun saman kokeneen kanssa. Syöpätaudin sairastaneeksi minut kuitenkin on ns. luokiteltu, joten eihän nämä mitään normi kystiakaan ole :/

Iso kiitos Sinulle Nainen 27, kun kirjoitit kokemuksestasi. Ja todella, todella upeaa, että olet terveenä pysynyt tuon kolmen vuoden ajan. Kasvaimesi on varmaankin onneksesi ollut vain siinä yhdessä paikassa eikä etäpesäkkeitä ole tullut. No, harvinaisia ne etäpesäkkeet tai kasvaimen uusiminen olisikin - niin sanoi lääkäri minulle. Aivan, vertaistukea sitä todella kaipaa tämän jutun kanssa. Minun tapaukseni on tuore,avoleikkaus oli kolme kuukautta sitten. Hyvin olen nyt voinut, kontrolli on kolmen kuukauden päästä.

Mullakin todettiin nyt rajalaatuinen kasvain.

Huhtikuun lopulla, tuli yhtäkkiä kauheet kivut sit pääsin onneks tutkimuksiin(mutkien kautta) kipu helpotti ja ajattelin et ei se mikään ollu, mutta kystamaiseksi muutokseksi se paljastu.

Leikkaus oli sitten siitä kuukauden päästä. onneks pystyttiin leikkaan tähystämällä vaikka olikin iso, noin 20 cm. munasarjat ja vähän jotain muutakin lähti samalla.

Ja oli se helpotus kun tuli viesti että oli rajalaatuinen, eikä mitään pahaalaatuista, välillä pelotti et olis jotain pahalaatusta.

Parin kuukauden päästä on sitten ensimmäinen kontrolli käynti. Vähän jänniitää, Kuinkakohan ne sit tutkii sitä.

Onneks on saanu jonkin verran juteltua kavereitten kanssa jokkut ymmärtää kuitenkin paremmin kuin toiset, tuntuu et jokkut pitää kauheen pienenä juttuna jotenkin.

Hei, tyttö 20 v,

kiva, kun löysit tämän ketjun ja kirjoitit tänne. Ihan tosi, jotta munasarjasi leikattiin pois, vaikka olet vasta 20-vuotias? Vai jätettiinkös toinen sinulle?

Eka kontrollikäynti lähestyy minullakin tässä huimaa vauhtia....

terveisin aloittaja

Siis toinen vain leikattiin, kysta/kasvain oli kiertyny jotenkin ja olikohan munasarja ollu kouliossakin niin oli ollu pakko poistaa. mutta toisen kyllä jätti, lääkäri sano kyllä et jos oisin vanhempi ollu niin ois kaikki ottanu pois, mut ei näin nuorella.

kuinkas nopeasti sulla on ensimmäinen kontrolli käynti sitten leikkauksen jälkee?

Tyttö 20 v, sinulle tämä,

Ahaa, niin arvelinkin, jotta sait pitää toisen munasarjasi. No, se on hyvä, sen avulla voit vielä tulla raskaaksi.

MInulle laitettiin kuuden kuukauden päähän leikkauksesta ensimmäinen kontrollikäynti: se on nyt ensi viikolla.

Hyvin olen voinut, mutta silti jännittää, jotta "ei kai vaan mitään uutta kasvainta ole alkamassa kasvuun". Ultraäänitutkimus arvelen sen olevan käytännössä.

terveisin aloittaja

Okei, Hyvä että oot voinu hyvin, eikä oo ollu mitään jälkioireita. toivotaan ettei oo mitään ja hyvin menee, muakin jännittää vähän toi ensimmäinen kontrolli.

Leikaattinko sulla muuten tähystyksella vai avoleikkausella.

Aika kaus sulla meni toi kontrolli, mulla on jo reilun 2 kuukauden päästä leikkauksesta. kai ne käytännöt vaihetee sitten sailaaloittain, missä päin sut muuten leikattiin?

Musta tuntuu että tulevaisuudessa jos tulee vähänkin enemmän kuukautiskipuja, niin ehkä rupee heti sit pelottaa ettei oo mitään taas.

Huomenta tyttö 20v,
toivottavasti sateinen päivä kirkastuu perjantai-iltaa kohti mentäessä...

Avoleikkaus mulla oli - Helsingissä.

Nyt on ensimmäinen kontrolli käynti takana :) ja niin helpottunut olo, pelkäsin et ei ois kokonaan lähtyny tai tullu uus. Oli niin ihana kuulla kun lääkäri sano et toinen munasarja näyttää tosi hyvältä.

Oli kiva kun oli sama lääkäri joka leikkas, ja kävi kyllä hyvä tuuri että just kysyinen lääkäri leikkas, kun sano että hänen lisäks vaan yli-lääkäri pystyy poistaan vatsapaidan/vatsaontelon, tähystyksyllä, muut olis joutunu vetään vatsan auki.


Miten te ootte muuten suhtautuneet tähän sairauteen? ite en oikein tie kuinka pitäis suhtautua, kun ei kuitenkaan syöpä oo, mutta tuntuu silti itelle nin isolta jutulta.

Hei tyttö 20,

Sattumalta tähän palstaan vilkaisin ja kurkistin. Tuli hyvä mieli, kun sain lukea, jotta
sinulla on kaikki hyvin. Iloitsen kanssasi - minunkaan kontrollissani ei löytynyt mitään murehdittavaa. Hienoa, kun sait tähystyksen. Minä sen sijaan olen uinut kokouimapuvussa :).

Tämä sairaus on niin harvinainen, jotta siitä ollaan kahta mieltä. Toiset pitävät sitä syöpänä, tuleehan siitä tehdä ilmoitus syöpärekisteen ainakin täällä Suomessa. Olen lueskellut erään Santa Barbarassa sijaitsevan klinikan sivuja ja sieltä kuin myös Pennsylvanian yliopiston onkologian laitoksen kysymys/vastauspalstalta olen saanut kansantajuista (ei latinaa) tietoa. Laitan linkin, sitten kun on vähän enemmän aikaa kirjoitella.

Itselleni tämä on sellainen asia, jota mietin joka päivä - ei se unohduksiin jää.
Terveisin aloittaja

Hei, kiitos kun vastasit kirjoitukseen, Ja Hyvä että sinäkin voit hyvin ja kontrollissa ei ollut mitään :)

sinulle tuli sitten varmaan vähän isompi, haava kun et tähystyksellä selvinnyt. Jouduttiinko sultakin muuten poistaan munasarja, mietin vaan että poistetaanko se aina vai, riippuuko se siitä kuinka kasvain on "asettunut"

Mullekkin tää on ollu kans aika iso juttu, tai sillain, että kyllä se päivittäin ainakin jollain tasolla mielesssä pöyrii, välillä miettii että mietinkö vähän liikaakin.

saako muuten kysyä kuinka sinulla tämä kasvain todettiin, oliko paljon kipuja.

Moikka taas Sinulle tyttö 20,

Minulla oli rankkoja vatsakipuja. Luulin menehtyväni niihin. Kävin vuoden sisällä viiden eri lääkärin luona. Ummetus, virtsatietulehdus ja sydänvika semmoisia minulle diagnosoitiin. Kunnes sitten viides lääkäri antoi lähetteen ultraääneen ja sitten vielä kävin tietokonetomografiassa. Sitten vasta todettiin jo iso, tosi iso kasvain. Joo, munasarjat on poistettu molemmat.

Linkkejä: "low malignant potential tumors"


Tässä 34-vuotias, juuri avioitunut nainen kyselee voiko tulla raskaaksi, kun on todettu tuo rajalaatuinen kasvain

http://www.oncolink.org/experts/article.cfm?id=2717

Linkkien sisältöä saatetaan muuttaa, joten en tiedä, kuinka kauan esim. tuo yllä oleva pysyy.

http://www.sansumclinic.org/body.cfm?id=129&action=detail&AEProductID=hw_knowledgebase&AEArticleID=ncicdr0000062968#ncicdr0000062968-recurrent-ovarian-low-malignant-potential-tumors

Terkkuja aloittajalta

kiitos, noista linkeistä.

Kylläpäs jouduit sitten käymään monella eri lääkärillä :( onneks lopulta sait kuitenkin oikeen diagnoosin, varmaan ollu rankaa hypätä lääkärillä, kun ei tiedä mikä on. Kuinka iso sun kasvain sit oli, oon ymmärtäny että usein nää rajalaatuiset on aika isoja.

Ite sain onneks aika nopeesti hoitoa, sit kun suostuttiin ottaan hoitoon.

kyllä tän sairauden jälkeen on myös oppinut arvostaan tervyttä myös erilailla kun ennen.

Heippa tyttö 20,

Kaksikymmensenttinen kasvain oli minulla, sinullakin taisi olla samankokoinen.

Munasarjakasvaimet voidaan jakaa kolmeen: hyvälaatuiset, rajalaatuiset ja pahalaatuiset. Hyvälaatuinen kasvain voisi olla vaikkapa pieni, alle viisisenttinen kysta, joka häviää itsestään. Hyvälaatuinen kasvain on yksilokeroinen ja liikkuva - minun rajalaatuiseni oli myös tällainen yksilokeroinen ja liikkuva. Rajalaatuinen kasvain voi olla seroosi (nestetäytteinen) tai musinoosi (kait jotain liman tapaista täytteenä) ja sitten nuo pahanlaatuiset ovat tietysti syöpäkasvaimia. Rajalaatuinen lienee saanut nimensä siitä, jotta se mahdollisesti voi muuttua pahanlaatuiseksi, mutta ei läheskään aina muutu - siitä tuo englanninkielen sana "low malignity potential". Itse en ole lääketieteen ammatissa eikä lääkäritkään oma-aloitteisesti paljon ole kertoneet minulle tästä taudista. Näitä juttuja olen vaan itsekseni netistä tutkinut. Jos tiedät ja tahdot kertoa, niin olisin kiinnostunut, oliko sinun kasvaimesi tuollainen "cystadenoma serosum", seroosi eli nestetäytteinen?

Lääkäri on varmaan tämän jo Sinulle kertonut, mutta haluaisin rohkaista Sinua sillä, että kun olet kaksikymppinen, niin tuon ikäisellä havaitut munasarjakasvaimet ovat lähes tulkoon aina hyvälaatuisia.

terveisin aloittaja :)

Joo oli samankokoinen, vaikka aluks oltiin luultu et ois ollu n.15 cm, saitko sinä muuten tietää paljonko oli painanu, ite kun kysyin, niin lääkäri ei tienny, mutta epäili että ainakin n, 2 litraa.

kasvain oli, borderline serosum cystadenoma. eli rajalaatuinen. Mullakin kasvain, oli mielestäni yksilkeroinen, mutta yksi seinämä oli paksuseinäinen.

Ei tullut mieleeni kysyä, jotta mitä kasvain painoi tai että punnittiinko se. Hmm... litra nestettä saattaisi painaa noin kilon, joten kaksi litraa nestettä voisi painaa noin kaksi kiloa. Muistelen, että painoni putosi tuon pari kiloa silloin. Tosin voihan se tippua muutenkin, kun siinä leikkauspäivänä ei saanut syödä eikä oikein seuraavanakaan uskaltanut paljoa maistella. Mieli olisi tehnyt. Kasvain ulottui kylkikaaren alle ja sen poistamisen jälkeen kaikki suorat housuni olivat vyötäröstä liian suuria minulle. Heh, heh! Sama laji minulla sitten näyttää olleen kuin sinullakin - tuo borderline serosum cystadenoma.

t:aloittaja

Mullakin paino tippu jonkin verran :) 2-4 kiloa, minulla kasvain ulottu napaan asti.

Harmittaa vähän kun kuulin, että lääkäri jolla oon käyny/leikannu, saattais vaihtaa sairaalaa, ja ollu tuolla sairaalassa enää harvemmin, oli niin mukavan olonen ja asiantunteva, olis ollu mukava jos olis aina ollu sama, toivon et ens kerralla ainakin oli sama.
Suositeltiinko sulle muuten että sen jälkeen kun seuranta aika on loppunu niin kannattaa käydä yksityisellä ultrassa, kerran vuodessa.?

Tyttö 20,

Ei mulle ole vielä puhuttu mitään seurannan jälkeisen ajan mahdollisista tarkastuksista. Seurantaa on mulla kolmen vuoden ajan.

Millaista Sinulla oli ennen kuin kasvaimesi löydettiin? Minulla oli sellaista, että en tuntenut itseäni mitenkään väsyneeksi, mutta kun vilkaisin peiliin, niin oikein pelästyin, kuinka uupuneen ja kalpean näköinen olin.

Entä otettiinko Sinulta verikoe CA 125 ennen leikkausta? Oliko Sinulla siinä arvot koholla? Tuollainen kasvain kuin meillä oli, voi aiheuttaa tuon merkkiaineen kohoutumisen. Käsitykseni mukaan voi sitten mennä siinä puoli vuotta leikkauksen jälkeen, jotta arvot palautuvat normaaliksi.

Minullakin on aina ollut eri lääkäri: eka vastaanotto ennen leikkausta, leikkaava lääkäri, eka kontrollin tehnyt lääkäri.

Terveisin aloittaja

moikka

En kyllä muista että olisin, tuntenu itteäni mitenkään väsyneeks, ehkä välillä ei huvittanu niin paljon jotkut jutut.
kipujakaan ei ollu hirveästi hieman vaan sen jälkeen kun kasvain todettiin. Silloin ne olikin sitten kyllä niin kauheet kivut, luulin kun menin lääkäriin, että olis ollu umppari, yön ja illan aikana kyllä katos kivut melkein kokonaan ja sit tulikin aika järkytyksenä kun kuulin että oli kasvain(olin jo ajatellu että joku ohimenävä juttu vaan) jälkeen päin ajateltuna viime joulukuussa ja oli maha kanssa aika paljon kipee yhtenä päivänä oli varmaan sillon jo tää kasvain.

otettiin Ca 125 se oli lievasti koholla 68, ja sitten otettiin kans HE4 se oli normaali.
Hemoglobiini oli kanssa aika matala 109-103, en tie johtuko kasvaimesta vai jostain muusta. Miten sinulla noi arvot oli?

Okei, mulla on tähän asti ollut aina sama lääkäri, velikin kun kävi kyseisessä sairaalassa niin sillä oli aina ollu sama lääkäri.

Kuinka nopeesti sinä pääsit muuten kasvaimen toteemisen jälkeen leikkaukseen? epäiltiinkö sulla aluks millasta kasvainta, näkö sinulla muuten kasvain ulospäin turvotuksena tai muuten.

Tyttö 20,

Noista veriarvoista minulle sanottiin, että ne ovat hyviä, enkä jaksanut silloin ruveta lukuja tarkemmin kyselemään, vaikka oikeastaan asia oli kiinnostava. CA125 mulla oli koholla, mutta siitä sanottiin vain, jotta se on tuo iso kasvain syynä.

Siitä lähtien kun lähetteen sairaalaan sain, niin sinne tuli kolmen viikon sisällä kutsu ja sitten siitä noin reilun kahden viikon päästä oli leikkaus.

Ei minun kasvaimestani oikeastaan esitetty ennen leikkausta mitään arvioita, muita kuin mitä ultrassa näkyi eli suuri koko. Sanottiin vain, jotta niitä on hyvän- ja pahanlaatuisia. Ja sitten varmaan sellainen yleinen toteamus, jota arvelen sanottavan jokaiselle leikkaukseen menevälle: näyttää hyvälaatuiselta.

Kyllä se kasvain aiheutti näkyvää turvotusta minulle sitten loppuaikoinaan. Se vaihteli välillä oli kovinkin turvonnut, välillä se turvotus taas katosi.

moikka

Mullekkin sanottiin että noissa syöpä tapauksissa saattaa olla noi arvot jotain sadan luokkaa ja ylikin.

Joo varmaan sanotaakin että näyttää hyvälaatuiselta, että rauhottaa vähän. Mullekin sanottiin että näyttää hyvälaatuiselta lääkäri sit sano että toidennäkösesti hyvälaatunen tai rajalaatuinen.

Minä en itellä huomannu turvotusta, mutta kyllä sitä varmaan oli, en vaan kiinnittäny huomiota, mutta vaikka sillon ei kauheesti kipua aiheuttanu niin se oli jännä kun sen kuitenkin tunsi että "tossa se on".

välillä jotenkin tuntuu että vatvoo/miettii liikaa, tätä asiaa, vaikka selviskin "vain" leikkauksella, oli kuitenkin niin iso juttu minulle ainakin. Enkä kyllä ikinä varmaan tuu unohtaa, niitä sairaala päiviä tai sitä kipua.

Tyttö 20,

Tuliko Sinulle miten pitkä seuranta-aika: 3 vuottako?

Joo, rankka juttu tämä on ollut. Aluksi tuntui, että ei tämä ole voinut tapahtua minulle, näen unta. Mutta nähtävissä oleva leikkausarpeni kertoo toista. Pakko uskoa.

Tuntuiko Sinusta siltä, että et pystynyt enää syömään paljon mitään sitten kasvaimen loppuvaiheessa - ei mahtunut ruoka vatsaan? Tuolloin et vielä tiennyt kasvaimesi olemassa olosta, mutta se saattoi painaa sisäelimiä lyttyyn: paksusuolta esimerkiksi. Minä söin viimeiset ajat miltei pelkkää limsaa.

terveisin aloittaja

Hei,

joo kolmen vuoden seuranta tuli, seuraava on nyt n, kolmen kuukauden päästä.

Niin minäkään en ensin oikeen meinannut ymmärtään että tällänen tuli, sillon kun menin tutkimuksiin ajattelin et ei tää mitään oo, mut siinä sit ajattelin, että jotain ehkä on, kun koko ajan tuli eri ihminen kattoon.
Sit kun oltiin leikattu, ja luulin et oli ollu tavallinen hyvänlaatuinen kun oltiin tehty tähystyksellä, ja kun lääkäri tuli kertoon niin menin hetkeks ehkä shokkiin, tuli heikko ja janonen olo.

Mielestäni kyllä söin melkein koko ajan, suht samalla lailla kuin ennen.

Mutta muutaman "hyvän" asiankin olen tässä kasvaimessa huomannut tai on tullut siinä mukana, oon saanu ruvettua syömään terveellisemmin tämän jälkeen ja liikkumaan enemmän.¨
Ja terveyttä osaa arvostaa ihan erilailla kuin ennen.

Kerrottiinko sinulle muuten paljon lääkärissä tästä sairaudesta.?

Ei mulle kerrottu mitään muuta kuin että rajalaatuinen on. Vastasivat kyllä kysymyksiini, mutta kun en osannut tehdä kuin yhden kysymyksen. Olin ihan yllätetty siitä, mitä leikkauksessa oli löytynyt. En ollut ennen sellaisesta kasvaimesta nimeltä kuullut edes.

terveisin aloittaja

Okei, se on kyllä ärsyttävää kun kysymykset tulee vasta myöhemmin mieleen, minullekin kävi niin.

Minullekkaan ei kyllä hirveästi kerrottu, ennen leikkausta silloin kun kasvain lyöty, yksi ihana hoitaja kyllä kertoi minulle kasvaimesta ja lohdutti, en tule ikinä unohtamanaan sitä hoitajaa oli niin mukava ja osasi lohduttaa siinä tilanteessa niin hyvin.

Laitettiinko sinulla leikkauksessa muuten tukisukkia, itse ihmettelin kun minulle ei laitettu vaikka etukäteen niistä puhuttiin.

Oli mulla tukisukat. Ne oli sellaiset tiukat,valkoiset polvisukat, joissa oli jalkapohjan alla iso reikä. Ne piti pukea jo leikkauspäivän aamuna ennenkuin nousi sängystä ylös.
Sitten piti n. 10 päivänä leikkauksen jälkeen pistää itseensä piikki mahanahkaan - kuulemma mahdollisen laskimotukoksen estämiseksi.

Minullekkin puhuttiin ennen leikkausta, että tukisukat laitetaan, kylläkin vasta sairaalassa, mutta ei niitä sitten laitettu.
Minunkin piti laittaa tuollainen piikki leikkausta edeltävänä päivänä ja leikkaus päivän illalla sairaalassa laitettiin vielä toinen.
Suunniteltiinko sinulle muuten avoleikkausta alusta alkaen.

Tyttö 20,

Kyllä minulle oli heti alusta alkaen suunnitelmissa avoleikkaus. Olisinpa tiennyt, että leikkaus voisi olla myös tähystys, niin olisin ehdottomasti vaatinut sitä. Tiedä sitten, onko se jonkinlainen kustannussäästö, jos tehdään avoleikkaus....

En minä oikein usko, että niillä tukisukilla on paljonkaan merkitystä muutoin terveelle ihmiselle. Eihän tuo haitannut Sinullekaan, vaikka et niitä saanut. No, ei ne edes olleet yhtään mukavat jalassa: kiristävät, muoviset (lue: polyesteri tms.)

Olen tyytyväinen siihen, että kasvain ja kipu on poissa -todella hyvä homma. Silti sellainen henkinen ajatusrasite on koko ajan päällä: minkä tähden tämä kasvain syntyi ja alkoi kasvaa. No, tätä ilmeisesti ei lääketieteessäkään tarkalleen tunneta, puhutaan vain siitä, että joku solu tai solut alkavat jakautua väärin. Pohdin, sainko geeneissä jonkin tämmöisen geenivirheen perinnöksi vai söinkö jossain elämäni vaiheessa jotain myrkkyä, minä aiheutti tämän.

terveisin aloittaja

Minullekkin aluksi sanottiin että todennäköisesti tulee avoleikkaus, kun kysyin voidaanko tähystämällä leikata, mutta lopulta sitten ilmoitettiin että onkin tähystys todennäköisesti, siinäkin oli sillon pieni kysymys merkki että ei ollu ihan varma pystytäänkö tähystyksellä tekeen.
En sitten tiedä niistä kustannuksista, avoleikkauksen jälkeen sairaalassa ollaan kuitenkin yleensä pidempään.

ei siitä varmaan mitään haittaa ollut vaikkei tukisukkia ollut, ihmettlin vaan. Nukutus oli muutenkin niin hämmentävä kokemus, ensin on hereillä sitten kun heräs olin et miten kello voi olla noin paljon. Lääkärikin oli käyny puhumassa mutta en muista mitään.

Minäkin olen iloinen että kasvain saatiin leikattua pois, ja että sain sillon lähetteen sairaalaan, ties kuinka paha kasvaimesta olis tullu jos olis saanu olla kauemmin.
Minäkin olen miettinyt että mistä kasvain on tullut yms. ja pelottaa että mitä jos uusii. Minäkin olen hieman miettinyt että voisko johtua geeneista kun suvussa on jonkin verran syöpää ollut.

Moi,
Se on kyllä jotenkin jännä, että aina kun noi seuraunta käynnit on/lähenee niin rupee pelottaa on jotain taas.
Ei onneksi nytten löytynyt mitään nestettä oli jostain tullut vatsaonteloon, lääkäri määräsi sitten labraan ottamaan ca -125 kokeen, onneksi oli normaalit, välillä pelotti että mitä jos ne onkin noussut.
Nyt sitten pitää mennä jo kahden kuukauden päästä tarkistus käynnille. Onhan se toisaalta ihan hyvä tarkastaa, ettei ole sitten mitään.
Toivotaan että lähtee noi nesteet itsestään pois, ettei tarvi imee niitä pois.

Moi tyttö 20,

Minä tässä jo vähän ajattelinkin, jotta vieläköhän Sinä seuraat tätä palstaa. Ehkä ajatukseni siivin Sinut tänne saatoin.


Mulla on kanssa kontrolli joulukuun puolessa välissä. Kyllä se jännittää. Varsinkin, kun on ollut vähäistä kipua ja kerran oli ylävatsa enemmänkin kipeänä. Lisäksi tarkkailen, jotta löytyykö jotain patteja kehosta. Ei toki kaikki kipu ja paukamat ole sitä vaarallisinta luokkaa, mutta siinä vaan ajatus viipyy päivittäin.

Hei, tuosta nesteestä vatsaontelossa - sitä voi olla ihan harmittomistakin syistä.
Kyllä se voi lähteä ihan itsekseen pois.

terveisin aloittaja

mukava kun vastasit :)

Joo itsekkin välillä miettii kun tuntuu että maha on ollu vähän kipee, miettii että mitäs se on.

Kuinka usein sinulla on muuten noita kontrolleja.?

itsekkin mietin aina välillä, että ei kai ole mitään vakavaa, kohta sinä saat ainakin varmuuden siihen ettei toivottavasti ole mitään vakavaa.

Joo, lääkärikin sano, tuosta nesteestä, että voi johtua vain kierron vaiheesta, oli kuitenkin halunnut, seuraavan käynnin jo kahden kuukauden päähän.
Helpotti kyllä hirveesti kun soitti tulokset, välillä kävi mielessä ajatus jos arvot ovatkin nousseet.

Moikka tyttö 20,

Minulle on kerrottu, jotta kontrollikausi kestää kolme vuotta. Ensin on kuulemma puolen vuoden välein käynti ja sitten vuoden välein. Nyt kun joulukuussa menen, niin en tiedä vielä, onko sen jälkeen käynti puolen vuoden vai vuoden päästä. Riippunee vähän siitä, missä kunnossa nuo "sisuskalut" on ja mitä CA-125 näyttää.

terv. aloittaja

Hei,

Sinulta on ilmeisesti sitten otettu ca 123 joka kerta.
Jännä miten eri sairaaloissa, vaihtelee nuo kontrollivälit, itsellä on ollut nyt 4 kuukauden välein, jossain vaiheessa pitäisi muuttua 6 kuukaudeksi ja vuodeksi välit. Kolme vuotta minullakin seuranta kestää.
Luulin että olisi kaikkialla samalla lailla.

Moikka taas, tyttö 20

Taitaa olla niin, jotta se on vähän lääkärin ajatusmaailmasta kiinni, minkäläisen kontrollirytmin hän katsoo aiheelliseksi. Joo, CA 125 otetaan minulta jokaisella kontrollikäynnillä, kun se silloin ennen leikkausta oli koholla. Tuosta CA 125:sta
luin netistä, että sitä ei tuolla jenkkilässä pidetä kovin luotettavana testinä - ainakaan
yksinomaan ei siihen luoteta. Merkkiaine voi olla koholla kuulemma muistakin syistä kuin munasarjasyövän takia. Jos en nyt ihan väärin muista, niin jopa kk kierron jossain vaiheessa se voi tilapäisesti lievästi kohota. Siksi, jos siihen luotetaan liikaa, niin siitä kuulemma aiheutuu sitten turhia tai turhan suuria alueita käsittäviä leikkauksia. Pitäisi olla siinä samalla oireita tarkkailtava merkkiainetestin lisäksi.

Hei
Törmäsin juuri tähän keskusteluun ja oli mukava huomata, että kohtalotovereita löytyy. Itselläni todettiin borderline kasvain toisessa munasarjassa tammikuussa 2012 kun oli 23 vuotias. Kasvain ja munasarja poistettiin helmikuussa. Sen jälkeen oli sytostaatit ja kontrollina tähystys puolen vuoden päästä. Tähystyksessä huomattiin että kasvainta oli nyt myös toisessa munasarjassa ja niinpä - uusi leikkaus ja sytostaatit perään. Nyt on ollut vuonna 2013 kontrolleja 3kk välein eikä ole onneksi ollut mitään niissä mutta kyllä se on aina kontrollin lähestyessä semmonen pelko persiessä. Seuraava kontrolli on nyt tammikuussa. Onko muilla ollut noita sytostaatteja?

Hei,

Minulla ei ole ollut sytostaatteja ollenkaan, ainoastaan kontrolleja nyt 4 kuukauden välein.
Oliko sinun kasvaimessa, sitten jotain enemmän pahanlaatuiseen kasvaimeen viittaavaa, kun annettiin sytostaattejakin.

Joo kyllä se aina itseäkin pelottaa ennen kontrolleja, rupeaa vaan miettiin että mitä jos on jotain, muutenkin nyt taas ruvennut pyöriin enemmän mielessä.

Miten sinulla muuten todettiin kasvain?

Aikaisemmin ajattelin että, nuo kontrolli välit on määrätty jossain, mutta taitaakin sitten riippua sairaalasta ja lääkäristä.

Tervehdys Kristiina 89,

Mukava tämä borderline ei missään tapauksessa ole, mutta
se tuntuu hyvältä, kun voi jutella toisen samanlaisen kokemuksen omaavan ihmisen kanssa. Joten kiva, kun tulit
kirjoittelemaan.

Tuo pisti heti silmääni, jotta sytostaatteja sait leikkauksen lisäksi hoidoksi. Hmm.... miettii - jos se on rajalaatuinen kasvain, niin sehän on sellainen, jotta sillä on mahdollisuus tulevaisuudessa muuttua pahanlaatuiseksi. Voi myös olla samalla kertaa useanlaista kasvainta: hyvä- paha- tai rajalaatuista. Olisikohan sinulla ollut jokin pahanlaatuinen kasvainosa myös, kun sait sytostaatteja? Minullekin lääkäri sanoi jotain mahdollisesta sytostaattihoidosta leikkauksen jälkeisenä aamuna, kun ei vielä ollut patologin lausuntoa kasvaimestani, oli vain otettu jääleikenäyte, mikä kyllä jo silloin näytti, että ei olisi kyse pahanlaatuisesta kasvaimesta.
Sitten patologin lausunnon jälkeen lääkäri sanoi, jotta ei niistä sytostaateista olisi mitään hyötyä, jotta se kasvain oli vain siinä.

Haluaisin kysyä paria asiaa, ei ole pakko vastailla, ellet tahdo :)

Millaista oli saada sytostaatteja, menetitkö hiuksia, oliko pahoinvointia? Entä millainen se tähystyskontrolli oli: oliko se joku tähystysleikkaus vaiko ultraääni?

terveisin aloittaja

Hei taas
Ei ollut mitään pahanlaatuisuuteen viittaavaa minulla, en sitten tiedä miksi ne tuli? Eli minullahan tuli sytostaatteja kahdesti, ensin sen ensimmäisen leikkauksen jälkeen ja sitten oli se tähystyskontrolli ( tähystysleikkaus) siellä sitten todettiin että nyt sitä kasvainta oli myös siellä jäljelle jääneessä munasarjassa, joten sitten tuli toinen leikkaus, tällä kertaa onneksi tähystys (ensimmäinen oli siis avoleikkaus) jossa poistettiin viimeinenkin munasarja. Ja sen jälkeen sain toisen kerran sytostaatteja.
Ekalla kerralla sain vain yhtä sytostaattia ja silloin ei tukka lähtenyt oli vain hemmetin huono olo pari päivää ja ruokaa ei oikein tehnyt mieli. Toisella kerralla sain kahta eri sytostaattia ja tukka lähti nopeasti, edelleen oli pahoinvointia paripäivää sen jälkeen, eikä ruoka maistunut niiden parinpäivän ajan. Tämän toisen sytostaatti rumban aikaan olin koulussa ja jotenkin oli minusta kiva kun sai sitten viikonlopun (järjestin sytostaatit perjantaiksi niin sai viikon lopun olla pahoinvoiva) jälkeen palata normaalisti kouluun.
Kasvaimen toteamisesta sen verran, että pitkään oli ollut sellaisia järkyttäviä mahakipuja varsinkin ruuan jälkeen, ajattelin itse aina että "mulla on ummetusta" tai "tulipas syötyä liikaa" lopulta sitten söinkin vain sellaisia hiiren annoksia. Kasvain painoi ilmeisesti mahalaukkua ylöspäin, niin eipä sinne paljon ruokaa mahtunut. Maha pullistui ajan kanssa semmoiseksi isoksi pinkeäksi palloksi. Kaveri kysyi kerran että olenko raskaana kun maha oli niin iso. Ei sitä jotenkin itse huomannut ajattelin vaan että "no hitto kun oon lihonut" Terveyskeskus lääkäri katseli ja paineli mahaa ja passitti samantien ultraääneen ja siellä se sitten näkyi. Se oli ehtinyt aika isoksi olikohan joku 11x11cm ja mahasta poistettiin leikkauksessa 4L nestettä, että lihonutpa hyvinkin xD

Hei,

Mukava kun kerroit "tarinasi", aikaisemmin luulin että sytostaatteja annetaan vain jos löytyy jotain enemmän pahanlaatuiseen viittavaa. Minullekkin puhuttiin leikkauksen jälkeen että katsotaan sitten tulosten jälkeen tuleeko jotain mahdollisia hoitoja vielä. Riippuu sekin varmaan sitten paikasta,
Aikas paljon sinulta poistettu nestä, itsekkin kyllä huomasin ilokseni laihtuneeni leikkauksen jälkeen. Ja nyt jälkeen päin katsottunu jossain kuvissa kun katsoo niin kasvain taitaa "näkyä" vaikken sitä silloin huomannut.

Sinulta siis jouduttiin poistamaan kummatkin munasarjat :( itseäni on välillä pelottanut että mitä, jos uusisi ja ei pystyisi säilyttämään ainoata munasarjaa.

Joo kummatkin munasarjat on nyt sitten poistettu ja joudun nyt syömään niitä hormonikorvaus pillereitä sinne 40-50 vuotiaaksi asti. Kyllähän se vähän surettaa ettei voi enää saada biologisia lapsia.

Hei Kristiina,

Voi suru kuinka sinun munasarjoillesi kävi. Iso halaus ja lämmin katse sinulle.

Voisiko luovutetusta munasolusta ja hedelmöityshoidosta olla sinulle apua saada pieni, oma ihminen elämääsi? Toisaalta, voihan elämässä käydä niin, että jollain tuttavallasi on lapsia, joihin sinä voit luoda tosi läheisen ystävyyssuhteen.

Muuten, oliko sinun kasvaimesi samanlainen kuin minulla ja tyttö 20:llä eli nestetäytteinen cystadenoma serosum vai oliko sinulla se musinoosi -muoto?

terveisin aloittaja

Hei,
Harmi että sinulta jouduttiin poistamaan kummatkin munasarjat :(
Kerrottiinko sinulle jo heti leikkaukseen mennessä että toinenkin munasarja joudutaan poistamaan, vai yritettiinkö toinen säästää.

Kontrolli ohi. Ei sieltä ainakaan seuraavana päivänä mitään yhteydenottoa tullut. Joten: lienee hyvin asiat minulla. Täällä on näet semmoinen tapana, jotta ottavat jälkeenpäin yhteyttä, jos verikokeen arvot näyttävät, että jotain on pielessä. Puoli vuotta tuli matkaa seuraavaan kontrolliin.

Mukavaa joulun aikaa teille molemmille tyttö 20 ja Kristiina 89

terveisin aloittaja

Täytyy kyllä nyt tunnustaa että en muista oliko kasvain nestetäytteinen vai ei... Taisin vain olla leikkauksen jälkeen niin helpottunut että meni se tieto toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, pitäisi melkein kaivaa se epikriisi esille ja katsoa.
Ekan leikkauksen jälkeen yritettiin säästää se toinen munasarja mutta kun se kasvain oli sitten kontrolliin mennessä ilmestynyt sinne säästettyyn munasarjaankin niin sekin piti sitten poistaa.
Joo luovutettua munasolua olen itsekin ajatellut sitten kun se aika koittaa.

Onneksi olkoon hyvin menneestä kontrollista!!! DX

Itselläni on kontrolli tuossa tammikuun loppupuolella ja pikkuhiljaa alkaa taas hirvittämään... varsinkin kun on ollut oikea rinta nyt kipeä... Saa nähdä, pitää tietty mainita siitä lääkärille mutta toisaalta tiedostan kyllä itsekin että aina kontrollin lähestyessä alkaa tämä itsensä kyttääminen tyyliin: "Pää on kipeä, voi ei onkohan mulla aivokasvain!" Mutta minkäs teet?

Hei Kristiina,

Ymmärrän tuon ahdistuksen, mikä hiipii ajatuksiin, kun kontrolli on lähestymässä. Sitten minulla on sellaista, jotta vaikka kontrolli on juuri ollut, niin senkin ajatuksen käy läpi, jotta näkyiköhän siinä ultrakuvassa nyt varmasti kaikki. Minun mielestäni se kuva ei näytä juuri mitään sen ihmeempää, sellaisina tasaharmaina alueina vain sisäelimiä. Lääkärin työnkuva siinä näyttää olevan se, jotta onko nestettä sisuksissa vai ei.

Tulee mieleen, jotta se sinun rintasi kipu voi olla aiheutunut siitä hormonilääkityksestä, jota kerroit sulle määrätyn.

Tsemppiä,

Terveisin aloittaja

Hei,

Minuakin pelottaa aina ennen kontrolleja onko kaikki hyvin, minullakin tammikuun lopulla kontrolli, ja aina välillä hiipii ajatus mitäs jos onkin jotain, mitä sitten? muutenkin pyörii aina tasasin väliajoin tämä asia mielessä, enkä pääse siitä eroon.
Nytkin kun kuukautiset olin myöhässä ajattelin heti että nyt on jotain pielessä.

Minulla on jo pitkään ollut mielessä ajatus, että haluaisin luovuttaa verta (aikaisemmin en neulakammon vuoksia vuoksi voinut kuvitellakaan sitä tekeväni)ja luulin että tämän kasvaimen takia se ei ehkä olisi mahdollista, viimein kuitenkin päätin ottaa asiasta selvää, ja se onkin mahdollista, suositeltiin kuitenkin että ehkä vasta kahden vuoden päästä kannattaa tulla, kun kontrolliväli pienempi.

Heippa sinulle tyttö 20,

Tuosta neulakammosta laitan pari sanaa: mullakin on ollut sellainen, jopa niin pahana, että olen kymmenvuotiaana pyörtynyt ja pudonnut tuolilta lattialle, kun kouluterveydenhoitaja on ottanut verikoetta. Nyt tämän kasvaimen myötä niitä verikokeita on otettu monta, monta kertaa - niin kuin sinultakin. Ei siihen silti ihan kokonaan totu. Aina se nipistää ilkeästi.

terveisin aloittaja

Hei,

Nyt on kontrolli takana, ja kaikki oli hyvin, nestekin oli poistunut miltei kokonaan vatsaontelosta. niin helpottanut olo, välillä jo pelotti että onko jotain taas.

Minultakin löytyi rajalaatuinen kasvain loppuvuodesta -13 ja se leikattiin nyt tammikuun aikana pois. Kasvain oli todella iso, se täytti melkein koko vatsaonteloni. Leikkaus tehtiin kasvaimen suuresta koosta riippumatta tähystyksellä, mikä onnistui hyvin. Kasvaimen lisäksi minulta poistettiin toinen munasarja ja -torvi. Nyt odotellaan patologin lausuntoa kasvaimesta, mikä määrää sitten mahdolliset jatkotoimenpiteet.

Omat tuntemukset on vähän ristiriitaiset tällä hetkellä. Murehdin oikeanlaista toipumista, jännitän patologin lausuntoa ja mietiskelen isoja asioita. Samalla olen onnellinen siitä, että elämääni etenkin loppuajasta vaikeuttanut kasvain on vihdoin poissa minusta. Jutteluseuraa itsekin kaipailisin, sillä isosta asiasta on ollut kyse ja se jättää mieleen paljon kysymyksiä ja pohdittavaa. Läsnäolevat ihmisetkin tuntuvat osa ajattelevan, että homma oli nyt tässä ja nyt jatketaan elämää, mutta ei se ihan niin yksinkertaista taida olla.

Hei,

Seuraava kontrolli minulla on toukokuussa, eli ei pidentynyt väli vielä, laittoivat ajan niin että leikkauksesta on kulunut vuosi. aika on kyllä mennyt nopeasti, outoa että kohta siitä kun sairastui on jo todellakin vuosi, vaikka kyllä tämä vuosi on välillä pitkältä tuntunut. vähän kyllä tuntuu oudolta kuinka eri paikoissa kontrolli välit vaihtelevat niin paljon.

Harmittaa vähän lääkärissä se kun aluksi oli sama lääkäri sitten vaihtui kylläkin mukavaan lääkäriin, ja nyt taas erilääkäri, olisi niin mukavaa että olisi samalääkäri. mutta se ei kai ole aina mahdollista.

Sinulle vuosi oli 89-

Hienoa että sinäkin sait tähystys leikkauksen, paljon nopeampaa toipuminen. vaikka sinullakin oli isokasvain. saanko muuten kysyä missä päin sinut leikattiin? toivotaan ettei patologin lausunnossa ei tule mitään huonoja uutisia.

Minullakin oli aivan samanlaisia ajatuksia kuin sinulla. Ja on kyllä edelleenkin, aina jostain tämä asia putkahtaa vähän väliä mieleen. läheisillekään en ole oikein enää viitsinyt puhua, kun aikaa on kuitenkin jo jonkin verran kulunut ja minustakin tuntuu että kaikki ajattelee että se on nyt leikattu pois, eikä sitä enää tarvitse miettiä. mutta minulle se ei ole ainakaan niin. kyllä se mieltä painaa. Netistäkin löytyy niin vähän tietoa, aina joutuu syöpä sivuille.

No niin nyt on taas kontrolli takana ja hirveä paniikki päällä!
Tällä kertaa vatsaontelossa näkyi nestettä, ihan vähän vain mutta kuitenkin. Lääkäri sanoi, että sitä nestettä oli niin vähän siellä että sen verran voi ihan hyvin olla nestettä ihan terveelläkin ihmisellä muuta sain kuitenkin kuukauden päähän uuden ajan, verikokeet oli kyllä kanssa kunnossa. Sanoi vielä että "Yritä olla menettämättä yöunia tämän takia vaikka taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty" no todellakin! Jospa se ei olisi mitään....
Tervetuloa nim. Vuosi oli -89, täällä on hyvä käydä juttelemassa siitä mitä on mielen päällä, kyllä myö ymmärretään =) Toivottavasti tosiaan saat patologilta hyviä uutisia, pidetään peukkuja.

Hei, Kristiina 89

Toivotaan ettei ole mitään vakavaa onneksi verikokeet oli kuitenkin hyvät. Minullakin oli edellisessä kontrollissa nestettä kertynyt vatsaonteloon, nyt oli se kuitenkin miltei kokonaan kadonnut. Mutta kyllä sitä kokoajan mietti että mitäs jos se ei lähekkään tai että onko siellä jo uusi kasvain.

Toivotaan että sinullakin neste häviää, eikä ole mitään vakavaa. Hyvä että sait kuitenkin aikaisemmin jo kontrolli ajan.

Kiitokset teille vastauksista. On lohduttavaa tietää, että jossain on oikeasti samoja asioita läpikäyneitä ihmisiä, jotka todella ymmärtää tätä kaikkea ja kuinka se itseen vaikuttaa. Puhumisen tarve on kova, mutta tuntuu tosiaan siltä, ettei näitä läheisille koko ajan viitsi jauhaa. Tulee jollain tavalla sellanen olo, että haluaa suojella muita. Ei halua kipata niiden niskaan enää enempää huolta, kun ne on mua jo niin paljon joutunu murehtimaan. Sit sitä jotenkin huomaa jättävänsä kertomatta tai vähättelevänsä esim. juuri sitä patologin lausuntoo, vaikka oikeesti se on tosi ahdistavaa. En halua, että sieltä huonoja uutisia tulee, koska nyt olo tuntuu niin terveeltä. Toivon todella, että saisin tiedon pian. Lausunto on kyllä pyydetty kiireellisenä ja lääkäri sanoi, ettei levinneisyyttä ainakaan missään ole, joten sen puoleen ei kuulemma tarvitse murehtia. Mutta onko se vaan lääkäreiden juttu sanoa noin, ettei potilas niin paljon murehtis...

Mut leikattiin Taysissa. Oon todella tyytyväinen siihen hoitoon, mitä sairaalassa sain. Hoitajat oli ihanan rempseitä. Omatoimisuuteen kannustettiin alusta asti ja se onkin hyvä juttu. Muistin kyllä positiivista palautetta antaa ihan kasvotusten hoitajilleni.

Tällä hetkellä olo tuntuu ihanan kevyeltä! Sisuksista lähti ainakin varmaan sen viiden kilon verran ylimäärästä pois ja samalla katos turvotus ja monta kuukautta jatkuvasti vaivannut selkäkipu. Mä jo ennen leikkausta pohdin paljon sitä, että miltä tuntuu olla normaali, miltä tuntuu tuntea kroppansa hyväksi. Mullakin nää vaivat on ollu enemmän tai vähemmän aktiivisina useamman vuoden ilmeisesti, joten siihen kaikkeen kummaan oli kai hiljalleen tottunu, alkanu pitää epänormaalia normaalina olona.

Hui kun te puhutte tosta nesteen kertymisestä ja sen myötä heräävästä pelosta. Alan heti itsekin pelätä, että jos semmosta alkaa tulla. Mulla ei nestettä ollu muualla kuin siinä kystassa ilmeisesti. Mutta nuo kaikki mahdolliset tulevat jutut kyllä pelottaa... Koko ajan omasta kropasta kuuntelee kaikkee ja miettii, et onks tää ja tää nyt normaalia. On tää hankalaa!

Leppoisaa sunnuntai-iltapäivää,

Minun on ihan pakko laittaa tähän se "ahaa" -elämys, jonka mä eilen sain. Toki olen tiennyt, että tällaisilla rajalaatuisilla kasvaimilla on hyvä ennuste, mutta se pyrkii unohtumaan, kun sitä vaan pyörittelee mielessään näitä oman kehonsa juttuja ja tuntemuksia.

Katsoin - uskalsin katsoa ;) eilen syöpärekisterin tilastoista muitakin sivuja kuin minkä olen tuohon aloitukseen laittanut. Todella: näin se on. Ei tämä mikään elämän loppusuora ole. Eikä nuorena ainakaan. Se on erittäin harvinaista, jotta tähän menehtyy, 20-54-vuotiaat ei ollenkaan.

Meillä on varmaan kaikilla tähän kirjoittajilla sama tilanne: kasvain on saatu poistettua ennen kuin se on muuttunut pahanlaatuiseksi. Sana rajalaatuinen kuulostaa pahemmalta sanana kuin benign eli hyvälaatuinen. Mutta se rajalaatuisuus tarkoittaa sitä, jotta tämän tyypin kasvaimella on mahdollisuus tulevaisuudessa muuttua pahanlaatuiseksi. Jippii me, hyvä me - ne kasvaimet ovat poissa kehostamme.
Hyvästi kasvain - tervetuloa elämä!

Älkää suotta harmistuko nesteistä vatsaontelossa, sitä voi ilmetä ihan harmittomista syistä, ihan kenellä vaan, olipa kasvaimia ollut tai ei. Lähtee kyllä ajan kanssa itsekseen pois.

Näissä tunnelmissa tällä kertaa aloittaja:
nyt on vuosi ja kuukausi leikkauksesta aikaa

Kyllähän nuo tilastot valoa tuo! :) Toivosin niin kovasti, että saisin ne omat tulokset pian, jotta vois alkaa omaa elämää taas oikeen kunnolla suunnittelee. Vaikka kyllä mä nytki suunnittelen, en tosiaankaan mihkään apatiaan oo vajonnu. Jo pelkkä kasvaimen poisto toi niin suuria iloja elämään taas, että pelkästään sen takia sietää jo hymyillä. Kamalat selkäkivut on poissa, ei oo enää raskausmahaa tai kamalaa turvotusta ja painon tunnetta alavatsalla... On helpompi hengittää! Oliko teillä muuten minkäänlaisia vuotohäiriöitä sillon, kun teillä kasvain vielä sisuksissa majaili?

Samaa mieltä siitä, että tilastot on onneksi hyviä :)

Toivotaan että sinulle tulee nopeasti ne patologin lausunnon tulokset, itsellä taisi kestää siinä noin, kaksi viikkoa, ja kyllä silloin helpotus oli suuri kun kuuli ettei ole mitään pahanlaatuista.

Minutkin muuten leikattiin Tayssissa, olen samaa mieltä siitä että hoitajat yms, olivat kyllä siellä todella mukavia.

Itse en huomannut ainakaan mitään vuotohäiriöitä, tosin voi olla että en vain kiinnittänyt huomiota, koska kun kasvain todettiin oli leikkaus jo melko pian.
Tuo on totta kyllä, että leikkauksen jälkeen tuli kyllä kevyt olo, ja oli mukavaa huomata että samalla lähti kiloja pois :)
Kuinka sinulla kasvain muuten todettiin, taisit kärsiä siitä kuitenkin kauemman aikaa.

Siis mulla tää tarina on todennäkösesti alkanu jo monta vuotta sitten. Alkuun tunsin vaan silloin tällöin sellasta kummaa paineen tunnetta vasemmalla alavatsalla, ihan kuin ois joku kivi siellä ollu. Sitten alkoikin muutaman vuoden mittanen taistelu naistenvaivojen kanssa. Oli kaikenlaista tulehduksen tapasta oiretta, mut koskaan ei mitään varsinaista tulehdusta löydetty. Apteekin itsehoitolääkkeet on mulle tuttuja! Ravasin lääkärillä naistenvaivojen lisäks vatsakipujen, turvotuksen ja epäsäännöllisesti oireilevan suolen vuoksi. Millon oli ummetusta ja millon löysä maha. Kokeilin ruokavaliomuutosta, mut mikään ei auttanu. Lääkärit diagnosoi mulla ärtyvän paksusuolen oireyhtymän, jonka kanssa yritin sit elää. Lopetin e-pillerit, koska ne ei enää mulle tuntunu sopivan. Tämä tapahtui 2013 vuoden keväällä, jonka jälkeen kaikki oli kesän ajan ihan ok. Sit alkoki syksyllä se kunnon oireilu, joka lopulta mut lääkäriin jälleen kerran ajatti. Alko tulla tiputteluvuotoja, jotka toki voi johtua myös pillereiden lopetuksesta. Sain karmeita vatsakramppeja ja maha oli todella huonossa kunnossa. Maha kasvoi ja mä vaan ihmettelin, et miten voin lihoa niin paljon. Tärinäkipu oli tuttu kaveri jokaisella lenkillä ja vähitellen into liikkumiseen lopahti. Mua närästi ja yökötti ja selkään koski jatkuvasti, mikä heijasteli myös jalkoihin.

Lopulta hakeuiduin lääkäriin vuoden lopussa, jossa tk-lääkäri vihdoin otti mut tosissaan. Vatsa oli siinä kohtaa valtava ja mun epäiltiinki olevan pidemmällä raskaana. Vatsan kummallisuus kuitenkin herätti epäilyjä ja mut ohjattiin samana päivänä jo Taysiin tutkittavaks. Koko päivän kestäneiden tutkimusten jälkeen mut vihdoin ultrattiin gynellä ekaa kertaa elämässäni ja sillon löyty sit heti suuri melkein koko vatsaontelon täyttävä muutos. Sit oliki eessä labroja labrojen perään ja ct-kuvaus, jotka kaikki anto hyviä uutisia. Kasvainmerkkiaineet oli kaikki normaaleja ja ct-kuvassakaan ei näkyny mitään hälyttävää tai levinneisyyttä. Leikkaus oli kuluneella viikolla ja nyt olo ihanan kevyt ja hyvä! :)

Moikka Vuosi oli -89,


Jälleen kerran, kun luin viestiäsi totesin saman: lääkärit eivät yhtään ymmärrä tällaista isoa kasvainta. Siis tuntuu ihan oudolta, jotta veikataan pitkällä raskaana oloa tai ärtynyttä suolta. Kun tuo koko vatsan ultraäänitutkimus on mahdollinen tehdä. Mutta ei, sitä tutkimusta pihdataan viimeiseen saakka. Siinä sitä sitten vaan kärsii kivuistaan ja yrittää käydä lääkärin jos toisenkin luona. Niin se oli minullakin, tuolla ylempänä olen kertonut, mitä kaikkea minulle diagnosoitiin. Oliko sinulla koko vartalon ct-kuvaus -minulle tehtiin sellainen. Sitten myöhemmin sain tietää, että ne "säteet" voi olla vähäsen haitallisiakin. Mutta tiedänpä ainakin, että se oli vaan siinä se kasvain, yhdessä paikassa, vasemmalla puolella. Hyvä, että sinulla merkkiaineetkin antoivat normaalit arvot. Ole ihan turvallisella mielellä, iso se vaan oli, mutta ei muuta haittaa.

terveisin aloittaja

Kylläpäs sinä jouduit kauan kärsimään ennen kuin vaiva löytyi, onneksi kuitenkin sait lopulta apua ja tutkittiin kunnolla.

Lääkärit ovat välillä kyllä kummallisia, minunkaan kipuja ei aluksi otettu todesta, lopulta onneksi onnistuin saamaan lähetteen erikoissairaanhoitoon jossa selvisi että kasvain siellä onkin.

Itse tunnen oloni teidän juttuja lukiessa onnekkaaksi, kun en joutunut hyppäämään monella erilääkärillä, ja kipujakin oli vain vähän vaikka kasvain iso olikin.

Todellakin, kaikki muut vaivat kyllä oli mahdollisia, mutta missään vaiheessa ei minkäänlaisen kasvaimen mahdollisuutta ei koskaan tuotu esiin. Mullekin lääkärit useampaan otteeseen tokas, että näin nuorella naisella ei voi mitään vakavaa olla. Turhauttavia kommentteja tollaset ja saa olon kyllä niin raivon partaalle. On se hullua, että kuinka sitä onkaan noiden lääkäreiden arvioiden/arvailujen varassa. Ite on ihan heittopussina siinä välissä. Pakosti tulee mietittyä, että jos sitä aikoinaan olis todesta nää vaivat otettu, niin tää kaikki olis jo ohi. Ei olis tarvinnu itkee niin monia epätoivosia itkuja. Mutta oon kiitollinen siitä, että mut vihdoin nyt otettiin todesta ja sen jälkeen hoito on ollu nopeaa.

Mulle tehtiin myöskin koko vartalon ct-kuvaus. Oli hullun helpottavaa kuulla sen jälkeen, että kaikki näyttää olevan kunnossa. Jännitin sitä kuvausta etukäteen tosi paljon, jotenkin pelkäsin, että nyt sieltä löytyy jotain tosi pahaa. Itse kuvaus sujui tosi hyvin, vaikka se varjoaine suonessa tuntukin hullulta. Onneks olin jo etukäteen kuullu sen, että varjoaineen kulku suonessa tuntuu aivan siltä kuin menis pissat housuun! :D

Mun täytyy kyl sanoa, että oon tosi ilonen siitä, että saan täällä teidän kanssa näistä asioista jutella. Se on kiva, että on olemassa oikeesti ihmisiä, jotka todella ymmärtää tän tunnemyrskyn, jonka läpi sitä joutuu kulkemaan!

Mulle tuli tänään semmoinen mieleen, jotta oikeastaan mä olen eniten kiitollinen mun omalle keholle. Mä selitän, mitä tarkoitan. En missään tapauksessa pidä kivusta, enkä paljon sitä edes siedä, enkä toivo kenellekään ihmiselle sitä kivun tunnetta, minkä kasvain aiheutti. Mutta siinä oli yksi hyvä juttu: jos sitä kipua ei olisi ollut, niin kasvain muhisi yhä kehossani ja mahdollisesti ajan kuluessa muuttuisi pahalaatuiseksi: se on munasarjasyöpä. Kivut pakottivat hakemaan apua ja riittävän ajoissa sitä sitten viimein sain. Lääkäri sanoi minulle eka kontrollissa, että "saatiin se hyvissä ajoin pois, ennen kuin ehti muuttua pahanlaatuiseksi, saatiin pois paha tauti."

Sinulle Vuosi oli -89 haluaisin puhua siitä, jotta jos sulla on ollut suoliston kanssa ongelmia, niin suolisto on yleensä semmoinen, jotta hyvin voi mennä vuosikin ennen kuin sen toiminta täysin normalisoituu. Se kasvain on litistänyt suolistoasi ja siitä nuo ongelmat seurasivat. Omasta kokemuksesta haluaisin kertoa, jotta vettä pitäisi juoda päivittäin vähän enemmän kuin mihin on tottunut. Tuommoinen kaksi litraa päivässä olisi hyvä, niin nestettä pääsisi tulemaan suolistoon riittävästi.

terveisin aloittaja

Oikeessa olet, kipu on kyl eräällä tavalla hyvä juttu, vaikka se tuskallista välillä onkin ollut. Eipä tässä silti ilman sitä todellakaan oltais. On se vaan hullua aatella, kuinka sitä on keho jaksanu kantaa semmosta ylimäärästä painoo sisällään. Sain tänään sairaalasta kirjeen, jossa oli epikriisi. Kasvaimen lopulliset mitat oli 25,1x14,9x27,5 cm, eli on se aikamoinen möhkäle ollu. Ei ihme, et olo oli niin tukala!

Kiitokset vinkistä veden juonnin suhteen! Mulla on avomies hoitaja, joten se onki patistellu mua juomaan vettä. Muutenkin se kyllä pitää huolen, että leikkauksesta toipuminen sujuu hyvin. On kyllä eräällä tapaa tosi turvallista olla kotona näin leikkauksen jälkeen, kun tietää, että on lähellä apua ja tietämystä. Saa kysyä niitä tyhmiäkin kysymyksiä, jos jotain tulee mieleen! :)

Tuo on kyllä ihmeellistä, jos lääkäri on sanonut että ei nuorella mitään vakavaa voi olla, vaikka ehkä harvinaista se onkin, mutta luulisi että otettaisi kaikki vaihtoedot huomioon, jos kivut vain jatkuvat.

Onneksi keho tosiaan varoittaa kivulla, että tajuaa mennä lääkäriin, tarpeeksi ajoissa, käsittääkseni tällaisella kasvaimella voi mennä kauankin aikaa ennen kuin muuttuu/ jos muuttuu pahanlaatuiseksi, tietenkin varmaan tapauskohtaistakin.

Sinulla onkin ollut iso kasvain itselläni oli n. 20 cm noin tarkkoja mittoja en edes saanut. Kyllä sitä kaikkea vaan kehoon mahtuu, ilman että itse mitään oikein edes huomaan.

Näin on! Tuntuu hullulta näin jälkeenpäin aatella, että on kantanu sisällään niin hirmusta painolastia. Kummasti ne kaikki oireet vaan oli tullu osaks normaalia elämää niin, ettei sitä ees osannu kuvitella muunlaista oloa. Hullua!

Huhhuh, kun välillä iskee näitä aivan hulluja epäilyksen hetkiä. Mullahan siis se vasen munasarja poistettiin, mutta oikea jäi jäljelle. Oon nyt tuntenu nipistelyä välillä sillä puolella tai ainakin sillä suunnalla ja oon totta kai heti pelko perseessä kuvittelemassa, että siellä jo kasvaa uusi kasvain. Onks teillä muilla ollu näitä tällasia ajatuksia? Miten ootte päässy niistä yli?

Mulla on nyt tässä myllerryksen keskellä tullu hurja tarve muuttaa itseä jotenkin ulkoisesti. Se varmaan johtuu siitä, kun sisälläkin tuntuu asiat muuttuneen, minä oon muuttunu. Jotenki sitä sit haluaa tuoda sen muutoksen näkyviin ulkoisestikin. Kävinkin eilen kampaajalla ja tein oikein radikaalin päätöksen värjätä hiukseni tummasta blondiks. Samalla lyhensin tukkaani oikeen urakalla, vaikka mulla oli kyl aiemminkin tukka jo lyhyt. Tää tuntuu nyt hyvältä suunnalta niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.

Tervehdys lumisena lauantaina,

Niin, pelko tässä jutussa on mukana siitä, jotta jos siellä sisuksissa aloittelee kasvuaan uusi kasvain. Mutta tiedon saaminen tästä kasvaimesta ja sen laadusta ja käyttäytymisestä helpottaa oloa. Voi karsia ne turhat pelot pois. Niitä nipistelyjä voi tulla ihan arvenkin takia, sitä leikkausarpea on siellä vatsan sisäpuolellakin. Arvet voivat kiristää. Ainakin kolme kuukautta ne arvet ovat tuoreita, minulla ne vaivasivat semmoiset puoli vuotta.

On oikein hyvä, että hellii ja palkitsee ja lohduttaa itseään pienillä asioilla: vaikka uudella kampauksella, vaatteella, levyllä, tietokonepelillä, uudella kosmetiikalla tai vaikka menemällä kaverin kanssa elokuviin tai lainaamalla kirjastosta mukavan kirjan. Kaikki tällainen tuo muuta ajatusta mieleen kuin vaan se kasvain. Tällä tavoin pääsee monipuolistamaan sitä ajatusmaailmaansa.

terveisin aloittaja

Juu tuo on kyllä nimenomaan se ajatus, mikä itelläki mielessä heti liikkuu nipistelyjen alkaessa. Kyllähän sitä järkeilemällä tajuaa, ettei siellä sisuksissa mitään ehkä kasva, mut silti noita ajatuksia aina päähän hiipii. Nyt mulla on tänään tainnu olla kuukautiskierron puoliväli ja nipistelytkin on sen myötä varsin tutun olosia! Vaikuttiko teillä kasvaimen poisto jotenkin menkkoihin?

Itelläkin aina välillä kun hieman joskus sattuu vatsaan, tulee ajatus että eihän siellä ole mitään, mutta kyllä sitä sitten tajuaa että se todennäköisesti on vain jotain ohimenevää kipua.
Itselläni kasvaimen leikkauksen jälkeen ei ollut tarvetta kyllä mihinkään ulkoiseen muutokseen, mutta on elämä sen verran "muuttunut", että olen onnistunut alkamaan syömään terveellisemmin, vähemmän herkkuja ja liikkumaan enemmän, ja on tullut iloinen mieli kun painoakin on samalla tippunut. Jotain hyväkin siis tässä kasvaimessa, jos positiivisia asioita pitää hakea.

Kuukautisista sen verran minusta tuntuu kyllä että leikkauksen jälkeen kuukautiseni eivät yleensä ole niin runsaat kuin ennen leikkausta. Lääkäri kyllä sanoi että leikkauksen ei pitäisi vaikuttaa kuukautisiin, mutta en sitten tiedä.

Tänään tuli sitten tulokset ja sen myötä tieto jatkosta. Kasvaimesta ei ollut löytynyt mitään huonolaatuiseen viittaavaa. Silti multa poistetaan vielä varmuuden vuoksi umpilisäke ja vatsapaita, jotta voidaan täysin varmoja olla siitä, ettei kasvaimelle jätetä mahdollisuutta alkaa kasvaa uudelleen. Helmikuun lopulla on sitten vielä tämä tähystyksellä tehtävä leikkaus, jonka jälkeen on edessä vielä 1-2 viikkoa sairaslomaa. Olo on huojentunut nyt, kun tietää, ettei mitään pelättävää ole. Eiköhän tää tästä.

Hienoa ettei löytynyt mitään pahanlaatuista :) Harmi vain että joudut uudestaan leikkaukseen, tosin parempi sekin kuin uusi mahdollinen kasvain.
Itsellänikin leikkauksessa poistettiin osittain tuo vatsapaita.

Vähän tosiaan harmittaa tuo uusi leikkaus, vaikka sen toki tyytyväisin mielin otankin vastaan siinä mielessä, että sitten ainakin tietää, ettei sinne mitään jääny kasvamaan. Olisivat vaan leikanneet jo ekalla kerralla kaiken pois! Kuinkahan nopeasti sairaalasta pääsee pois umpparin ja vatsapaidan leikkauksen jälkeen, kun se tähystäen tehdään? Ei kauheesti nappais viettää siellä montaa päivää. Oli sen verran tympeetä jo ekalla kerralla nimittäin siellä lojua kaks yötä!

Tosiaankin. Vähän ärsyttää tuo uusi leikkaus senki takia, että se aiheuttaa lisää päänvaivaa työpaikalla, mutta toisaalta ei pidä sitä nyt murehtia. Oma terveys ennen kaikkea ja siihen aion nyt keskittyä kunnolla.

Mä vähän luulen, että ne joutu jättämään tilanteen viime leikkauksessa vähän ns. auki, koska kasvaimen laatu siinä kohtaa ei vielä ollu täysin selvillä. Leikkaus kesti mulla kolme tuntia jo viimeks, mikä oli kai tosi pitkä leikkaus, koska normaalisti tähystykset on pisimmiläänkin vaan jotain parin tunnin keissejä. Lääkärin mukaan mulle oli varmuuden vuoksi varattuna ens viikolle joku ihmeen robottileikkaus siinä tapauksessa, että patologin tutkimus olis osoittanu kasvaimessa jotain hälyttävää. Sillon olis sit leikattu enemmän esimerkiks niitä imusolmukkeita. Nyt kuitenkin siltä vältyin. Onneks pian sain tuon lisäleikkausajan. Lääkäri puhukin, että lisäleikkaus pitää noin kuukauden sisällä ekasta tehdä. Hyvä näin, niin sit se on ohi!

Totta terveys on kyllä tärkeintä ja kyllä ne siellä töissä varmaan ymmärtää, että ei sille vaan voi mitään.

Aika kauan sinulla kesti leikkaus, minuakin olisi kiinnostanut silloin tietää kauanko leikattiin kun pääsin niin myöhään heräämöstä vasta pois, mutta kun kysyin lääkäriltä myöhemmin niin ei enää silloin muistanut kunnolla, jotain "haavia" oli joutunut etsimään kun kasvain oli niin iso.

Otettiinko sinulta muuten leikkauksen yhteydessä silloin aikaisemmin jääleikettä?
Tuo on kyllä ihan ymmärrettävää kylläkin ettei voi kauhean pitkää taukoa edellisestä leikkauksesta pitää.

Vuosi oli -89,

Voi itku, ne tekee sulle uuden leikkauksen. Eikä. Tuntuu hätävarjelun liioittelulta tuo, kun sinulla ei ollut CA-125 koholla. Minulta ja Tyttö 20:sieltä on poistettu vatsapaita tai ainakin osa siitä. Heti leikkauksen jälkeen koin yllättävän ilmiön: alkoi jokin naurattaa ja vatsa alkoi pomppia kuin olisi kumipalloa pompottanut. Vatsapaidan tehtävänä on tukea elimiä, ei se pelkästään rasvavarasto ole. Miten sinulla Tyttö 20, oletko huomannut samanlaista?

Terveisin aloittaja

Ääks apua! Pomppiva maha! Mä oonki paljon miettiny, että vaikuttaako se vatsapaidan poisto jotenkin. Onko sulla tuo vatsan pomppiminen jatkunu yhä edelleen? Eipä kyl kovin kivalta kuulosta. En haluais tuon leikkauksen jälkivaivana mitään kummallisuuksia alkaa sitten kokea. :/

Kyllä multa jääleike otettiin sillon ja siitä ei kai varmasti voitu mitään sanoa, vaikka silmämääräisesti kasvain oli näyttäny hyväluontoiselta, siinä ei siis mitään hälyttävää ollu näkyny. Nyt tulevassa leikkauksessa otetaan sit ihan perusnäytteet vaan siitä umpparista ja vatsapaidasta. Tarkottaakohan se nyt sitten vaan sitä patologia?

Itseltäni tosiaan poistettiin osittain vatsapaita, en kyllä ole huomannut tai ainakaan kiinnittänyt huomiota siihen että maha olisi jotenkin muuttunut, tai pomppinut.

Olen miettinyt että mikä tuo vatsapaidan merkitys oikein on vai onko sillä muuta tarkoitusta kuin tukea/kiinnittää elimiä jotenkin, vaikuttaako se johonkin jos sitä ei ole kokonaan tai olleenkaan.

Laitettiinko/oliko teillä muuten leikkauksen jälkeen dreeniä vatsassa ?

Mä oon kanssa pohtinu sitä, että onko vatsapaidalla jotain oleellista merkitystä ja tuntuuko se olemisessa jotenkin sit myöhemmin. Mulla oli leikkauksen jälkeen dreeni niin kauan, että sairaalasta pois pääsin. Hoitaja käski kerran mun tyhjentää sen jopa ihan yksin vessareissulla. Olin alkuun ihan äimistynyt, mutta kuulemma olin hoitanut homman esimerkillisesti. Tosin eipä se mitenkään hankalaa ees ollu. :D Mua jännitti jostain syystä ihan hullusti se, kun se sillon sit poistettiin. Olin jostain ihmeestä saanu sellasen ajatuksen päähäni, että se letku olis hullun paksu. Sit olinkin ihan kauhuissani siitä poistosta, vaikka loppujen lopuks se oliki vaan littana letku, jonka poistoa en ees tuntenu mitenkään. Mä kyllä siedän kaikenmaailman piikit ja pistämiset, mut tollaset letkut ällöttää! :D

Niin, Vuosi oli -89, jospa se onkin sinulla kontrollia se seuraava leikkaus. Ei kivaa sekään, mutta lieventävä seikka. Vatsapaita ei kasva uudelleen, niin kyllä se vaan pomppii - olisiko pallea.


Dreeni, mikäs se on, mulla oli leikkauksen jälkeen letku jos toinenkin, kipupumpusta alkaen.

Joo, jääleikenäyte otettiin ja sen tulos oli yhtä pitävä myöhemmin tulleen patologin lausunnon kanssa.

Dreenin kautta tietääkseni poistuu, mahdolliset nesteet leikkausalueelta.
Itse en aluksi edes huomannut dreeniä, jossain vaiheessa sitten huomasin että sellainenkin on, mietin vaan että mikäköhän sekin on.

Dreenin poistaminen teki kyllä vähän kipeää, mutta ei onneksi pahasti. Voi jouduit itse tyhjentää varmasti tuntui aluksi oudolta itse tyhjentää sellaista.

Montako leikkaus arpea sinulle muuten tuli, itselläni on neljä, mutta mietin että, onko tuo dreeni laitettu johonkin leikkaus kohdista vai onko sille tehty ihan oma "kohta"

Tiedätkö muuten tuosta vatsapaidasta, itse en ole löytänyt oikein mitään tietoa. Vaikuttaako se mitenkään muuten elimistöön kuin kiinnittämällä elimet toisiinsa ja keräämällä rasvaa.

Ahaa, semmoinen se dreeni, ei mulla ollut sellaista. Vatsapaidasta löytyy tietoa haulla omentum. Muistaakseni vatsakalvo muodostaa ison ja pienen vatsapaidan.


Terveisin aloittaja

Mulle nyt on periaatteessa ihan sama, et mitä sieltä vielä poistetaan, kunhan vaan kaikki on kunnossa! Eipähän tarvii sit koko ajan jossitella ja pelätä, vaikka tokihan se uusiutuminen on mahdollista siitäkin huolimatta. Jännä muuten, mutta tuon patologin lausunnon jälkeen olo sitten vihdoin asettui ja itseen asettui jotenki semmonen rauha. Kai se tieto sen teki sitten. Ei tarvii koko ajan kellua jossain välitilassa ja ootella ja arvailla. Tapasin tänään yhden rakkaan kaverin ekaa kertaa leikkauksen jälkeen ja sen eka kommentti tiukan rutistuksen jälkeen oli, että näytän sädehtivältä. Se oli kyllä ihanan kauniisti sanottu ja sillon tajusin kunnolla, että mistä kaikesta tässä on taas voittajana selvitty! :)

Mulla on leikkausarpia niin, että navassa on yks tähystysarpi, sit on pienenpieni toinen tähystysarpi oikeella puolella vatsaa sekä se vähän isompi viilto, josta kasvain on otettu pois. Lisäks on se dreenireikä, mutta onko se sitten tosiaan ollu yks tähystysreikä alunperin. Saapi nähä, et mihin mulla vielä ne loput tähystysreiät sitten tulee... Mulla on tällä hetkellä maha ihan kirjavana mustelmista, koska siihen dreenireiän ympärille on tullu mustelma ja sit niistä napapiikeistä tulee niitä mustelmia hiljalleen. Oon oikeen mustelmien ilotulitus sit lopulta, kun pääsen Klexaneista eroon!

Niin kyllähän nuo patologin vastaukset rauhoittaa kun saa kuulla ettei ole mitään vakavampaa. onneksi nämä rajalaatuiset kasvaimet harvemmin yleensä uusiutuu, lääkäri ainakin niin sano kun kysyttiin asiaa.

Voi sinä sitten jouduit laittamaan pitempään noita Klenax piikkejä, onneksi en itse joutunut laittamaan muuta kuin ennen leikkausta ja sitten sairaalassa kyllä laitettiin. olisi ollut tällaiselle lievästi piikkikammoiselle kauheaa pistää itseensä. onneksi mustelmat yleensä lähtee kuitenkin aika nopeasti. Itsekin muistan kun leikkauksen jälkeen oli ihan oudoissa paikoissa mustelmia.

Niin sanotaan, että uusiutuminen on harvinaista. Jostain luin, että ensimmäiset puolitoista vuotta olisivat riskialttiinta aikaa. Toisaalta, olen myös lukenut sellaisen jutun, että kasvain oli uusinut kymmenen vuoden päästä. Myös jossain teksteissä on viitattu myöhäiseen uusiutumiseen, mutta ei ollut aikaehdotuksia siinä.

Lääkärit haluavat hoitaa rajalaatuisia kasvaimia samalla tavalla kuin munasarjasyövän kasvaimia. Leikataan juuri samat elimet pois: umpilisäke, vatsapaita, monilta, jos eivät ole ihan nuoria, leikataan molemmat munasarjat, munanjohtimet ja kohtu kasvaimen lisäksi.

Olen myös yrittänyt löytää tietoa siitä, mikä kasvaimessa on tappavaa, jos se uusii. Itse kasvaimen kasvu ei tapa, mutta jos se pääsee niin isoksi, että se litistää suoliston ja tästä aiheutuu suolentukos, niin siinä on hengenmenon uhka.

Mukavaa sunnuntaita teille ja voittajan asennetta: hei, me ollaan voittajia.

Terveisin aloittaja

Hei Vuosi oli -89
Ainakin silloin kun minulle tehtiin tähystys niin pääsin pois sairaalasta seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, että tuskin joudut kauan olemaan sairaalassa =) Ja joo siis tosiaankin ymmärrän noita sinun pelkoja hyvinkin, kuten tuolla ylempänä kerroin minulle tulee myös aina noita pelkotiloja (varsinkin jos kontrolli on lähellä) jos on vaikka joku paikka kipeä tai vastaavaa... En oikein osaa neuvoa miten niistä pääsee yli... kai sitä vain panikoi oman aikansa ja sitten se loppuu, eihän sitä pysty määrättömän kauan panikoimaan... kai? Itsellä tosiaan taas nuo pelkotilat taas päällä kun odotan tuota uutta kontrollia mutta kyllä se ohi menee =D

No niin kontrollissa on käyty ja edelleen oli nestettä mutta se ei ollut lisääntynyt eli ilmeisesti kaikki on ok.

Hyvä, että kaikki oli ok, eikä neste ollut lisääntynyt. ilmeisesti nestettä ei kuitenkaan hirveästi ollut, kun sille ei tehdä mitään.
Laitettiinko sinulle muuten nyt kuinka pitkälle kontrolli.?

Hyvä että kontrollissa oli kaikki ok, vaikka sitä nestettä siellä olikin. Saat olla taas toivottavasti rauhallisin mielin seuraavaan kontrolliin asti! :)

Mä oon ite menossa huomenna siihen tokaan leikkaukseen. Fiilikset on ihan hyvät, vaikka mua kovasti ärsyttääkin taas mennä sinne sairaalaan. Leikkaus on tällä kertaa vähän myöhemmin, vasta puolilta päivin. Toivottavasti leikkaus ei olis kovin pitkäkestonen tällä kertaa. Kysyin hoitajalta kotiinpääsystä ja se sanoi, että noiden leikkausten jälkeen pääsee yleensä kotiin jo seuraavana päivänä.

En kyllä kestä olla huomenna koko päivää syömättä! Toivottavasti hoitajat antais mulle luvan syödä ees vähän jotain sillon perjantai-iltana! :D

Toukokuulle laitettiin tällä kertaa kontrolli. Tsemppiä Vuosi oli -89 toivottavasti kaikki meni hyvin.

Moi Vuosi oli -89,

Miten sinulla meni sairaalassa? Mitä sinulle siellä tehtiin: oliko se vaan kontrollia siis näytteen ottamista.

Keväinen tervehdys myös Kristiina -89:lle ja tyttö 20:lle.

t: aloittaja

Heippa!

Sairaala-ajasta selvitty jälleen voittajana! Jouduin onneksi olemaan osastolla vain yhden yön. Oli hieman hiljaista, siellä oli mut mukaan laskettuna vain viisi potilasta! Jokaisella meistä oli oma huone, joten sehän oli oikein luksusta! :D

Multa poistettiin tähystysleikkauksena umpilisäke ja vatsapaita. Niistä otettiin näytteet, jotka lähti kiireellisenä tutkittavaks. Parin viikon päästä saan sitten tietää tulokset noista näytteistä. Niistä tutkitaan nyt sitten sitä, että onko noissa poistetuissa härpäkkeissä ollu samoja soluja kuin poistetussa kasvaimessa. Lääkäri käytti solujen laaduista hienoja nimiä, jotka meni multa ohi. Sen verran tajusin kuitenkin, että mikäli näytteistä sattuis aggressiivisia soluja löytymään, niin sit saisin vielä liitännäishoitoja, joiden ajattelisin olevan jonkinlaisia solunsalpaajia tms. Lääkäri kuitenkin sanoi, että todennäköisyys tuohon on melkoisen pieni, mutta toki olemassa tietysti. Muussa tapauksessa ei tuu sitten enää jatkohoitoja, eli tämä leikkaus olis ollu riittävä hoito. Parin viikon päästä saan sitten tietää myös kontrolliajan.

Toipuminen on lähteny käyntiin hyvin. Olo on toki ollu vähän erilailla kipeä nyt kuin mitä ekan leikkauskerran jälkeen. Nyt on jotenkin semmonen rikki revitympi olo koko mahassa, mutta kaipa se selittyy sillä, että sitä vatsapaitaa on poistettu isolta alueelta. Ihanku kaikki vatsalihakset olis jotenki revitty hajalle! Lääkäri sanoi, että tuo vatsapaita on umpilisäkkeen tapaan aivan turha juttu, jäänne joltain ikiaikaiselta ajalta kuulemma! xD Kyllä mä silti väitän, että vähän hassulta maha ainaki toistaseks vielä tuntuu. Esim. kävellessä tärähtely tuntuu mahassa hassulta. Toivottavasti tuo tunne häviää ajan kanssa!

Muuten on olo kyllä ihan hyvä. Kyllä sitä yllättävän nopeasti aina olo sitten kohenee. Sunnuntaina olin ihan maani myyny, kun mulla yks haava eritti märkää ja lämpöki nousi, mutta seuraavana aamuna kaikki oli jo ihan kunnossa. Joka aamu herätessä olo on aina parempi. Eipä mulle sairaslomaakaan määrätty kuin viikko, joten täytyy tässä kuntoon nopsasti päästä!

Hienoa että leikkaus meni hyvin, ja jouduit olemaan ainoastaan yhden yön sairaalassa. Olipas siellä kyllä vähän potilaita.

Toivottavasti ei löydy mitään pahanlaatuisia soluja sieltä näytteistä.

Onneksi noista tähystys leikkauksista tosiaan paranee suhteellisen nopeasti. Onko sinulla ollut muuten hartiapistosta? itselläni sattui hartiaan leikkaukseen jälkeen ajoittain paljonkin, johtui ilmeisesti siitä kaasusta millä vatsaontelo täytetään.

Toivottavasti outo tunne mahasta häviää, ajan kanssa, eikä jää vaivaksi, itsellä ainakin vaikka vatsapaitaa poistettiin niin maha tuntuu ainakin normaalilta.

Hartiapistosta ja kylkikipua pallean kohdalla on ollu molempien leikkausten jälkeen. Tällä kertaa kipu oli vielä kovempaa kuin ekalla kerralla. Kyljestä vihlaistessa ampas samantien mahoton kipu myös hartiaan. Ilmaa kiersi kropassa leikkauksen jälkeen kolmena päivänä. Ei se miellyttävää ole.

Mä toivon tosiaan myös, että vatsa palautuu normaaliksi hiljalleen parantumisen edetessä. Vatsaa aristaa edelleen etenkin pitkän istumisen jälkeen noustessa, mutta kyllä sekin onneks taitaa hiljalleen helpottaa. Kävellessä ei enää ihan niin kummalta tunnu. Tällä hetkellä mua ärsyttää lähinnä vatsan turvotus, jota on nyt tän tokan leikkauksen jälkeen ollu. Ehkäpä sekin on ihan normaalia, kun ottaa huomioon, että sieltä on leikattu vähän sieltä sun täältä. Turhauttavaa se silti on, kun oli jo edellisen leikkauksen jäljiltä tulla niin hyvä olo. Täytyy kai vaan malttaa mielensä ja antaa ajan parantaa rauhassa kehoa.

Varmasti kyllä tylsää, kun juuri on parantunut edellisestä leikkauksesta, niin heti tulee uusi leikkaus.

Toivottavasti kuitenkin vatsa paranee nopeasti ja turvotus laskee, itsekin muistan kun vatsa oli niin turvoksissa että sairaalassa ei saanut housuja jalkaan ja piti sitten pyytää kotoa tuomaan toiset housut, farkut kanssa jonkin aikaa hankasi inhottavasti haavoihin.

Hei kaikki tänne kirjoittaneet :) Kiitos teksteistänne, niistä on ollut iso apu, kun oman tilanteen kanssa täällä seuhdon. Tiivitettynä n.8kk sairaana..mitä ihmeellisempiä tulehuksia poikineen ja niihin useiden eri lekurien toimesta aina antibiotit. Koko ajan lämpöä ja yleiskunto heikko, ei jaksa mitään. Hädin tuskin töissä olla. Sit marraskuun 2013 lopussa löydetiin möhkylä naistenosastolta jostain ja sanottiin et seurataan sitä..että 3kk kuluttua uusi tsekkaus. Kasvain oli silloin reilu 5cm halkasijaltaan. SIt oireet paheni, kuume nousi, alaselkä meni tuleen ja säteili jalkoihin, alavatsa tosi kipee, koko lantion seutu mega turvonnut jne. SIt sellaisia ihme viilto kipuja siellä täällä jne.
Nyt sitten kävin sairaalassa lähetteellä tutkimuksissa ja siellä mun alakerrassa on täys kaaos päällä. On isompaa ja pienempää ja ilmeisesti joka puolella ja kiinnikkeitä jne..ja sit vatsaontelossa nestettä. Tähystys leikkaus on 11.3. Tämä ketju löytyi koska hain tuolla borderline sanalla, yksi löydöksistäni on kuulemma ilmeisesti sellainen. Jännää on se että ne minun "syöpäarvot" oli normaalit, olisiko ollut 17. Nyt olen vielä täällä kivuissa, välillä tosi pahat ja esim pissalla saa juosta kokoajan. Lasken tunteja koska pääsen leikkuuseen! Nämä teidän kirjoitukset auttoi tooooooosi paljon :) Ei tästä nyt kelleen sellaiselle osaa puhu joka ei ole kokenut. Jännitän nyt että mitä kaikkee sieltä mun alakerrasta sit löytyykään..viimekesästä pain on noussut noin 7 kiloa. Että jtn siellä kai on =D

LKS-81,

Hei, olet tosi tervetullut kirjoittelemaan kanssamme, kivaa, kun tulit. Heti alkuun toivotan sinullekin sitä voittajan asennetta: kyllä me tästä selviämme, vaikka epätietoisuutta ja kipuja olemme kaikki joutuneet kärsimään, kun lääketieteen edustajat eivät ole oikeastaan kenenkään meidän kohdallamme ensin ymmärtäneet, mistä on kysymys. Ja vertaistuki eli toiset saman kokeneet ja keskustelu yhdessä, se on tosi helpottava asia.

terveisin aloittaja

Tyttö 20, Kristiina-89, Vuosi oli -89,

Minä olen paljon pohtinut sitä, jotta mistä nämä kasvaimet ovat peräisin. Ajattelen, että se on geeneissä saatu juttu, jotta tällaisia kasvaimia elimistöön syntyy.

Minua kiinnostaisi kovasti sellainen asia, jotta onko esim. teidän isovanhemmillanne ollut useampia lapsia ja jos on, niin onko näillä lapsilla ollut isot ikäerot? Omasta suvustani löydän heti takenevasta polvesta sen, että isälläni on useampi sisko, mutta näillä siskoilla on sitten itsellään vain yksi lapsi tai ei ollenkaan lapsia. Äitini äidillä taas oli vain kaksi lasta ja heillä on peräti 17 vuotta ikäeroa. Minulla ja siskollani on myös tosi iso ikäero. Ihan selkeästi näyttää siltä, että suvussa kulkee ongelmia naisilla. Näitä kasvaimia sen sijaan ei heiltä ole löydetty. Toisaalta, voihan se olla, jotta on ollut sen verran pienikokoinen kasvain (borderline tai benign), jotta siitä ei ollut sen ihmeempää haittaa.

terveisin aloittaja

Mä olen ihan samaa pohtinut ja kyselly vanhemmiltani suvun naisten historiaa kasvainten suhteen. Mun molemmat vanhemmat on isosta perheestä, molemmissa yli kuusi lasta. Äidin puolen naisilla ei kasvaimia tai muita gynekologisia vaivoja liiemmin ole ollu. Omalta äidiltäni on kai kohdunsuulta poistettu joskus pieni polyyppi. Isän puolen suvun naisilla sen sijaan on sitten kasvaimia ollut useammalla ja vieläpä useaan kertaan. Osalta on tämän vuoksi kohtukin poistettu. Enpä olis siis mitenkään erityisen yllättyny, jos tämä jollain tapaa geeneissä kulkis...

Tervetuloa joukkoon LKS -81. Eihän se kiva oo tänne uusia ihmisiä toivotella siinä mielessä, ettei kellekään näitä kokemuksia toivois osuvan kohdalle, mutta tää ketju on ainakin mulle ollu todella iso apu asioiden käsittelyssä. Hyvä kuulla, että sä oot tästä tukea saanu jo pelkästään meidän kirjoituksia lukemalla. Ite sillon luin kanssa paljon tätä keskustelua sen jälkeen, kun sain oman diagnoosini ja aloin ootella leikkausta.

Onneks sulla on leikkaus ihan pian! Kaikki se epätietoisuus ja siinä omassa kuplassa kelluminen ennen leikkausta on karmeinta. Päässä risteilee hulluja ajatuksia... Leikkauksen jälkeen olo helpottuu fyysisesti, mutta samalla siitä pään ympäriltä lähtee se ajatuksia kiristävä vanneki pois. Diagnoosin saaminen on inhottavaa, mutta ennen kaikkea se on helpottavaa. Sit on olemassa nimi omalle vaivalle, jolloin kaikki jatkossa tuleva on jotenki helpompaa. Pidän sulle hullusti peukkuja!

Tää on todellakin voittajien ketju!

T. Kymmenen päivää edellisestä leikkauksesta ja hyvin sujuu! :)

Minun iso vanhemmillani ei hirveän paljon ole ollut lapsia 4-3 eivätkä ikäerotkaan, mielestäni kauhean isoja ole. Äidin puolelta nuoremman ja vanhimman sisaruksen väli on hieman suurempi.
Itsekin olen miettinyt kyllä että voiko kasvain johtua geeneistä vai mistä se tulee. minun suvussani on tainnut yhdellä olla nais puolisella olla jonkinlainen kasvain/syöpä kohdussa ilmeisesti, lisäksi on joitakin muita syöpiä tietääkseni ollut, mutta tarkemmin en kyllä tiedä.

Mukava että sinulle LKS -81 on ollut apua keskusteluista, on hyvä mielestäni että saa kuulla muiden ajatuksia joilla on ollut sama sairaus. Toivotaan että leikkaus menee hyvin, eikä tule huonoja uutisia.

Heippa kaikille :)

Täytyy sanoa kun tätä ketjua lukee, että on se samputti melekosta vääntöä ja tuo teidän asenne on niiiiin ihailtavaa!! Tästä saa toosi paljon voimaa huomiseen koitokseen. Eikä ole läheskään niin pihalla kaikesta, kokemukset kertoo niin paljon enemmän kuin diagnoosit.

Tuohon sukuhommeliin sen verran täältä käsin infoa, että meillä ei ole suvussa ollut vastaavia juttuja, ainakaan kukaan ei ole kertonut. Eikä ole ollut syöpääkään. Lapsia taitaa olla jokaisella tädillä ja sedällä ja useita. Ikäerot on melko vähäisiä.

Kiitoksia tsempeistä ja palaan asiaan kunhan olen leikkauksen jälkeen ehkä asteen viisaampi :) Ja jos en viisaampi, niin kovasti toivon että tämä kamala turvotus häviää ja ruokahalu palaa, niin siinä oletettavasti ainakin käy :)

Tervehdys LKS-81,

Isosti paljosti onnea ja rohkeutta huomiseen taistoosi.
Iso hali!

terveisin aloittaja

LKS -81, tsemppiä hullun kovasti! Leikkaus sujuu hyvin, ne on niin hitsin taitavia ne tohtorit nimittäin! Sitten pääset toipumaan ja olokin varmasti helpottuu. :)

Mulla on tässä ollu pitkästä aikaa vähän heikompi päivä ajatusten suhteen. Mulla on menkat alkamassa tällä viikolla ja se on totta kai ainakin osasyyllisenä tähän apeaan oloon. Joka tapauksessa oon taas enemmän näitä omaan tilanteeseen liittyviä ajatuksia käyny läpi päässäni. Tulosten pitäis olla lääkärien miitingin jälkeen tiedossa tuon ensi maanantain paikkeilla ja se on alkanu vähän ahdistamaan. Tuntuu taas, että omat ajatukset heittää välillä häränpyllyä oikein kunnolla. Välillä tuntuu, että ootan taas pahinta tietoo ja sit taas toisessa hetkessä huomaan ajattelevani innolla kevään etenemistä ja uusia iloisia asioita elämässä. Näiden ajatusten jälkeen puolestaan iskee sitten se fiilis, etten saa aatella liian positiivisesti, mikä on ihan hullua. Sitä vaan toivoo niin kovasti, että tää kaikki olis pian tulevien tulosten myötä sillä selvä ja sit vois oikeesti alkaa suunnata ajatuksia ihan johonki muuhun.

Mutta kuten jo sanoin, mulla myös menkat tekee tätä apeaa oloa nyt, joten ei ihmekään taas, että tässä surkeilun syövereissä pyöritään. Sen verran on iloittava tästä olosta, että mulla on nyt vihdoin vuoden e-pillerittömän ajan ja leikkausten jälkeen tasaantunu menkat normaaleiks ja sen myötä myös vanhat tutut menkkaoireilut on palannu. Kai sitä tästäki täytyy iloita, vaikka nyt onki eessä taas tuttuja tunnekuohuja kiukusta iloon ja ilosta itkupotkuraivareihin! :D

Hei!

Vuosi oli -89, ei mikään ihme että siellä mennään vuoristorataa, voin samaistua tunteisiisi. Mutta olet varmaan saanut jo jonkinlaista mielenrauhaa asiaan, tai ainakin tieto alkaa olemaan käsilläsi ja piina pvät vähenemässä! Pidän kovasti peukkuja sinulle, jotta kaikki on oikeenkin hyvin ja kevät saa jatkua mukavemmissa tunnelmissa :)

Ja kaunis kiitos tsempeistä niitä kirjuuttaneille, ne tuli tapeeseen. Leikkauksesta on nyt aikalailla viikko. Elämä alkaa hiljalleen voittaa. Sinne jäi vasen munasarja muine härpäkkeineen, hieman kai vatsapaitaa ja onteloa tms. Sekä vasemmassa että oikeassa munasarjassa oli ns. dermoidikystat ja näiden lisäksi löytyi endometrioosia ainakin. Nyt odotan kauhulla sitä patologin lausuntoa. Toinen isommista kasvaimista oli kuulemma yli puolet koostaan sisältänyt niitä pahanlaatuisia muutoksia, tarkottanee sitten mitä lie. (?) Mitään kontrolleja ei annettu ja leikkuusta seur aamuna lähdin kotiin. Viikon verran mahan piikitystä ja edelleen melekosta mahan turvotusta. Mahassa neljä reikää, yksi hieman isompi kuin muut. En nyt oikeen tullut viisaammaksi tästä reissusta, tavaraa jäi matkanvarrelle, mutta nyt sitten ollaan omillaan. Sieltä tulee joku patologin lausunto ja tulkihen sen sitten yksinäni. Kuulemma jos tulloo jtn jälkioireita niin sitten katsellaan tuleeko oikeakin munasarja poistaa..siellähän se pahin asukki olikin. Vasen munasarja ei ole koskaan toiminutkaan kuulemma ja oli ollut vääntyneenä/kääntyneenä kohdun taakse jonnekkin häntäluun seutuun ja sen vuoksi se kokonaisuus ja kasvain meni sit suoraan roskiin =D Sinänsä hyvä. Mutta että odottavan ja pohtivan aika voi sitten olla pitkä. Hulluksi tässä meinaa tulla. Mut eihän se auta kuin olla ja odottaa ja kahtoa mitä siinä lapussa sitten lukee. Ilmeisesti 2-4 vko:a sen saamisessa kai sitten menee.

Palailemisiin :)

Hyvä, että sun leikkaus meni hyvin! Yllättävän nopeasti siitä sitten kuitenkin toipuu, vaikka sitä turvotusta riittääkin jonkun aikaa. Mulla on vasta nyt laskenu turvotus kunnolla tuon tokan leikkauksen jäljiltä, joten kyllä tässä se päälle parisen viikkoa siihen meni. Sulla lähti sitten kans vasen munasarja. Mä sain sanoa sille kans heipat sillon. Toki hyvä, että sulla lähti sitten sellanen "turhake" sieltä, kerta se munasarja ei oo toiminu.

Ymmärrän hyvin tuon omilla olemisen tunteen. Vaikka mä oon saanu diagnoosin jälkeen hyvää hoitoa, niin kyllä se silti vähän semmosta omillaan olemista on. Ei pysty tekemään muuta kuin peukaloita pyörittelemään tuloksia ootellessa. Tosin mä oon kyllä ollu tyytyväinen saamaani hoitoon ja tukeen. Tai no tukeen ja tukeen, ehkä enemmänkin tietoon siitä, että mulla on aina tarvittaessa mahdollisuus soittaa osastolle ja saada jopa tarpeen tullen oma lääkärikin puhelimen päähän. Yksinhän tän asian kanssa silti on... Sillon ekan leikkauksen jälkeen juttelinki osastolla erään toisen potilaan kanssa siitä, että periaatteessa olis kiva, jos jokainen potilas vois saada jonkinlaista tukea ja keskusteluapua omaan tilanteeseensa. Että se kuuluis osaks hoitoo. Osastolla ollessaki se tuppaa vähän olemaan semmosta, että henkisestä jaksamisesta ei niin kysellä, ellet nyt sit satu itkeä vollottamaan siellä täyttä kurkkua. Sillon leikkauksen jälkeen mä mietin jonkin aikaa, että tarviinko keskusteluapua tähän juttuuni, mutta kyllä se nyt ajan kulumisen myötä on menny ohi. Onneks on ollu paljon läheisiä ihmisiä, joille on voinu puhua. Lisäks tästä keskustelusta on ollu mulle hullun paljon apua.

Tulosten oottaminen on kamalaa ja aivan hiton turhauttavaa! Diagnoosin jälkeen leikkauksen oottelu oli kamalaa, mutta kyllä se tulostenki oottelu ottaa koville. Tuntuu, että sitä vaan jotenki lilluu jossain välimaastossa ennenku saa tiedon. Lähtikö sulla näytteet patologille kiireellisenä? Mulla on onneks ollu hyvä se, että oon saanu tulokset aina parin viikon sisällä. Ei oo kauheen kauaa tarvinnu ootella. Tänäänhän sairaalan väellä on ollu miitinki taas, jossa on käsitelty mm. munki tapausta ja niitä uusia tuloksia. Ite en oo niitä vielä kuullu. Koko päivän oottelin soittoo, mutta mitään ei kuulunu. En tiedä, että onko se nyt hyvä juttu vai että tuleeko sieltä soittoo vasta esim. huomenna. Toisaalta tilanne voi olla se, että tulokset ollu ok:t ja sit sieltä tuleeki lausunto vaan kirjeellä, jossa on sitten eka kontrolliaikaki. Toisaalta se voi olla niin, ettei ne vaan ehtiny soittamaan... Joka tapauksessa taidan pitää huomennaki puhelimen lähettyvillä töissä ollessa, jos sairaalasta vaikka soitto tulis...

Heippa LKS-81,

Hyvä, kun ilmoittauduit tänne, mä olin jo huolissani.
Nyt on tärkeintä se, että sä olet toipumassa leikkauksesta.
Tulevaisuutta ehdit nyt pohtia rauhassa, kun olet saanut sen
patologin lausunnon, niin sitten. Mutta ei tuo kovin pahalta
näytä. Tsemppiä" Sä selviät. Tuo dermoidikysta on ilmeisesti alun perin sisällesi jäänyt jäämä kaksoissisarestasi, joka ei koskaan munasolusta vauvaksi asti kehittynyt. Jotain tällaista.

Mä laitan yhden linkin sulle, jos onnistun

http://www.mehilainen.fi/munasarjarakkulat-murheena

Terveiset myös Vuosi oli -89:lle, jaksa vaan aina paremmin ja paremmin.

terveisin aloittaja

Hienoa että leikkaus meni hyvin sinulla LKS-81 etkä joutunut olemaan kauaa aikaa sairaalassa.

Vuosi oli 89, tuo on kyllä totta että olisihan se kiva keskustella, ehkä sairaalassa enemmän sairaudesta, joillekin sille voi tosiaan olla tarvetta ei toki kaikille, leikkauksen jälkeen voi olla väsynytkin. mutta kyllä hoitajat varmasti keskustelevat potilaiden kanssa jos potilas pyytäisiä tai he näkevät siihen tarvetta.
Itse muistan kun kuulin kasvaimesta ensimmäisen kerran, ja järkytyin hieman, niin oli se kyllä mukavaa/ hyvä kun eräs ihana hoitaja tuli puhumaan ja kertomaan minulle kasvaimesta, se helpotti paljon.
Toivottavasti sinun tulokset tulevat pian, voihan se olla että ne tosiaan lähetetään kirjeellä kotiin.

Olipas kiva kun löysin tämän ketjun! Minulta leikattiin helmikuussa musinoottinen kystadenooma. Tänään tuli PAD tulokset ja diagnoosi on Cystadenoma mucinosum semimalignum. Mitä lie tarkottaakaan? Kontrollikäynti puolen vuoden päästä.

Tervehdys v-86

Tulehan vaan kirjoittelemaan kanssamme. Jaamme tässä kokemuksiamme ja kyselemme toisiltamme yhtä jos toistakin aiheeseen liittyvää.

Cystadenoma mucinosum semimalignum =
minulle tulee tuosta mieleen musinoosi kysta, joka on rajalaatuinen kasvain. Seroosit kystat ovat nestetäytteisiä
(kuten minun oli) ja musinoosit ovat limatäytteisiä.
Rajalaatuinen kasvain on sellainen, että sillä on mahdollisuus joskus tulevaisuudessa muuttua pahanlaatuiseksi eli se ei ilman muuta ole pahanlaatuinen kasvain. Tällaisen kasvaimen uusiminen on myös harvinaista. Jos se uusiutuu, niin se tulee lantion alueelle.

Saitko tietää, minkä kokoinen kasvain sinulla oli?

terveisin aloittaja

Heippa v-86!

Sulla on siis ollu sama kasvain kuin mitä multa poistettiin tammikuussa. Limatäytteisestä rajalaatuisesta kasvaimesta on tosiaan kyse. Oliko sulla iso kasvain? Oireiliko sun kasvain mitenkään ennen diagnoosia vai millä tavoin sulta kyseinen kasvain bongattiin? Tervetuloa muuten kirjottelee tänne meidän joukkoon! :)

Mitä muille ketjulaisille kuuluu?

Kiva kun pääsee jakamaan kokemuksia :)

Leikkaava lääkäri kertoi poistaneensa n. 2l kysta nestettä ja painoa lähti yhteensä n.4kg. Kysta oli kiertynyt toisen munsarjan ympärille ja se jouduttiin poistamaan. Onnex on toinen vielä jäljellä :)
Mullakin oli juuri tuo että, loppuvaiheessa ei ruoka enään oikeen maittanut ja täyden olon tunne tuli pienistäkin annoksista.
N. kuukausi ennen leikkausta möllikkä oli n.15x7 cm. Mutta tuntui kyllä että kasvoi loppua kohden todella nopeesti.
Muita oireita ei ollut kuin mahan nopea kasvaminen. Sen takia menin lääkäriin kun alkoi olemaan jo ihan kauhee pallo koko maha.

Onnex tähystyksellä saatiin poistettua tuo :)

Toivon todellakin ettei uusiutuisi toi...

Niin ja otettiin myös tuo CA 125 ja siinä ei ollut mitään poikkeavaa.

V-86, mahan kasvu se muaki kummastutti sillon ennen lääkäriin hakeutumista. Olin jo ihan ihmeissäni sillon, kun maha vaan kasvo, vaikka mitään muutosta elintavoissa ei tapahtunu missään kohtaa. Meinas sillon kyllä epätoivo iskee, kun mietin vaan, että lihon ja lihon koko ajan, vaikka mitä tekisin. Onneks syy vatsan kasvulle löyty meiltä molemmilta! Vieläkin kyllä ihmetyttää ja riemastuttaa, kun mahtuu joissain tapauksissa jopa kolmekin kokoa pienemmät paidat päälle!

Viime perjantaina soittelin sairaalaan tulosten perässä, kun niistä ei koko viikkona mitään kuulunu. Hoitaja kertoi kirjeen lähteneen kyllä aiemmin kuluneella viikolla, joten se tulee varmaan nyt huomenna maanantaina sitten. Sain kuitenkin puhelimessa tietää, ettei umpparista ja vatsapaidasta otetuista näytteistä ollu löytyny mitään, joten sain sit vihdoin puhtaat paperit. Nyt oon sitten ihan oikeasti terve!

Onneksi tosiaan noita munasarjoja on kaksi, ja yhdelläkin pärjää, vaikka ennen leikkausta tuntui kauhealta ajatukselta se että toinen jouduttaisiin mahdollisesti poistamaan. Mutta munasarjasta ei kyllä varmaan olisi enää ollut mihinkään, kun se oli tainnut mennä kuolioon ja kiertynyt kanssa.
Onneksi sinä huomasit kasvaimen ajoissa, vaikka sinulla ei ilmeisesti kipua ollut.
Leikkauksen jälkeen oli kyllä mukava huomata että kilojakin lähti, vaikken ollut edes huomannut mahan kasvua.

Onko teillä muilla kuin v-86 ollut kasvain kiertynyt munasarjan ympärille.

Hienoa vuosi oli 89, että ei löytynyt mitään pahanlaatuisia soluja.

Onkos muuten niin, jotta useimmilta meistä, ketkä olemme tähän kirjoitelleet - on kasvain löytynyt vasemmasta munasarjasta. Miksihän juuri vasemmassa se näyttäisi olevan yleisempi? Miettii.... tästä tuli sellainen ajatus, jotta olenhan mä vasenkätinen myös. ;)

terveisin aloittaja

Niin en tiedä mistä johtuu kummalle puolelle kasvain tulee vai onko se vain sattumaa, itselläni kasvain oli oikeassa munasarjassa.

Minultakin löytyi kasvain vasemmasta munasarjasta. Mutta olen oikeakätinen.

Te jotka olette käyneet jo kontrolleissa... Niin mitä siellä tehdään? Ultrataanko vatsan päältä vai jotenki muuten?
Mua vähän ihmetytti se että, kontrollikäynnit on naistenklinikalla. Mutta itse leikkaus tehtiin hyvinkään sairaalassa....

Kyllähän tämä juttu on pistänyt miettimään kaikennäköistä. Ei mene päivääkään ettei miettis koko hommaa. Mutta ehkä johtuu siitä, että on sen verran lyhyt aika leikkauksesta yms. Ehkäpä aika tekee tehtävänsä tässäkin asiassa :)

Onko sinulla sitten naistenklinikka lähempänä kuin tuo hyvinkään sairaala?

Monenko kuukauden päästä sinulla on muuten leikkauksesta ensimmäinen kontrolli käynti?

Minulla on kontrolleissa ultratta, vatsanpäältä sekä sisäkautta, muuta ei ole ollut, yksi lääkäri kerran tunnusteli lisäksi imusolmukkeet.

Miten teillä muilla on tehty kontrolleissa?

Kyllähän tuo mielessä aina välillä pyörii, varsinkin heti leikkauksen jälkeen. Itselläni on nyt niin paljon muita tressin aiheita, että tämä jäänyt hieman taka-alalle, tosin onhan leikkauksestakin jo kohta vuosi.

V-86,

Varmaksi en tätä tiedä, mutta veikkaan, jotta sinun kontrollikäynnit on sen takia laitettu naistenklinikalle, kun siellä on ca poliklinikka tai taidetaan sitä nimittää erityissairaanhoitoa tarvitsevien osastoksi myös. Leikkaus oli ehkä sen takia Hyvinkään sairaalassa, kun naistenklinikka Meilahdessa on osittain remontissa. Tätä nykyä useimmat tällaiset leikkaukset tehdään pääkaupunkiseudulla kätilöopistolla.

Kyllä tää juttu mietityttää, mutta kyllä se ajan kanssa jää taka-alalle, kun aikaa kuluu, niin sitä tulee aina vaan varmemmaksi, jotta se kasvain oli ja meni eikä takaisin tule.

Tyttö 20, yritähän jaksaa niiden muiden murheidesi kanssa. Me ollaan selviytyjiä.

Terveisin aloittaja

Mä sain ekan kontrollikäynnin jo tämän kuun viimeiselle päivälle, eli maanantaina olis mentävä käymään tohtorilla naistentautien polilla. Vähän jotenkin jännittää se lääkärille meno, mutta onhan se ihan hyvä siellä jo nyt käydä. Toivottavasti kaikki olis kunnossa!

Mulla meinaa hermo mennä tuon alavatsalla olevan leikkaushaavan kanssa. Se on muuten parantunu tosi hyvin, mutta nyt se on osunut varmaan housujen reunaan ja siitä johtuen vähän hankautunut rikki. Nyt sieltä välillä vähän jotain kudosnestettä tihkuu ja joudun taas siinä haavalappua käyttämään, ettei se enempää hankautuis. Inhottavassa paikassa se haava, mitenkähän se tuosta muka paranee, kun se aina hankautuu... :/

Eka kontrollikäynti takana ja kaikki hyvin! Lääkäri teki perusgynen ja ultran. Sen lisäksi se tsekkas imusolmukkeet, eli tunnusteli kaulan, kainalot, rinnat ja lantion. Nyt olis sitten seuraava kontrolli vasta puolen vuoden päästä ja sekin ilmeisesti puhelinsoittona, koska tää mun tapaus on nyt niin selvä. Olen siis oirepoliseurannassa, joten heti jos alkaa kummia oireita taas tulemaan, niin sit pitää olla yhteyksissä lääkäriin. Luottavaisin mielin se lääkäri kuitenkin olo ja kyselikin multa jo, että onko raskautuminen kuinka ajankohtaista tällä hetkellä. Siihenkään ei tämä nyt mitenkään vaikuta, kun oikea puoli pelittää ongelmitta. Jesjes! Mä kyllä luulen, että meille riittää tällä hetkellä vielä ihan koiravauva, joka tulee meille tämän viikon perjantaina! :)

Milläs mielin muu väki on näinä ihanan aurinkoisina päivinä?

P.s. Kehuin muuten lääkärille ja hoitajalle tätä meidän keskustelua ja ne oli oikein tyytyväisiä siitä, että tällainen mahdollisuus vertaistukeen on olemassa!

Tervehdys vuosi oli -89,

Olipa tosi ilo lukea viestisi: kun voit niin hyvin.

Älä suotta harmittele pientä kudosnesteen tihkumista haavasta, sitä taitaa tulla muutaman viikon ihan jokaisella pikku tippa. Tahra lähtee kyllä vaatteesta pesussa.

Jaa, jotta kerroit tästä keskustelusta - hymyilyttää.... :)

Hyvähän se on, että saa vertaistukea, kun tämmöinen "tauti" on niin kovin harvinainen.

terveisin aloittaja

Onpa ollut lohdullista lueskella tätä keskustelua. Helmikuussa leikattiin kysta kiertymisen vuoksi pois. Toinen munasarja ja johdin poistettiin. Tuloksena borderline. Nyt odotellaan uusintaleikkaukseen aikaa. Koska olen jo 50-vuotias, multa leikataan pois kaikki eli toinenkin munasarja, kohtu ja vatsapaita. Olisivat poistaneet kaikki ekalla kertaa niin olisin jo hyvinkin toipumassa. Vähän pelottaa, jos löytyykin jotain ylimääräistä vielä...

Vm-63,

Harmillista, kun joudut toiseen leikkaukseen sen ensimmäisen jälkeen. Se on keholle niin rankka juttu - nukutus ja kaikki katetrit sen semmoiset ja haavojen paraneminenkin ottaa aikaa.

No, en tunne asiaa lääketieteen näkökulmasta, mutta jotenkin tuntuu, että nykypäivänä on tapana viedä viisikymppiseltä naiselta sisäinen naiseus. Siis viedä kaikki siinä tilanteessa, jossa on löydetty jokin kasvain. Onko sitten esim. tutkimustuloksia siitä, jotta jos on munasarjakasvain, niin sillä voisi olla taipumus uusiutua kohtuun. Taas alle nelikymppiseltä ei poisteta kohtua kuin äärimmäisessä tilanteessa.

Tulehan vaan kirjoittelemaan kanssamme. Olemme vaan tällaisia tavallisia naisihmisiä.

terveisin aloittaja

Tänään soitettiin sairaalasta, että Turku haluaa ottaa vielä magneettikuvat ja keuhkokuvat. Alkaa taas vähän pelottamaan.

Toivotaan, ettei mitään löydy. Tämän ikäisenä alkaa jo kaikki vaivat lisääntymään. Odottelu on vaan välillä aika hermoja raastavaa.
Niinkuin edellä sanoit, hyvä saada tietää onko muutoksia kropassa.
Aina, kun saa puhelinsoiton sairaalasta niin menee hetkeksi ajatukset sekaisin. Ensimmäisenä tulee ajateltua pahimpia vaihtoehtoja. Nyt alkaa jo rauhoittumaan aamuisen soiton jälkeen. Nyt vaan odotellaan taas.

Hei, vm-63, toivottavasti kuvasta ei löytynyt mitään, onhan tuo odottelu aina epämukavaa ja rupeaa miettimään mitä jos on jotain, mutta hyvä että tutkitaan kuitenkin kunnolla, ettei jää mitään huomaamatta.
Harmi, että jouduit vielä toiseen leikkaukseen, ei ne kuitenkaan niin mukavia ole, onneksi tähystysleikkauksesta toipuu kuitenkin melko nopeasti.

Itsellänikin on kohta taas seuraava kontrolli, vähän jännittää, ja kohta on jo vuosi siitä kun tämä kasvain todettiin.

Mukavaa kevättä kaikille.

Kuvaukset käyty eilen ja nyt vaan odotellaan tuloksia. Eivät saaneet kanyyliä suoniin millään ja nyt olen mustelmilla. Mitenkähän nopeasti noi kuvausten tulokset yleensä tulevat? Jätin omalle lääkärille soittopyynnön heti, kun on tiedossa tulokset.
Nyt tuntuu joka paikassa kummia kipuja, mahtaako olla stressistä/ pelosta johtuvaa...
Tyttö 20: Kyllä oli kiertynyt ja ihan hirvittävät tuskat siitä tuli. Onneksi kuitenkin oli kiertynyt, koska löydettiin vielä pienikokoisena. Muuten olisi voinut rauhassa kasvaa.

Leppoisia pääsiäisen pyhiä kaikille kirjoittajille! Otetaan lepo irti näistä vapaapäivistä. Syödään jotakin, mikä pääsiäispöydästä kenellekin maistuu: lammaspaistia, kananmunia, mämmiä tai lasillinen punaviiniä. Hyvää säätäkin taitaa olla luvassa, joten ulkoillaan vaikka. Tai luetaan kirjaa tai katsotaan joku pätkä!

terveisin aloittaja

Itse en tiedä kuinka kauan yleensä, noissa kuvasten tulosten tulemisessa kestää, luulisi ettei kauhean kauan aikaa. Voihan se tosiaan olla niinkin että kuvittelee itse kivutkin kun jännittää, että onko jotain.?

Minullakin oli kyllä kauheat tuskat luulin että umpisuoli on puhjennut, kun kasvain todennäköisesti kiertyi, onneksi koska muuten ei olisi minullakaan varmaan huomattu, vaikka kasvain iso olikin.

Otettiinko sinulla kivut heti todesta, epäiltiinkö heti tätä kasvainta vai jotain muuta.
Tuosta kiertymisestä vielä sen verran, näkeeköhän sen jostain kuvista kun minulla leikkauksen jälkeen lääkäri sanoi vain että todennäköisesti on jo kiertynyt silloin kun kipua oli.

Itse en tiedä kuinka kauan yleensä, noissa kuvasten tulosten tulemisessa kestää, luulisi ettei kauhean kauan aikaa. Voihan se tosiaan olla niinkin että kuvittelee itse kivutkin kun jännittää, että onko jotain.?

Minullakin oli kyllä kauheat tuskat luulin että umpisuoli on puhjennut, kun kasvain todennäköisesti kiertyi, onneksi koska muuten ei olisi minullakaan varmaan huomattu, vaikka kasvain iso olikin.

Otettiinko sinulla kivut heti todesta, epäiltiinkö heti tätä kasvainta vai jotain muuta.
Tuosta kiertymisestä vielä sen verran, näkeeköhän sen jostain kuvista kun minulla leikkauksen jälkeen lääkäri sanoi vain että todennäköisesti on jo kiertynyt silloin kun kipua oli.

Menin umpisuolen takia päivystykseen. Sillä katottiin crp joka ei ollut koholla. Laittoivat kotiin kipulääkkeitten kera ja käskivät seuraavana päivänä uudestaan, jos olisi nousseet. Seuraavana päivänä makasin kaksinkerroin lattialla ja menin päivystykseen. Siellä oli onneksi yksi naislääkäri, joka tajusi katsoa tarkemmin. Laittoi suoraan samantien polille. Siellä otettiin sisään yöksi. Ilmeisesti kiertymä hiukan aukesi, koska pystyin odottelemaan leikkauspäivää kuukaiden. Oli kyllä leikattaessa ollut kiertynyt vielä. Kaiken lisäksi mut unohdettiin päivystykseen tpisella kertaa, jossa odottelin muutaman tunnin. Se ei ollut tuossa tilassa kovinkaan mukavaa...

Hei Vm-63,

Sama näyttää olevan sinun kokemuksesi kuin meidän toistenkin, jotta jonkun muun taudin diagnoosi tehdään ensin, ennen kuin löytyy se todellinen vika kehostamme. Olisipa mahdollisuus saada toive kuuluville, jotta yleislääketieteen opintoihin sisällytettäisiin vähäsen tällaisestakin vaivasta, niin sitten ehkä annettaisiin helpommin lähete koko vatsan ultraäänikuvaukseen. Minulle vasta viides lääkäri antoi lähetteen kuvaukseen, vaikka rajut vatsakivut kerroin oireiksi heille jokaiselle.

Hyviä uutisia! Magneettikuvissa ei näkynyt mitään outoa sisuskaluissa. Toisessa munasarjassa oli pieni kysta, mutta kuulemma harmiton. Keuhkokuvista en tiedä vielä vastausta. Kiireettömänä tapauksena odottelen leikkausta 3-10 viikkoa. Kaikki nyt kuitenkin on tarkoitus leikata pois. Toivottavasti ei kesähelteillä leikata, että haavat paranisivat hyvin.

Hyvä juttu Vm-63! Me ollaan voittajia!

terveisin aloittaja

Tänään soitin Turkuun. Luultavasti pääsen kuukauden sisällä leikkaukseen, koska ei ole jonoja. Mitä pikemmin sen parempi! Saa toipuminen alkaa ja kesälomalla olen jo kohtalaisessa kunnossa.

Oliko täällä keltään poistettu kaikki, niinkuin mulle tehdään? Mietiskelen vaan, että mitenkä pitkään mahtaa kestää, että pystyy esim. Lenkkeilemään.

Ole rauhassa vaan, leikkauksen lopputuloksista Vm-63,

se on vaan ihan hyväksi, jotta ei jää lepäämään paikalleen leikkauksen jälkeen, voit tehdä rauhallisia kävelylenkkejä (no, ei nyt 10 kilometriä heti alkuun) heti sairaalasta päästyäsi.

terveisin aloittaja

Mulla on vaan pieni ongelma noitten mun kahden koiran ulkoilutuksen kanssa. Onneksi tyttäret voi osittain auttaa ja tietysti mieskin. Heillä on kuitenkin työt ja opiskelut. Paha tapa pohtia etukäteen kaikkia asioita...

Ei hätää Vm-63, kävelylle vaan koiriesi kanssa! Eihän ne hauvat niin kiirettä pidä, haistelevat tien pientareita -eiks näin? :)

terveisin aloittaja

Hienoa, että vm-63 että pääset noinkin nopeasti leikkaukseen, tehdäänkö sinulle muuten tähystys vai avoleikkaus?

Hei Vm-65,

Uusi kirjoittaja - tervetuloa joukkoomme.

Nestettä, askitesta oli kuulemma tilkka. Kaksi kontrollia minulla on jo ollut, mutta niissä ei ole näkynyt nesteitä.

Nestettä voi tulla ihan harmittomistakin syistä ja se lähtee useimmiten itsekseen pois.

Sellaista haluaisin sinulta kysyä, jotta olivatko kasvaimesi isot? Minulla oli yksi n.19 cm halkaisijaltaan.

terveisin aloittaja

Eivät ole vielä kertoneet tehdäänkö tähystyksellä vai avona. Miten tuo yleensä päätetään, onko kumpi leikkaus? Riippuuko kasvaimen koosta vai mistä?

Vm-63,

Leikkaus tähystyksenä vai avoleikkauksena - päätös voi olla riippuvainen kirurgin ammattitaidosta.

terveisin aloittaja

Tänään oli lääkärin haastattelu. Tähystyksellä tehdään tämän kuun lopulla. Saikkua kolme viikkoa. Tällä hetkellä kaikki näyttäisi sen verran hyvältä, että mikäli jälkitarkastuksessa ei ilmene mitään, niin en joudu edes seurantaan. Nyt tuli jotenkin helpottunut olo, kun asiat etenevät ja sai tietää vähän enemmän, mitä tulee tapahtumaan.

Kuulostaapa hyvältä Vm-63! Oletkin sitten ainoa tänne kirjoittaneista, joka ei joudu kontrollikierroksille. Tosi hieno juttu, onnea voittajalle!


terveisin aloittaja

Nyt on taas kontrolli ohi, kaikki oli onneksi hyvin :) se on vaan jännä miten aina ennen kontrollia pelottaa että jotain löytyy. Nyt siirtyi minullakin seuraava kontrolli jo 6 kuukauden päähän, tuntuu vähän oudulta kun ei tarvitse nyt niin usein käydä.

Hienoa vm-63 että pääset pian leikkaukseen ja, että pystytään tekemään tähystyksellä.

Mitenköhän tuo sitten määräytyy kuka joutuu kontrolliin ja kuka ei, itse olen kyllä ihan iloinen että pitää noissa kontroilleissa käydä kun saa aina varmuuden että kaikki on hyvin. ehkä se voi sinun kohdallasi johtua siitä että sinulta poistetaan kaikki, niin riski uusiutua on varmasti vielä pienempi.

Hei, Toivotaan että sinullakin on kontrollissa kaikki hyvin.

Itse olen huomannut, että aina ennen kontrollia olen tuntutenut välillä jotain epämääräisiä kipuja, mutta minusta tuntuu näin jälkikäteen ajateltuna, että olen varmasti ajatellut kivut kun tuleva kontrolli on jännittänyt, etukäteen.
Luulisi että nyt olisi jo kasvain unohtunut mielestä, mutta kyllä se silti pyörii mielessä, ainakin näin kun juuri kontrolli ollut, voi olla että sekin vaikuttaa kun kohta on vuosi näistä kokemuksista aikaa.

Heippa Tyttö 20,

Ei kai sitä kasvainta unohda koskaan. Toisaalta kontrollikäynnit ovat hyviä olemassa, mutta toisaalta ne saavat aikaan sen ajatuksen - jotta jos sittenkin, entä jos kuitenkin on mahdollista, että kasvain uusiutuu. Miksi ihmeessä niitä kontrolleja muuten olisi, ellei siinä olisi epäilys taustalla.

Minulle lääkäri sanoi leikkauksen jälkeen, jotta se on hyvin harvinaista, että kasvain uusiutuu tai lähettää epäpesäkkeitä. No, pahanlaatuiseksi astihan meidän kasvaimemme eivät ehtineet kehittyä - se on tosi hyvä. Nimittäin luin jostain HUS:n sivuilta, jotta munasarjasyöpä uusii kolmelle neljästä kahden vuoden sisällä. Huh!

terveisin aloittaja

Terveiset täältä vuodeosastolta. Leikkaus tehtiin perjantaina robottiavusteisesti. Tänään on tarkoitus lähteä kotiin. Olisivat laittaneet jo eilen, mutta en uskaltanut vielä lähteä.. Kaikki on mennyt tähän asti hyvin. Kuulemma Pori haluaa kuitenkin seurannan, vaikka täältä tyksistä ei laitettaisi. Hyvä vain niin. Lääkärin mukaan kaikki poistetut näyttivät hyviltä, mutta odotellaan vielä patologin lausunnot. Toivottavasti ovat puhtaat.

Huh, nyt alkoi taas hirvittämään. Tyksistä tuli tänään epikriisi ennen leikkausta tapahtuneesta tutkimuksesta. Jäljellä olevassa munasarjassa oli simplex-kysta ja sen vieressä joku litteämpi kysta. Näiden välisessä seinämässä verisuonitusta :/. Nopeasti on nämä uudet kystat muodostuneet. Onneksi pääsin niistä eroon. Eikös tuo verisuonitus ole vähän huono juttu?
Muuten olen toipunut hyvin leikkauksesta. Nyt alkaa jo ruokakin maittamaan :)

Hei Vm-63,

Sellaista tämä on, aina välillä kokee pelkoa, kun ei tiedä jostain itselle uudesta asiasta riittävästi. Sitten, kun saa tietoa, niin se tuo iloa. Simplex kysta kuulostaa hyvänlaatuiselta kystalta, joka voisi kadota ihan itsekseenkin. Verisuonet ovat vähäsen huonolta kuulostava juttu. Mutta, eikös se ollut niin, että se leikattiin sinulta pois. En jaksa uskoa, että se olisi levittänyt mitään etäpesäkkeitä ympäristöönsä. Se oli vain siinä. Ja nyt sitä ei sitten enää ole missään.

Muistelen, että sinulla oli hyvä tuo ca125 mittaustulos, joten ei sinulla varmaankaan mitään vakavampaa ole. Mutta ymmärrän pelon tunteen, sitä tunnen itsekin.

Virtuaalihalaus!

Terveisin aloittaja

Lääkäri sanoi, että luultavasti keltarauhaskysta. Lukemani mukaan siinä voi olla verenkiertoa. No, pois se on ainakin. Silti ei rauhaa mieleensä saa, ennenkuin tulee patologin vastaukset. On tämä melkomoista myllerrystä. Välillä järjen ääni kuuluu päässä ja välillä se häviää täysin... Kyllä tästä keskustelusta saa paljon vertaistukea. Onneksi tämän löysin :)

Hei, hienoa Vm-63 että leikkaus sujui hyvin, pikaista paranemistä.

Toivotaan että patologin vastaukset ovat hyviä ja tulee nopeasti, ja onneksi tuo kysta saatiin heti pois, toivotaan että on vain normaali kysta, eikö lääkäri sinulle sanotkin että kaikki poistetut näytti hyvältä.

Tästä keskustelusta on ollut minullekin kyllä paljon apua, mukava kun on ihmisiä jotka ovat kokeneet saman asian.

Se on kyllä jännä kuinka pelko tilat heittelee, ennen kontrollia jännittää aina hirvesti, että onko jotain, eikä kontrollin jälkeen heti edes tajua että kaikki on hyvin, miettii välillä että mitäs jos lääkäri ei huomannutkaan jotain.

Oletteko te muut muuten saanet kontrolli-käynneistä epikriisiä, itse en ole saanut leikkauksen jälkeen ollenkaan, olisi kyllä mukava tietää mitä sinne on kirjoitettu.

Tyttö 20, terve,

Ei, en minä ole saanut epikriisiä kontrollikäynneistä. Mutta eikös se ole niin, jotta sitä voi kerran vuodessa kysyä potilastietojaan sairaalasta, terveysasemalta tms. Jos taas sairaalasi on mukana tässä kanta-järjestelmässä, niin tietoa saa täältä "kanta potilastiedon arkisto".

http://www.kanta.fi/earkisto-esittely

Kijoittelenpa taas kuulumisia. Vähän tuli takapakkia. Yksi tikinpaikka aukesi tuolta emättimen pohjasta ja verenvuoto oli melkoinen. Pääsin onneksi samantien sairaalaan, jossa puuduksessa tikattiin uudestaan. Toivotaan, että nyt pysyy kiinni, eikä tarvitse mennä leikkaussaliin.

Tänään tuli patologin lausunto. Myös toisessa munasarjassa oli rajalaatuinen kysta. Pieni tosin, mutta kuitenkin. Se oli kehittynyt kuukauden aikana ensimmäisen leikkauksen jälkeen. Nopeasti mokomat kehittyvät. Vatsapaita ja muut osat olivat onneksi puhtaat. Nyt vaan odotellaan jälkitarkastusta. Toipuminen on sujunut hyvin ja tuo korjattu tikkauskin on pysynyt kiinni. Rankka viisi kuukautta takana kaikkineen, mutta nyt näyttää jo valoisammalta :)
Mukavaa juhannusta kaikille!

Hei!
Harmi että toisessakin munasarjassa oli rajalaatuinen kasvain :( aika nopeasti oli kyllä kehittynyt toinen kasvain, onneks se kuitenkin saatiin heti poistettua ja onneksi muut näyttivät puhtailta.
Hyvä että tikkaus on nyt ollut parempi kuin edellinen. Mukavaa paranemista vielä sinulle ja hyvää juhannusta.

Olenko muuten ymmärtänyt oikein että kasvain ei enää voi uusia poistettuun munasarjaan uudestaan vain jäljelle jääneeseen.

Tervehdys Vm-63,

Mielenkiintoista tietää, että kasvain kasvaa lisää kokoa nopeasti. Niin kuin olen aiemmin kirjoittanut, niin minulla oli tosi iso kasvain ihan kuten Tyttö 20:llä. Oman kasvaimeni arvelen olleen jo vuosia olemassa- ainakin kolme vuotta oireista päätellen. Rajalaatuinen kasvain ei sinänsä ole kovin pelottava asia: sillä on mahdollisuus muuttua pahanlaatuiseksi, mutta ei se pahanlaatuinen heti ole.

Tyttö 20, heippa,

Kasvain voi uusiutua lantion alueelle. Mutta se on epätodennäköistä, jotta niin tapahtuisi. Siinä puolitoista - kaksi vuotta on mielestäni riskialttiinta aikaa uusiutumiselle. Joskus tietysti on voinut tulla uusi kasvain vasta monien, monien vuosien jälkeen.

Minun kontrollini oli. Ei löydetty mitään hälyttävää. Seuraava kontrolli on puolen vuoden päästä ja siitä seuraava sitten siitä vuoden päästä - se on viimeinen. Sitten on kolme vuotta mennyt, kun sen aika koittaa.

Leppoisaa, mukavaa juhannusta, lepäillään vaikka sohvalla, kun tuota sadetta riittää.

terveisin aloittaja

Hei,
Hienoa että kontrollissasi oli kaikki hyvin, eikä löytynyt mitään :)
Sinulla ei ole enää montakaan kontrollia jäljellä, Varmasti sen jälkeen on kyllä hieman "outo" olo kun on viimeinenkin kontrolli ohitse.

Juhannuskin meni jo, onneksi nyt on tullut lämpimämmät kesä kelit.

Hei tyttö 20,

Tosi kiva saada sinulta viesti. Tässä elämässä on niin monia asioita, että kyllä tuo kasvainjuttu alkaa jäädä taka-alalle ajatusmaailmassa. Hyvä niin. Näin varmaan sinullakin.
Selviytyjiä me olemme, voittajia. En vielä oikein osaa ajatella sitä aikaa, kun kontrollit sairaalassa ovat kokonaan ohitse, jotta alkaako sitä haluta käydä jossain yksityisellä tarkistuttamassa itseään sitten.

Joo, lämmintä on ollut. Kävin sunnuntaina eka kertaa tänä kesänä uimassa - kokouimapuvussa. Se siitä kasvaimesta ainakin jäi ikimuistoksi: arpi.

terveisin aloittaja

Hei,

Kyllä pikkuhiljaa jää vähän taka-alelle, onneksi ei sitä koko ajan jaksa miettiä. Välillä kuitenkin mietityttää ehkä etenkin ennen kontrolleja. Eikä se varmaan koskaan kokonaan mielestä katoa, niin iso asia kuitenkin.

Tuntuu kyllä kaukaiselta ajatukselta se että kontrollit joskus loppuvat, kai sitä sen jälkeen ainakin itsellä tulee käytyä sitten jossain muualla tarkastuksessa ihan oman mielenkin vuoksi, mutta onneksi se on vasta kaukana tulevaisuudessa muutaman vuoden päässä.

Arvet tosiaan jäivät tästä muistoksi, itseä omat pienet arvet eivät yhtään kyllä häiritse minusta on mukava että ne muistuttavat kasvaimesta, onko sinun arpesi vaaleentunut/ häipynyt muuten yhtään ?
Itselläni navassa oleva isoin arpi/arven lähistö on nyt muuttunut hieman rusehtavahksi ihan vähän kylläkin vain olen miettinyt että mistäköhän johtuu, voihan se tosin vaan olla jokin ihon muutos.

Tyttö 20,

Valitettavasti minun arpeni on punaruskea, ei ole vaalentunut ja se on koholla ihon pinnasta. Kysyin heti eka kontrollissa, jotta voiko tuolle arvelle mitään tehdä, niin lääkärin mielestä ei voinut.
Kokeilin siihen laittaa kahden kuukauden ajan arpivoidetta, mutta ei se voide tehonnut yhtään. Kummallista kyllä, että tämä arpi ei vaalene. Minulla on yksi toinenkin arpi (ei leikkausarpi, vaan vuosia vanha naarmu), niin se on ihan ihon pinnan tasalla ja ohut valkoinen.

terveisin aloittaja

Voi, ikävää että arpesi ei ole parantanut kunnolla :( toivottavasti edes ajan saatossa hiema vaalentuisi.
mistäköhän tuo johtuu että on tuollaiseksi jäänyt.
Mutta jos pitää hyviä asioita etsiä onneksi se on arpi "vain" ja kasvain saatiin pois.

Omat arpenikin ovat hieman koholla, mutta ovt niin pienet että sitä ei niin hyvin huomaan, yksi arpi tekee pienen kuopan vatsaan näyttää siltä kuin olisi kaksi napaa.

Varmaan on outo tilanne, kun tarkastukset loppuvat. Minä vielä ensimmäistä odottelen. Hyvässä kunnossa olen ja pari viikkoa on menty estrogeenihoidolla. Arvet ovat muuten hyvin parantuneet, mutta tummat vielä. Maha näyttää siltä, kuin yhdeksän pientä hämähäkkiä kiipeilisi. Onneksi se on pikku vika tämän kaiken muun ohella. Minullakin jäi kuoppa tuohon navan yläpuolelle ja tosiaankin näyttää, kuin olisi kaksi napaa. Onko muilla ollut välillä nipistelyjä leikatuilla paikoilla? Mahtaako johtua kiinnikkeistä? Joskus nippailee ikävästi ja sitten tietysti tulee mieleen, että onko siellä taas jotain ylimääräistä.

Tervehdys sinullekin Vm-63,

Kyllä arvessa voi tuntua silloin tällöin kiristys tai nipistys vaikka leikkauksesta olisi useampi kuukausi jo kulunut. Silloin alussa heti leikkauksen jälkeen niitä tuntemuksia on jonkin verran kaikilla.

Tuota, mainitsit tuon estrogeenin -tuliko sinulle vaihdevuosioireita leikkauksen jälkeen?

Sitten teille kummallekin tyttö 20 ja Vm-63,

"kuin olisi kaksi napaa", sehän oli hassun hauskasti kuvailtu.

Miten olisi napakoru molempiin :)

hih!

terveisin aloittaja

Hei,

Hienoa että olet vm-69 parantunut hyvin. Tulipas sinulle monta jälkeä leikkauksesta, vai leikattiinko sinut kahteen kertaan.

Itsellä tuo "napa" arpi taas on navan alapuolella, olen miettinyt mistäköhän johtuu että tuollainen on tullut :)

Itsekin kyllä muistan että leikkauksen jälkeen välillä leikkaus arpien lähistöä saattoi hieman nipistellä, mutta enää ei oikeastaan jos vähän jotain ihan pientä saattaa tuntua.

Mut leikattiin kahteen kertaan. Se toinen napa tuli siitä robotin isoimmasta työkalusta. Kyllä vaihtarit alkoi heti, kun kaikki vietiin. On tosin jotain pientä alkua ollut jo ennen leikkuutakin. Nyt laittelen estrogeeniä geelinä. Alkaa pikkuhiljaa nuo kauheat hikikohtaukset laantumaan.

Aurinkoinen tervehdys pitkästä aikaa!

Eipä ole tullut kirjoiteltua pitkään toviin tänne. Jossain kohtaa alkoi tuntua, että täytyy nyt lakata ajattelemasta näitä asioita ja antaa toipumisen tapahtua omalla painollaan. Nyt voikin sitten päivitellä vähän kuulumisia!

Elämä on palannut normaaleihin uomiinsa. Arjen on täyttäny koiranpentu ja tällä hetkellä olen kesälomalla töistäkin, joten tässä saa ihan rauhassa hyvällä omatunnolla laiskotella! Kasvaimesta ja leikkauksesta muistuttaa tosiaan vaan arvet, jotka on semmosia punertavia mullakin. Kaipa ne aikanaan haalistuu, vaikka toisaalta niillä ei kyllä mitään väliä olekaan. Ne on vaan siinä muistutuksena siitä, että oon saanu kokea elämässäni aikoinaan jotain mullistavaa, mutta josta selvittiin voittajana ja entistä vahvempana!

Mä oon tässä nyt paljon alkanu taas kelailee asioita päässäni, sillä kohta alkaa olla vuosi siitä, kun huomasin silloisten oireiden pahentuneen. Tuntuu hullulta, että viime kesänä tähän aikaan tää kaikki on ollu vasta edessäpäin. Täytyy kyllä sanoa, että oon todella kiitollinen niille lääkäreille, jotka otti mun huolen todesta. Nyt voin jälleen nauttia liikunnasta ja hyvästä ruuasta ilman jatkuvia kipuja ja vatsavaivoja. Tosin mulla on jalka puolestaan vaivannu nyt keväästä asti, kun lenkkireissulla venäytin nilkkani. Sen toipuminen on koetellu hermoja tässä pitkin kesää, koska se on taas vaihteeks rajottanu liikkumista. Eiköhän se siitä kuitenkin hiljaa toivu kuntoon!

Yks asia mua on kyllä nyt mietityttäny kovasti. En ymmärrä, että miks mulle määrättiin kolmeks vuodeks kontrollit puolivuosittain oirepoli-systeemillä. Se siis tarkottaa sitä, että ihan vaan puhelimessa lääkärin kaa jutellaan ja jos oireita ilmaantuu, niin sit voi päästä lääkärille. Mua sen verran kuitenkin pelottaa mahdollinen kasvaimen uusiminen, että mieluusti ees kerran kävisin tarkastuksessa lääkärin luona. Mieli kummasti niitä kepposia tekee ja kaikenlaisia nipistyksiä epäilee, että oman mielenrauhan vuoksi aion puolen vuoden kohdalla lääkäriltä pyytää ihan kunnon kontrollia. Ärsyttävää, jos tää nyt on taas joku ihmeen säästökuurijuttu!

Muutenpa kaikki onkin oikein mainiosti. Ihana kun on lämmintä!!! :)

Kiva kuulla, että kaikki on hyvin. Kyllä se jalkakin aikanaan kuntoon tulee :). On outoa, että ei pääse kunnon tarkastuksiin. Siitä tulisi itsellekin turvallisempi olo. Kaikesta pitää säästää nykyisin. Koirat ovat niin hyviä tassuterapeutteja, lenkillä unohtuu kaikki kurjat asiat. Nautitaan näistä ihanista kesäpäivistä!

Iloinen tervehdys sinulle vuosi oli -89!

On se sitten mukava kuulla, että sinä voit hyvin.

Aika erikoista tosiaan tuo, että sulla on kontrolli vaan puhelinkeskusteluna. No, yksityiselle jos menee, niin se
maksaa aikas paljon. Toisaalta, yksityisellä lääkäriasemalla
gynellä voi olla se ultraäänilaite huoneessaan, joten silloin ei
ehkä tarvitsisi maksaa kuvauksesta erikseen. En tosin tiedä tätä.

Näin se vaan on, että kipuja ei ole leikkauksen jälkeen ollut, siis sellaisia, joita kasvain aiheutti, kun se lyttäsi suolen kasaan.

Millainen koira sinulla on? Annas kun arvaan: cockerspanieli? :)

kesäisin terveisin aloittaja

Hienoa että vuosi oli 89- olet parantunut hyvin, Kummallista kyllä miksei sinulla on vain tuollainen seuranta, ei terveydessä kuitenkaan pitäisi säästää rahaa. kun meillä muilla on ihan säännöllisiä kontrolleja, minullekin sanottiin heti että kontrollit tulee. Minusta on nimittäin aina mukava käydä kontrollissa ettei mieli tee temppuja ja saa varmuuden että kaikki on hyvin.

No sen vuoks tosiaan kontrollissa ihan lääkärin tutkittavana haluaisin käydä, kun mieli tuppaa kaikenlaista keksimään. Lisäks oon sen ikänen, että perheen perustaminen jokusen vuoden sisällä on ajankohtaista, joten en millään haluaisi sitten jossain kohtaa olla mahdollisesti siinä tilanteessa, että kasvaimen vuoksi pitää lisää tavaraa sisuksista poistaa. Tämä on tietysti spekulaatiota taas, mutta onhan se nyt typerää kuvitella, että kasvain pysyisi 100% varmuudella poissa ja että kaikki olis ihan ok. Mikään ei oo koskaan varmaa, sen on tässä kyllä oppinu. Täytyy tuossa puolen vuoden kohdalla tosiaan tohtorin kanssa puhelimessa vähän asiasta jutella ja kysyä mahdollisuutta päästä ihan tutkimuspöydälle. Mikä ihme se semmonen seurataan puhelimessa sun oloa-kontrolli oikeen on, kun mullahan vois vaikka mitä sisuksissa kasvaa ilman, että se heti oireilee!?! Ihme touhua ja ottaa kyllä aivoon pahasti. En kyllä omaa terveyttä ja mielenrauhaani haluais minkään säästökuurin kohteeks pistää!

Hihii, ei mulla semmosta spanielia sentään ole! Omistan vesikoiran! :)

Tervehdys,te kaikki ihanat naiset,jotka olette tänne kirjoitelleet.Kaksi vuotta sitten minulta leikattiin OYS:ssa iso kasvain,molemmat munasarjat,kohtu ja umpilisäke.Oireina olivat tätä ennen vuoto (menopaussin jälkeen) ja ylävatsan `kasvaminen` ja vatsavaivat (lähinnä ripulointi).Pitkään kesti ennen kuin tajusin,että vakavammasta on kyse.Ja itseasiassa tyttäreni tämän tajusi ja patisti tutkimuksiin HETI.Niin teinkin,ja suht nopeasti pääsinkin tutkimuksiin ja hyvin pian myös leikkaukseen Ouluun.Siellä kaikki sujui hyvin,ja hoitohenkilökunta oli todella osaavaa ja mukavaa porukkaa muutenkin.Minullakin epäiltiin ensin ns.rajatapausta,mutta osottautui kuitenkin hyvänlaatuiseksi kasvaimeksi,vaikka kovin iso olikin.Olen hyvin toipunut 38:n niitin haavasta sun muusta,kuin myös vuoden takaisesta sappileikkauksestakin,vaikka yllätyksellinen olikin.Haluan vaan teille kaikille siellä jossain toivottaa positiivista mieltä ja kaikkea hyvää muutenkin:olette vahvoja ja ihania naisia!Ja rakkaalle tyttärelleni Kristalle terveiset:pelastit paitsi henkeni,myös paljon muuta.Rakkain terveisin eräs äiti.

Hei tytteli55,

Ihan ensiksi iso kiitos ystävällisistä sanoistasi.

On aina mielenkiintoista kuulla jonkun toisen ihmisen, samaa
kokeneen kertomus. Sellainen tuli mieleeni, jotta jos kasvain
luokitellaan täysin hyvänlaatuiseksi, niin seuraako siitä silti
kontrollikäyntejä sairaalassa - onko sinulla ollut sellaisia?

Tosi upea juttu, kun tytär neuvoo äitiään. Useimmitenhan se on toisinpäin: jotta äiti huolehtii tyttärestään. Tosi hieno juttu myös se, että otit tyttäresi neuvot vakavasti.

Entä arvet, ovatko ne jo vaalentuneet sinulla?

terveisiä kesähelteestä

aloittajalta

hei pitkästä aikaa mitäs teille kuuluu, toivottavasti hyvää.

Itse olen taas selvinnyt yhdestä kontrollista, kyllä se aina vähän jännittää mennä sinne, vaikka muuten nyt ei tämä asia enään ole niin paljon pyörinyt mielessä.

Muuten oli onneksi kaikki hyvin, mutta kohdun takana oli nestettä jonkin verran. Se jäi vähän mietityttämään että mistä se voisi johtua, tosin kyllä lääkäri olisi varmasti kertonut jos olisi tiennyt. Ei varmaan kuitenkaan onneksi vakavampaa kun kontrolli väliä nykyisestä puolesta vuodesta ei muuttunut. Eikä verikokeisiinkaan laittanut.

ps. tuosta edellisestä kysymyksestä että tuleeko kontrolleja jos on hyvälaatuinen, käsittääkseni ei tule minulle ainakin hoitaja sanoi aikoinaan kun epäiltiin hyvänlaatuista, että kontrolleja ei tulisi ollenkaan, nyt onneksi on kontrollit.

Tervehdys Sinulle Tyttö 20 pitkästä aikaa,

Kiva, kun tulit kertomaan kuulumiset.

Niin se vaan aika kuluu ja täytämme itse vuosia, jokainen kerran vuodessa :) Elämä vaan jatkuu, siitähän ne syntymäpäivät kertovat.

No, ei kai se neste niin haitallista ole. En tosin tunne asiaa.
Varmaan lähtee itsekseen pois ajan kanssa.

Minäkin olen ajatellut jo kontrollia, vaikka se vasta reilun kuukauden päästä. Semmoista se vaan on, että sitä tarkkailee itseään. On siinä varmaan ihan turhaakin huolehtimista mukana.

terveisin aloittaja

hei,

Kyllä onneksi elämä jatkuu ja vuodet vierii, ehkä vähän liiankin nopeasti.
Ja tämäkään asia ei enään niin paljon mielessä pyöri kun aikaa on kulunut, vaikka eihän se ikinä varmasti tule unohtumaan, varmaan sellainen pieni pelko aina on olemassa.

Kyllä se kontrolli minuakin aina on jännittänyt, pelottanut että entäs jos siellä onkin jotain. Ja aina kun on jotain pieniä kipuja, minä ainakin mietin onko tämä normaalia vai ei.

Toivotaan että tuo neste ei ole mitään vakavaa, ja lähteen ajan kanssa pois, harmittaa vain kun en tajunnut kysyä mistä johtuisi, eikä tuollaisen asian takia viitsi soittaa ja kysyäkään.

Toivotaan että sinun kontrollissasi kaikki on hyvin.

Vielä Sinulle Tyttö 20 (21),

Jos se neste olisi ollut lääkärin mielestä jotenkin arveluttava juttu, niin sinut olisi lähetetty lisätutkimukseen.

Joten ole turvallisella mielellä, me olemme voittajia - nyt ja aina.

terveisin aloittaja

Hei vielä,

Noin minäkin ajattelin että kyllä lääkäri olisi kontrollin määrännyt aikaisemmin jos olisi ollut poikkeavampaa, tai "vaarallisempaa". Aina sitä silti vaan vähän miettii kontrollin jälkeen, jos jokin on ollut erilailla.

Mutta onneksi kaikki on hyvin kuitenkin :)

Tervehdys Helinä81 ja tervetuloa kirjoittelemaan tälle palstalle,

Ihan ensiksi: se on tosi hyvä juttu, että sinulla on tuo CA12-5 normaali arvo - ei se ainakaan munasarjasyöpä ole. Ja vaikka tuo arvo olisi ollut koholla, niin se saattaisi johtua ihan vaan siitä, että kannat isokokoista kasvainta.

Mikä nyt vähän kuulostaa negatiiviselta on kasvaimen monilokeroisuus.

Niin kuin varmaan tiedätkin, niin musinoottinen on limatäytteinen kasvain.

Kun sinulla on leikkaus kahden ja puolen viikon päästä, niin pääset jo ihan kivassa kunnossa viettämään joulua pienokaistesi kanssa.

terveisin aloittaja

Hei, helinä81

Hyvä että olet päässyt hoitoon, ja kohta jo leikkaukseenkin, toivotaan että se menee hyvin eikä ole mitään sen vakampaa, tiedätkö pääsetkö tähystysleikkauseen vai avo leikkaukseen.
Itsekin olin Taysissä hoidossa, siellä on kyllä onneksi mukava ja osaava henkilökunta.

Tsemppiä ja jaksamista Sinulle Helinä,

On se ihan hyvä, että kasvain saadaan poistetuksi. Ne tuntuvat olevan sellaisia, jotta jos ne alkavat kasvaa, niin ne kasvavat melko nopeasti ja isoksi. Toinen asia kokonaan ovat sitten sellaiset pienet kystat, joita elämänsä aikana on joka toisella naisella, mutta ne vaan tulevat ja menevät menojaan. Isosta kasvaimesta ainakin minulle oli se haitta, että se tosiaan alkoi täyttää vatsaonteloa niin, että ei enää ruokaa viimeisinä aikoina paljon mahtunut vatsalaukkuun, kun kasvain painoi sitä littanaksi. Ja se kipu...

Mikäli muuten oikein muistan, niin musinoottiset ovat vielä enimmäkseen paljon hyvempi laatuisia kuin seroosit kystat.

terveisin aloittaja

Hei, Helinä81

Kyllä kumpikin leikkaus tapa on varmasti hyvä, ja vaikka kohdallasi tähystykseenkin päädyttäisiin, voidaanhan sekin muuttaa tarvittaessa avoleikkauksesi jos sille nähdään olevan tarvetta,näin minulle ainakin sanottiin. Ja kyllä tähystykselläkin yllättävän isoja kasvaimia ilmeisesti pystyy poistamaan, minullekin ihan aluksi puhuttiin avoleikkauksesta koska kasvain oli niin iso, lopulta tähystys kuitenkin onnistui.

Minut leikkasi Veijalainen oli oikein mukava lääkäri,
Myöhemmin minua on hoitanut myös saarelainen todella mukavan tuntuinen lääkäri.
Kaikki hoitajatkin olivat kyllä todella mukavia ja empaattisia.
Kuka lääkäri sinulla on ollut?

Miten sinulla muuten kasvain todettiin, oliko kipuja.

Mukavaa että sinulle on ollut keskustelusta apua, minuakin aluksi kyllä helpotti kun pystyi jakamaan kokemuksia muiden saman kokeneiden kanssa.

Kiitos taas teille!

Mulla oli kipu ja mahan kasvu toki se pääsyy miksi aloin ihmetellä ja menin lääkäriin mutta lääkäriin mennessä epäilin vain että kierukka temppuilee ja että tuntemani kova alue on kohtu joka kramppailee :) Näin hölmö sitä voi olla. Gyne toki sanoi sitten heti että täällä on jotain ylimääräistä kun teki ulkotutkimuksen eli paineli mahaa ja kasvain löytyi ultratessa.

Särkyä on jatkuvasti, toisina päivinä enemmän ja etupäässä ristiselässä. Tyttö 21: en ole päässyt vielä TAYS:issä lääkärin pakeilla vaan olen ollut Hämeenlinnan keskussairaalassa polilla ja eivät siellä leikkaa vaan lähettävät TAYS:iin mikä on musta outo juttu tai siis että epäilevätkö pahalaatuista kun lähettävät yliopistosairaalaan? Kiitos noista lääkärien nimistä, pidän mielessä jos sattuu sama :)

Hyvää loppuviikkoa teille molemmille!

Hei,

Onpa kummallista että Hämeenlinnassa ei leikata vaikka on kuitenkin keskussairaala.
Voihan se toki olla niinkin että isommat leikkaukset tehdään yliopistosairaaloissa, ja keskussairaaloissa vain pienempiä leikkauksia, vai oliko kasvaimesi kuinka iso?
Ja onhan isossa sairaalassa ehkä sitten toisaalta varmaan valmiudet paremmin joihinkin asioihin.

mukavaa viikonloppua sinnekkin :)

Tervehdys Sinulle Vuosimallia86,

Vointisi tuntuu olevan ihan hyvä, hienoa. Mukava kuulla tänne kirjoitelleista näin toimenpiteiden jälkeen kontrollien saatellessa elämää eteenpäin.

Helinä81,

Semmonen ystävällinen halaus Sinulle, kyllä Sinä toivut leikkauksesta hyvin, niinhän me toisetkin olemme selvinneet.

terveisin aloittaja

hei Vuosimallia86
Hienoa, että olet voinut hyvin ja ensimmäisessä kontrollissa oli kaikki hyvin :)
Se on kyllä jännä että eri sairaaloissa kontrolli välit vaihtelevat, itse kävin ensimmäisen vuoden n, 4 kuukauden välein kontrolleissa, ja nyt on muuttunut vasta 6 kuukaudeksi. Kun sinulla ja ketjun aloittajallakin(muistaakseni) on näköjään pidemmät välit. Luulisi että kaikki alla ovat samat ohjeet, ehkä se on sitten kuitenkin sairaala kohtainen.

Ja sinulle helinä 81

Sinulla onkin sitten sama leikkaava lääkäri kuin minullakin oli.
Toivotaan, että leikkaus menee hyvin ja että kasvain olisi hyvänlaatuinen.
Joo minulla oli tähystys, en tiedä tyhjennettiinkö kasvain ensin vai miten poistettiin, varmaan ei sellaista mollukkaa varmaan muuten saisi pois.

Hei vuosimallia86; kiitos kommentistasi, minulla on ilmeisesti myös musinoosi kasvain ja outoa on juuri se kun sanoivat ettei sitä voi tähystyksellä ottaa vaan kasvain on saatava kokonaisena ulos koska se on musinoosi? Näin siis TAYS:issä.. Kummallista, että on eri käytäntöjä. Viimeisin kommentti minulle oli että ei ole selviä merkkejä huonolaatuisuudesta koska vatsaontelossa ei ollut nyt nestettä ja se aikaisempi neste oli vissiin toisessa muansarjassa olleen kystan puhkeamisesta tullutta. Toinen munasarja olikin siis minulla OK ja kasvain vain toisessa. Kiva kuulla, että sinulla kaikki hyvin kontrollissa!

olen eräs heistä, kiitos ja sinulle toivotan lämmintä joulua ellen pääse tänne käymään vielä tässä ennen aattoa :)

tyttö21: ilmeisesti seroosin kasvaimen (neste?) voikin tyhjentää tähystyksellä, minulle tosiaan sanottiine että musinoosia ei voi tyhjentää mutta ehkä minulla on vain erirakenteinen kasvain kuin vuosimallilla86!

Kaikille hyvää alkanutta joulukuuta!

Tervehdys Helinä81,

Upeaa, mahtavaa: Sinulla on hyviä uutisia.

Kyllä ne haavat siitä paranevat. Ota vaan säännöllisesti vaikkapa Panadol Fortea pari kertaa päivässä kipujen loitolla pitämiseksi.

Minulle ohjeistettiin, jotta jos kipu on jo päässyt syntymään, niin sitä vaikeampi saada talttumaan. Pitäisi toimia siten, että
ottaa särkylääkkeen säännöllisesti, niin kipu ei kuulemma sitten pääse yllättämään.

Mukavaa joulun odotuksen aikaa kaikille kirjoittajille!

terveisin aloittaja

Hienoa että leikkaus meni ilmeisesti hyvin, ja että kasvain oli hyvälaatuinen.
Et ilmeisesti joudu edes seurantaan.

Toivottavasti kivut hellittävät, ja haava paranee hyvin.

Hei kaikille!

Minulle tuli tänään juuri tieto rajalaatuisesta seröösi kystadenoomasta. Leikkauksesta, jossa poistettiin kysta, munajohtimet ja toinen munasarja on kolmisen viikkoa. Kaikki meni hyvin ja mitään erikoista ei kuulema ollut. Järkytys oli kun minulle soitettiin. Minulle vain soitettiin töihin, että patologin löydös oli epämääräinen ja ovat jatkossa Helsingin naistenklinikalta yhteydessä. Jatkohoitoja kuulema tarvitaan. Löydös oli rajalaatuinen kystadenooma.

Oli shokki. Nyt olen sitten lukenut nettiä ja löysin teidän ketjunne. Kiitos siitä, kiva lukea muidenkin vertaiskokemuksia. Itse odottelen soittoa naistenklinikalta. Ja mitä tästä eteenpäin.... ajatukset on kyllä todella sekavat.

Tervehdys vuosimallia-75,

Ainahan se säikäyttää, kun saa tuollaisen viestin, sai sen sitten kuka naisista tahansa.

Cystadenoma serosum, borderline, (käytetään myös nimitystä semimalign) sellainen minullakin oli -iso. Tässä olen ja voin ihan hyvin. Huomenna on kontrolli. Kaksi vuotta on kulunut leikkauksesta.

Tilastoja kun katselee niin ei tähän kukaan alle kuusikymppinen ole tainnut menehtyä.

Me olemme voittajia, sinä myös.

terveisin aloittaja

Hei!
Olen ketjun uusi tulokas, ja vielä on epävarmaa onko minun lopullinen diagnoosi sama kuin teillä muilla, mutta oireet ovat olleet vastaavanlaiset ja löydöksenä on n14 cm mittaan nopeasti kasvanut "myooma"? (syyskuussa oli vielä 7-8cm), ja syyskuun jälkeen oli kylkiäiseksi tullut 2 n. 5cm kystaa...
Leikkaus on edessä kolmen viikon kuluttua. Lääkärit sanoivat että yrittävät tähystyksellä, mutta voi olla että herään leikkauksesta isompikin arpi mahassa.
Olen ollut pituus/painosuhteessa aina hoikka/laiha. 166cm/ 52-55kg. Nyt paino on pysynyt 55-56kg tietämillä mutta jo syyskuussa jätin farkkujen käytön kun ne pahensivat vatsakramppeja.
Leikkauksessa on suunniteltu poistettavaksi nämä ylimääräiset kasvannaiset, kohtu ja munatorvet ja katsovat leikkauksessa voiko tai onko munasarjoja syytä säästää. Itse olen ilmoittanut ettei lastenhankinta ole enää suunnitelmissa, joten lääkärit saavat päättää mikä ratkaisu on terveyteni kannalta paras.
Oireilu itselläni alkoi n. vuosi sitten runsastuneina, pitkittyneinä ja hyytymäisinä kuukautisina. Sitten alkoi monenmoiset vatsaoireet, kivut, krampit ja turvotus. Epäilys myoomasta tuli alkukesällä ja lääkäriin menin heinäkuussa ja heti se sanoi että vatsassa on jotain ylimääräistä. Hämeenlinnaan pääsin vasta syyskuussa ultraan, ja aluksi laitettiin hormonikierukka lievittämään kuukautisia ja krampppeja. No krampit väheni mutta vuodot paheni, Joulukuuhun jatkoin linjalla 12-14 vuotopv- 14pv taukoa ja taas kaksi viikkoa vuotoa jne... Uudestaan Hämeenlinnaan ja sitten kävikin jo pari lääkäriä todentamassa tän kasvatin hurjan kasvunopeuden ja ehdottivat jo leikkausta heti viikon päähän, mutta en siinä tilanteessa osannut ajatella itseäni, vaan lasten vuoksi joulujärjestelyjä ja työpaikan tilannetta, ja pyysin seuraavan leikkausajan...joka on nyt kolmen viikon kuluttua....
Aika tavalla jännittää, kun ne viimeisimmät lääkärien kommentit oli juuri sitä, että kyllä tämä myoomalta näyttää mutta... ja sitten leikkauksessa selviää mitä siellä on... onhan se hurjan nopeasti kasvanut, kun tuleee jo napaan asti ja täyttää vatsaontelon melkein kokonaan...ei ole ihme että on ollut tukala olo...
Mutta, olen nyt kirjautunut linjoille joten kertoilen tässä lähiviikkojen aikana mikä mun tilanne on :)

Tervehdys Vuosi oli -89, oikein mukavaa uutta vuotta Sinulle ja rohkaiseva sana minulta:
kyllä yhdelläkin munasarjalla raskaus on mahdollinen.

Nicki vuosimallia -75, olisi tosi kiva kuulla Sinusta, naputtelehan meille muutama rivi, jos satut tänne katselemaan.

Tervetuloa uusi kirjoittaja lumperi76,

Niinkuin varmaan tiedätkin, on myooma hyvänlaatuinen kohdun kasvain, tosin ärjyjä vuotoja se saa aikaan. Muuten, haluaisitko kertoa tarkemmin, missä ne sinun kystasi sijaitsevat -munasarjoissa ehkä?

Hyvä, että saat hoitoa. Nopeasti kasvavat kasvaimet vatsaontelossa painavat näitä normaaleja sisäelimiä lyttyyn tilaa vallatessaan ja siitä aiheutuu kovia kipuja.
Eivät ne kasvaimet silti välttämättä ole pahanlaatuisia. Rajalaatuisetkin kasvaimet ovat aluksi hyvänlaatuisia, mutta niillä on mahdollisuus myöhemmin muuttua pahanlaatuisiksi -no, vuosien kuluessa voi näin käydä.

Oma kontrollini oli ja meni, mitään ei löytynyt. Seuraava ja näillä näkymin viimeinen kontrolli on vuoden päästä. Saankohan mä sitten terveen paperit :)

terveisin aloittaja

Hei, Vuosi oli -89 Toivotaan että kontrollissasi on kaikki hyvin ja kunnossa.
hyvä että olet voinut hyvin.
Itseänikin tuo lapsi asia joskus mietityttää (ei kyllä ole vielä todellakaan aikoihin ajankohtainen) vaikka lääkäri on sanonut, että raskaus on mahdollinen, sitä aina joskus miettii että jos toiseen munasarjaan tulee jotain.

Aika tosiaan menee kyllä hurjaa vauhtia, itsellänikin on leikkauksesta jo kohta kulunut kaksi vuotta! tuntuu hurjalta. se oli kyllä silloin tosiaan kauhea tunne kun kasvain löytyi, niin kuin kirjoitit, kun makasi siinä tuolilla ja tajusi että kaikki ei ole kunnossa, ja piti vain odottaa toista lääkäriä ja huoneeseen tuli koko ajan uusia hoitajia.

Hienoa, Olen eräs heistä että kaikki oli jälleen kontrollissa hyvin :) toivotaan että saat terveen paperit sitten vuoden päästä :) ja kaikki on kunnossa

lumperi76 Sinulle onnea leikkaukseen, toivotaan että kaikki menee hyvin, ja ei löydy mitään vakavaa, ja niin kuin Vuosi oli -89 kirjoitti puhuminen auttaa, ainakin minua auttoi ettei jää yksin miettimään asioita, vaan puhuu niistä.

Hei lumperi76,

Ketju on nyt taas auki. Kiitos ylläpidolle avaamisesta.

Toivottavasti lumperi76 vielä vilkaiset tänne uudestaan.
Odotan kovasti tietoa, mitä sinulle kuuluu? Miten kaikki sujui?

terveisin aloittaja

Heissan! Reilu viikko on kulunut leikkauksesta. Leikattiin siis viime ti 3.2 ja kotiuduin jo to 5.2, vaikka avoleikkaukseen jouduttiin päätymään leikkauksen pitkittyessä. Ei ollut tämä minun tapaus sama kuin teillä muilla (tietysti patologilta vielä lausunto saamatta), eli tämänhetken diagnoosi oli kohdun etuseinämässä sijainnut kookas myooma. Painoa jötikällä oli kaikkinensa vähän reilut 700g. Sitä yritettiin poistaa normisti tähystyksen kautta pilkkomalla ja alakautta, muttei onnistunut suuren koon ja erikoisen rakenteen vuoksi. Leikkaus kesti n. 6,5 tuntia ja oli lääkärien mukaan harvinaisen hankala. Nyt kuitenkin toipuminen lähtenyt hyvin käyntiin, itseasiassa jo sairaalassa, kun hoitajat ihmetteli mun aktiivisuutta nousta jaloittelemaan. Yksikin hoitaja ihmetteli kun olin jo aamuseitsemältä käytävällä "rundilla", kun se tuli töihin. Ainoa vaiva mikä häiritsee leikkaushaavakipujen lisäksi on oikean jalan puutuneisuus ja pistely. Jalkaterän iho on osin kosketusarka, vaatteet/ sukat "kirveltää iholla", eli voisi verrata tuntemusta vyöruusuun, kun sellainen joskus oli hartiaseudulla. Kuitenkaan iho ei punoita tms.. On vaan tosi kiusallisen tuntuinen. Leikkauksen jälkeen mulla oli kovat kivut lantion/ alaselän alueella ja sain vielä seuraavan aamun hoitajaksi sellaisen joka yritti vaatia pärjäämään Buranalla. Vasta sukulaisen soitto sairaalaan sai hoitajan myöntymään vahvempaan kipulääkkeeseen, ja iltapäivähoitajat tarjosi vielä saman lääkkeen pyytämättä. (Oxepam). Olen vaan ajatellut että kuin kauan seurailen tätä raajan puutuneisuutta, ennenkuin tarvii tutkia jäikö jotain hermoratavaurioita kun makasin leikkauksessa niin pitkään.

Hei lumperi76,

Ihan ensiksi onnittelut: kasvaimesi oli hyvälaatuinen eli myooma. Koko tosin oli aika järkky -tarkoitan tuota sen painoa. Leikkaus kesti sinulla tosi kauan, minulla oli kait joku n. vajaa kolme tuntia.

Mitäköhän tuo jalan puutuneisuus voisi kertoa? Jaa, en osaa sanoa, mutta mieleen tulee, jotta olisikohan jokin hermovaurio. Kiusallinen vaiva, mutta paranee ajan kanssa.

Hyviä kevätpäiviä Sinulle,

terveisin aloittaja

Heippa pitkästä aikaa!
Toukokuussa tulee vuosi leikkauksesta ja kivasti on mennyt tähän saakka. Toukokuussa uusi tarkki. Edellinen oli ok. Minultahan vietiin kaikki vehkeet joten estrogeenigeelin turvin mennään eteenpäin. Leikkausarvet kestää yllättävän kauan parantua. Vähän kun raapaisee johonkin niin kyllä tuntuu.
Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!!

Hei Vm-63,

Kiva kuulla, jotta voit hyvin! On aina ilo kuulla, että olemme voittajien joukossa.

terveisin aloittaja

Minulta löytyi joulukuussa sattumalta isokokoinen kasvain munasarjoista gynekologikäynnin yhteydessä. Mitään oireita en huomannut, mitä nyt välillä alavatsa kipuili. Sain leikkausajan jo joulukuun loppuun, mutta se siirtyi molemmin puolisen keuhkoveritulpan takia.

Olo oli karmiva, täysin liikkumatta teholla sitä ajatteli jo kaikkea, tuli kuoleman pelkokin. Tammikuun alussa kuitenkin halusivat leikata kasvaimen vaikka keuhkoembolia lisäsikin leikkauksen riskejä. Toimenpide jousuttiin tekemään avoleikkauksena, kasvaimen koko oli 15cm-20cm ja molemmat munasarjat jouduttiin poistamaan. Onnekseni kasvain todettiin rajalaatuiseksi, lääkäri epäili pahanöaatuistakin kun imusolmukkeeni oli selkeästi turvonneet.

Kotiin pääsin kahden viikon jälkeen kun kivut olivat siedettäviä. Kontrolli on vasta heinäkuussa. Mitä kontrolli pitää sisällään?

Nyt osaa arvostaa elämää aivan toisella tapaa vaikka joudunkin piikittämään kaksi kertaa päivässä puolen vuoden ajan keuhkoembolian takia. Haava on parantunut hyvin, hieman kyllä harmittaa, etten lapsia voi saadakkaan.

Hei niel90,

Tervetuloa kirjoittelemaan kanssamme, olemme kokeneet samanlaista kuin sinä.

Olet vielä nuori. Yleisesti ajatellen on se outoa, kun jo nuorella naisellakin voi olla iso kasvain. Rajalaatuinen kuulostaa sanana vähäsen pelottavalta, mutta ei se vielä kaiken loppu ole, nimittäin rajalaatuinen kasvain ei heti ole pahanlaatuinen, mutta sillä on ajan kuluessa mahdollisuus muuttua sellaiseksi. Kun se saadaan ajoissa pois, niin ei juuri hätää ole tulevaisuudesta, uusiminen on harvinaista. Piikittää piti minunkin leikkauksen jälkeen Klexanella - laskimotukoksen estämiseksi kuulemma.

Hyvää vointia ja iloista mieltä sinulle ja kirjoittele kuulumisia!

terveisin aloittaja

Hei taas kaikille!

Tulin taas pitkästä aikaa tänne kirjoittelemaan.

Itselläni oli taas pitkästä aikaa kontrolli käynti, kaikki oli melko hyvin, niin lääkäri sanoi, vaikka nyt löytyi toisesta munasarjasta hyvin pieni kysta 3 cm kokoinen :( ilmeisesti sitä ei ihan edes kystaksi vielä luokitella, kontrolli onneksi on nyt nopeammin kuin aluksi oli tarkoitus siirtää vuoden päähän. Toivottavasti tuo on kadonnut siihen mennessä niin kuin lääkäri arvioi.

Ilmeisesti sitä on niin hyvin varautunut mielessä siihen että jotain löytyy, ettei tämä niin hirveästi edes "järkyttänyt" vaikka eihän se kivaa ole vaikka tuollainen löytyi. Toivottavasti verikokeiden tulokset ovat normaalit.

Mukavaa kevättä kaikille, jos se tästä vihdoin alkaisi :)

Hei tyttö21,

No jopas jotakin: sinulle on kasvanut uusi kysta. Oho! Kuulehan, jospa se on vaan semmoinen "normaali", mikä häviää itsestään. Rajalaatuisten kasvainten uusiminen on harvinaista.

Kylmät on kelit, ei tarkene istua pihalla juomassa kahvia, vaikka vapaapäivä olisi mukava sellaiseen hetkeen.

On se kyllä semmoinen juttu tuo kasvain, että kyllä sille taitaa joka päivä jonkun ajatuksen uhrata -aina, jos jotakin vähänkin on esim. jos vatsa tuntuu jotenkin turvonneelta tai semmoista.

Jos kasvain uusii, niin se uusii lantion alueelle. Ilmeisesti suolisto ja virtsarakko ovat myös mahdollisen uusimisen kasvupaikkoja, mutta niitä on aika helppo kontrolloida itse: jos suoli ja virtsa toimii normaalisti, niin kaikki on hyvin.

Mukavaa alkukesää sinulle ja toki kaikille toisillekin kirjoittajille.

terveisin aloittaja

Hei,

Joo todella toivon että tuo sellainen normaali ja häviää itsestään, verikokeen tulokset olivat onneksi normaalit :)
Meinasin jo ruveta murehtimaan, mutta päätin nyt että en mieti tätä asiaa lääkärikin sanoi että vaikuttaa normaalilta, jotten turha sitä on liikaa miettiä, nyt haluan viettää ihanan huolettoman kesän. (toivottavasti myös lämpimän)
Mietitään sitä sitten myöhemmin jos siihen on syytä.

Vaikka tottahan se on niin kuin sinäkin kirjoitit kyllä tämä asia pyörii väkisinkin välillä mielessä, jos vähän jostain kolottaa, mutta ei onneksi enää niin paljon. Eniten ehkä ennen ja jälkeen kontrollin. Leikkaustakin on kulunut ja kaksi vuotta.

Hei
Ajattelinpa taas pitkästä aikaa kirjoitella tänne :) Minulla oli tuossa muutama päivä sitten taas kontrolli ja se lääkäri näki siellä ultrassa jotain outoa, joku alue mikä ei ilmeisesti antanut normaalia kaikua, ja laittoi minut sitten heti juhannuksen jälkeen magneettikuvaan.

Kuulemma se voi olla vaan joku epämääräinen kohta mutta voi olla myös kasvain kudosta joten siksi laittoi minut sinne magneettiin. Verikokeet ja muut oli OK onneksi.

Tyttö21: toi on niin totta, minäkin aina odotan jotenkin, että jotain on vialla niin ei mullakaan tullut mitään hirveää "järkytyksen" tunnetta vaikka huolestuttaahan se tietenkin.
Terv. Kristiina89 (ei anna käyttää vanhaa nimimerkkiä)

Hei Kristiina 89,

Iso halaus ja rutistus sinulle!

terveisin aloittaja

Hei kristiina89

Toivotaan että kaikki olisi hyvin :) ja ei olisi mitään vakavampaa ainakaan
Onneksi kuitenkin tutkivat kunnolla

Hei, mitäs teille kuuluu, toivottavasti hyvää :)

Itselläni oli taas kontrolli, viimeksi löytynyt minikysta oli kyllä nyt hävinnyt, mutta tilalle oli tullut jotain muuta, pieni muutos munasarjassa, lääkärikään ei oikein osannut sanoa mikä on, keltarauhaseen liittyvä vai jokin muu.
Uuden kontrollin määräsi, toivottavasti on hävinnyt silloin ja olisi vain keltarauhanen.

Mukavaa loppu kesää kaikille, nyt kun se vihdoin kunnolla löysi tiensä tänne suomeen.

Tervehdys tyttö21,

Kas vaan, sinulle tulee uusi juttu jo toistamiseen. No, ei se kyllä kivaa ole. Mutta eiköhän ne ole melko harmittomia juttuja, johan sinä olet sen isomman nujertanut, onhan sinullakin jo reilut kaksi vuotta aikaa siitä rajalaatuisesta. Se yleisin uusimisaikahan on siinä kahden vuoden tienoilla eli paremmalla puolella ollaan. Molemmat sekä sinä että minä. Ja se uusiutuminenhan on harvinaista.

Minulla on sitten ensi joulun aikaan se näillä näkymin viimeisin kontrolli. Nyt juuri kesäloman aikaan on ollut helppo testata, jotta olenko väsynyt, onko kipuja yms. kun ei tarvitse miettiä, jotta johtuuko esim. väsymys työstressistä. Vaan ihana juttu, minähän jaksan vaikka mitä fyysistä touhuta: maton pesua ym.

Iloista, rentouttavaa kesää sinulle ja ihan jokaiselle,

terveisin aloittaja

Hei,

Joo toivotaan että olisi ihan harmiton juttu tuo, tosiaan ja olisi kadonnut kun seuraava kontrolli.

Hienoa, että sinulla on jo pian viimeinen kontrolli :) ja että olet voinut muutenkin hyvin.

Hei taas,

Nyt on kontrolli taas ohi, kaikki oli tällä kerralla onneksi hyvin :)
niin helpottunut olo, sitä ehti jo kuvittelemaan kaikkea vaikka yrittikin ajatella positiivisesti, niin kyllä ne ajatukset tuonne mieleen lyötää, varsinkin kun viime lödöksessä oli verisuonikin näkyvillä, mutta onneksi kaikki hyvin, eikä tarvitse enää tätä miettiä :)
Seuraava kontrolli puolenvuoden päästä sitten. Saa nähdä onko viimeinen, vai onko sen jälkeen vielä.

Mukavaa syksyä kaikille

Hei vaan sinulle tyttö21,

No, niin sitä pitää ollakin, kaikki kunnossa ja mieli hyvänä. Upeaa. Olemme voittajia edelleenkin. :)

Mukavia syksyn päiviä

toivottaa aloittaja

En ole ehtinyt opiskelujen ohessa tänne kirjoittelemaan nyt vähään aikaan :) Kävin tosiaan siellä magneetissa ja siellä oli joku 8mm paksuuntuma jossain kohtaa. Ei siitä osattu sanoa juuta tai jaata, seurataan sitä kontrollien yhteydessä ilmeisesti. Tiedäppä tuota että mikä se on vai onko mikään. Muuten on tämä syksy minun osaltani mennyt hyvin, puutarha askareita tehdessä juuri eilen istutin valkosipulit maahan :)
Toivottavasti teidän muidenkin syksyt ovat menneet hyvin.
Terv. Kristiina 89

Moikka Kristiina 89,

Ihan kiva kuulla sinun kuulumisiasi. Kyllä se varmaan on ohi menevää tuollainen "paksuuntuma".

Puutarhajutut kuulostavat kivalta. Meillä on ihan minikokoinen tontti, joten paljon ei voi viljellä tai kasvattaa syötävää, mutta muutama mustajuuri minulla on maassa, lokakuun lopussa ajattelin nostaa ne ylös, jos sieltä jotain syötäväksi asti olisi jaksanut kasvaa. Siitä on jo muutama vuosi, kun ne siemenet laitoin maahan. Se näyttää olevan monivuotinen kasvi, kun sieltä joka vuosi muutaman mustajuuren syödäkseen saa. :)

Hei kaikille,

No toivottavasti se sieltä ajan kuluessa katoaisi, tuskin se mitään vakavaa kuitenkaan on, onko sinulla muuten nyt kuinka pitkiä kontrolli välit.

Itselläni on mennyt hyvin tämä syksy, sain pidettyä viimein viikon loman :) oli ihana päästä pois täältä, suomesta tuli kyllä niin tarpeeseen ja sen aika tämäkin asia unohtui jälleen kokonaan eikä enään jaksa murehtia kun kaikki on hyvin. :)

Heippa vaan kaikille kanssasisarille!
Olispa mukava löytää tämä blogi täältä. Minulta on leikattu rajatapaus Bordeline Ovarium 1996. Tuolloin tehtiin radikaalileikkaus, koska tapaus näytti ilmiselvältä syövältä ja jääleikenäytettä ei uskottu! Odottelin sairaalassa sitten lopullista vastausta aina parisen viikkoa päästen kotilomille aina välillä. Kävin useita vuosia tämän jälkeen huuhteunäytetutkimuksissa. Solumuutos löytyi lähes aina onnistuneesta näytteestä. Minulle on tehty kaksi kertaa secund look ja paikat ovat olleet puhtaat, näyteluokassa solumuutos havaittavissa vaihdelle gradus 1-3. Minulla otettiin vielä yhdet huuhtelunäytteet ja katsaus vatsaonteloon toisen toimenpiteen yhteudessä. Tällöin myöskin samat tulosket. Kohta on kulunut 20 vuotta toimenpiteestä ja toivon, että saisin elää vielä seuraavat 20 vuotta eteenpäin ns. terveenä. Merkkeriaineet eivät näytteneet mnulla mitään. Pitäisi varmaan pyytää ne nyt kun olen menossa muuten gynen polille näytille. Huuhtelunäyte seurannasta pyysin päästä itse pois, koska koin ne vastenmielisinä ja eihän ne täysin kivutoomiakaan olleet.....Onko kenellekkään jäänyt tuota solumuutosta elämään ja mikä on tilanne?

Tervehdys kata1959,

Tervetuloa joukkoomme uusi kirjoittaja. Sinä oletkin veteraanitar :) joukossamme, kun sinulla oli kasvain jo 20 vuotta sitten. Tosi hienoa, jotta kasvain ei ole uusiutunut, vaan olet saanut elää terveenä. Lykkyä tykö vaan niille seuraavillekin kahdellekymmenelle vuodelle. Minulla on aina silloin tällöin tapana kirjoittaa, jotta me olemme voittajia. Sinä varsinkin olet voittajana. Solumuutoksista kyselit. En oikein osaa sanoa, joskus kontrollissa lääkäri sanoo, jotta ei ole mitään nesteitä, jotkut lääkärit taas yrittää kiinnittää huomiotaan siihen, jotta olisiko mahdollisesti kasvain uusinut suoliston tai virtsarakon alueelle. Joku taas sanoi, kun kysyin, jotta jos kasvain uusii, niin se uusii lantion alueelle, mutta harvinaista se uusiminen kuulemma on. Minulla oli kasvainmerkkiaine tosi korkealla arvolla silloin juuri leikkausta, mutta sen jälkeen se on ollut normaali arvo. Joka kontrollissa se on otettu.

terveisin aloittaja

Haluan toivottaa oikein hyvää joulua ja ennen kaikkea hyvää vointia vuonna 2016 jokaiselle kirjoittajalle ja lukijalle!

Loppulausunto on sitten saatu. Olihan se turvallisen tuntuista, kun oli mahdollisuus käydä kontrolleissa. Kun en tarkemmin tiedä, niin se kuitenkin häiritsi, että jokaisella kontrollikerralla oli erikoistuva lääkäri. Ainoastaan silloin, kun kolme vuotta sitten eka kerran menin sairaalaan, niin silloin vastaanottajana oli osastonlääkäri ja leikkaava kirurgi myös oli jo täysin valmistunut ammattiinsa. No, tottakai, täytyyhän sitä harjoitella ammattiosaamistaan, mutta kuitenkin - olisipa edes kerran ollut jo valmistunut vastaanottamassa näillä kontrollikäynneillä. Joskus jopa joku esitti sellaisen kysymyksen, jotta olin melko varma, että juuri minun potilaskertomukseni ei ollut siinä tietokoneessa esillä, vaan jonkun toisen.

Jatkossa se on sitten omassa päätöksessäni, jotta käynkö jossain yksityisellä vai en. No, saa nähdä sitten.

Terveisin aloittaja

Hei, Ja hyvää joulua sinullekkin ja kaikille muille :) toivotaan että lumi ja pakkanen vielä saapuisi jouluksi.

Sinulla sitten loppui kontrollit onnea siitä :) Suositeltiinkos sinulle jatkossa seurantaa julkisella tai yksityisellä puolella?

Harmi että sinulla on ollut vain erikoistuvia lääkäreitä, vaikka kyllä hekin varmasti asiansa osaavat, on se täysin valmis lääkäri eri asia. Itsekin kerran jouduin erikoistuvalla lääkärille, ja oli kyllä sellainen olo kanssa tiesikö "mitään" mitä oli tehty, sen jälkeen sanoinkin kyllä aikaa vaihtaessa että ei erikoistuvalle.

Itsellänikin keväällä toivottavasti viimeiset kontrollit, kyllä aika menee eteenpäin, tästäkin jo lähes kolme vuotta, ja nyt mielestäkin jäänyt melkein jo tämä asia vaikkei se koskaan kokonaan varmasti unohdu.

Mukavaa joulua ja talvea jos se tänne eteläänkin löytäisi tiensä :)

Joo, kyllä minulle sanottiin, jotta pitää sitten jatkossa käydä yksityisellä kerran vuodessa - taisi se lukea siinä raportissakin. Saa nyt nähdä sitten, menenkö.

terveisin aloittaja

Hei, taas

Nyt on taas yksi kontrolli takana ja jo n. kolme vuotta siitä kun kasvain löydettiin.
Koko ajan luulin, että tämä olisi sitten viimeinen kerta tuolla lääkärissä, kun se kolmen vuoden seuranta silloin määrättiin, lääkäri kuitenkin määräsi vielä yhden kontrollin nyt ensimmäistä kertaa vuoden päähän.
Saa nähdä josko se sitten on viimeinen. (lopuksi totesi, että pitää sitten jossain vaiheessa katsoa että loppuu kontrollit) Tyytyväinen silti olen että vielä jatkuukin seuranta, vaikka olin odottanut sitä että ei enää tarvitse käydä tuolla sairaalassa, no eipä sitten yksityiselle tarvitse vielä mennä :)
Ainut huono puoli tässä on se, olin suunnitellut meneväni luovuttamaan verta, mutta sanottiin että kontrollin olisi pitänyt loppua että voi luovuttaa.

Mukavaa alkavaa kevättä kaikille

Hei tyttö21,

No, jopas jotakin - kontrollisi jatkuu. No, onhan se hyvä, että sinusta halutaan pitää hyvää huolta. Aika jännä sinänsä, jotta eri puolilla Suomea yliopistosairaaloissa on erilaisia käytäntöjä. HYKS Helsingissä kuulemma tekee niin, että varsinaiseen syöpään sairastuneillekin on vain yksi kontrollikäynti neljän kuukauden kuluttua leikkauksesta ja muut kontrollit oirepoliklinikkana eli saa soittaa sinne, jos jokin huolestuttaa.

Mutta eikös olekin ihana, kun kesä taas tulee ja ilma lämpenee.

terveisin aloittaja

hei,
Joo kyllä itsekin sitä ihmettelin että vielä jatkuu vuoden, vaikka hyvähän se vain on.
Vaikka muuten on tämä asia onneksi melkein jo unohtunut, niin kyllä ne kontrollit silti aina pelottaa.
Aika erikoista luulisi, että kontrollit ovat samalla lailla järjestetty joka puolella. Kyllä minullekin nyt lääkäri sanoi että jos olisi kummatkin munasarjat poistettu, ei tarvitsisi kontrolloida.


ja kyllä on ihanaa että kevät ja kesä tulee, minä ainakin odotan jo innolla lämpimiä kelejä :)

Hei!

Vieläkö tämä ketju on elossa? :-)

Terveiset Kätilöopistolta. Minulta leikattiin eilen tähystämällä rajalaatuiset kasvaimet molemmista munasarjoista ja niiden lisäksi kohtu ja umpilisäke. Kasvainten epäiltiin kolmen ultraamisen jälkeen olevan pahalaatuisia, joten leikkauksesta huolimatta olen helpottunut. Minulla on jo 9- ja 10-vuotiaat lapset eikä enempää ollut toiveissa, joten kohdun menetys ei sureta. Eniten olen suruissani munasarjojen menetyksestä, sillä olen vasta 36-vuotias ja nythän minulla sitten alkaa vaihdevuodet. Otan kyllä hormonikorvaushoidon vastaan mieluummin kuin kärsin oireista, mutta harmittaa tämä ns. pilleripakko, kun tähän asti olen ollut täysin terve enkä ole koskaan tarvinnut Buranaa järeämpiä lääkkeitä. No tätä se nyt on, onneksi löytyy apua niihinkin vaivoihin!

Leikkaus sujui hyvin enkä ole mitenkään hirmu kipeä. Pääsen tänään kotiin ja jään minäkin odottelemaan patologin lopullista lausuntoa.

Meni kyllä elämä minullakin mullin mallin kasvainten löydyttyä. Menin yksityiselle vaihdattamaan kierukkaa ennen lomamatkaa, koska edellisestä vaihdosta oli neljä vuotta ja kuukautiset olivat alkaneet; ne ovat minulla aina olleet todella runsaat ja kivuliaat enkä halunnut niiden pilaavan matkaani. Siinä kohtaa ultrassa näkyi vain yksi kasvain, mutta sen epäilyttävän muodon takia sain lähetteen jatkotutkimuksiin. Ihan siis vain turhamaisuuttani menin gynelle kaksi vuotta turhan aikaisin, ja tässä oli onnekas lopputulos..! Kauhuissani olen miettinyt, mitä olisi tapahtunut ilman kierukan vaihtoa. Leikkaava lääkäri sanoi, että minulla kävi todella hyvä tuuri.

Mietin myös sitä, miten myöhään ihmiset nykyään hankkivat lapsia. Minulla on monta ikäistäni ystävää, jotka odottavat esikoistaan tai ovat taaperoiden äitejä. Ensisynnyttäjien keski-ikä taisi olla jo 31 vuotta Suomessa. Eivätkö ihmiset oikeasti ota huomioon lääketieteellisiä faktoja hedelmällisyyden heikkenemisestä ja riskien lisääntymisestä? Tuttavapiirissä on yhtäkkiä alkanut ilmaantua rintasyöpää ja muita vaivoja. Kyllä me vanhenemme kaikki, vaikka olo olisi miten terve.. Minullakaan ei ollut mitään oireita!!

Huh huh. Täällä jo aamuneljästä saakka olen mietiskellyt asioita. :-)

Mitä teille muille kuuluu?

Hei Mama79,

Mukavaa, että löysit tämän viestiketjun ja jaksoit kirjoittaa siihen sen, miltä juuri nyt sinusta tuntuu. Kyllä ainakin minä tätä ketjua seurailen.

Niin, patologin lausunnon sanotaan ilmaisevan tarkasti sen, mitä poistetut kasvaimet ovat sisällään pitäneet. Tsemppiä odottamiseen.

Hyvä juttu se, että sinulla on jo lapset hankittuina, niin on yksi suru vähemmän ajateltavana.

Niinhän sitä sanotaan, jotta kun munasarjat poistetaan, niin vaihdevuodet ne alkavat. Nekin ovat yksilöllisiä - toiselle tulee rankemmat oireet kuin toiselle ihmiselle. No, lääkityksiä on tarjolla.

Mukavaa, jos leikkaushaavat eivät ole kovin kipeitä.

terveisin aloittaja

Hei Mama79

Mukava kun löysit ketjun, ja hienoa että kasvaimesi eivät oletkaan pahanlaatuisia.

Se on kyllä ihmeellistä, että tuolla kropassa voi olla vaikka mitä ja silti tuntee olonsa terveäksi onneksi se kipu kuitenkin yleensä jossain vaiheessa tulee, hyvä että sinunkin kasveimesi löytyi ajoissa. Oliko kasvaimet isoja.

No onpas taas vierähtänyt aikaa siitä kun viimeksi tänne kirjoitin. Nyt on kontrolli vuoden välein (seuraava on marraskuussa). Tämä väliaika on mennyt ihan hyvin, kerkesin valmistua ja sain määräaikaisen työsuhteen ja muutenkin on elämä mallillaan ollut. Mitäs teille kaikille kuuluu?
trv. Kristiina 89

Iloinen, kesäinen tervehdys Sinulle Kristiina,

Tosi mukava kuulla, jotta voit hyvin. Ja olet saanut työpaikan. Upeaa, mahtavaa...

Ihan hyvin minäkin olen voinut, olen tainnut kertoakin, että minun kontrollikäyntini jo loppuivat viime joulukuussa eli v.2015 loppupuolella.

Muuten tosin on alkanut uuvuttaa pitkät työpäivät. Kesäloma tuntuukin sitten kuluvan kodin siivoamisessa: matot, ikkunat, keittiön kaappien ovet jne. Löytyisipä minulle joku uusi työpaikka, jonne olisi lyhempi matka.

Mukavia syyskesän päiviä jokaiselle lukijalle ja kirjoittajalle

toivottaa ketjun aloittaja

Hei taas,
Minulla oli nyt vihdoin viimeinen kontrolli käynti, minulla kontrollit jatkui 4 vuotta ihan hyvä, jatkossakin kyllä ajattelin lääkärissä vuoden välein käydä niin kuin lääkäri suositteli..
Niin helpottunut olo jollain tavalla kuin kontrollit loppui, vaikka olisihan siellä vielä lääkärissä voinutkin käydä, (halvempi hinta ja mukavat lääkärit).
Täytyy kyllä sanoa että tästä sairaudesta on seurannut jollain tavalla myös hyviä asioita elämään..

Lääkäri muuten kertoi minulle että jos nyt tulisi borderline kasvain, seurantaa ei enään tällä tavalla järjestäisi, puolen vuoden välein vain kysyttäisiin vointia, itse olen kyllä tyytyväinen että pääsi käymään kontroillessa, varsinkin alussa oli tärkeitä kun pelotti enemmän uusiminen..

Hei tyttö23,

Tosi kiva kuulla sinusta ja voinnistasi. Minun kontrollini loppuivat siihen kolmeen vuoteen.
Hyvin olen voinut nyt tämän borderlinen suhteen, tosin aina se pelottaa, jos on jotain kipua vatsan tai yleensä lantion alueella. No, onneksi ei usein ole ollut. Jatkossa en ole mennyt
omavalintaiseen kontrolliin. Oli niin kurjia mielestäni ne kontrollikäynnit.

Kivaa olisi kuulla myös muiden tähän ketjuun kirjoittaneiden kuulumisia ja ihan uudet kirjoittajat ovat myös tervetulleita.

Hyvää vappua ja kevättä ihan jokaiselle,
muistathan: haluamme olla voittajia :)

terveisin aloittaja

Hei ja lämmin tervehdys kaikille kanssasisarille,

Tämä ketju on ollut aktiivisena kauan ja toivoisin, että näin olisi edelleen. Koitetaan siis. :) Iso kiitos aloittajalle ja kaikille teille, jotka olette tarinaanne jakaneet täällä keskustelussa. Tämä oli hyvä löytö, sillä vaikka olen leikkausten suhteen jo aika kokenut (ikävää kyllä), koen nyt jotenkin tosi vahvasti tarvetta vertaistukeen. Ehkä myös te, jotka elätte jo ihan täysipainoista elämää vailla näitä kasvainhuolia, olette vielä kuulolla ja kerrotte kuulumisianne. Se olisi mukavaa.

Itsestäni hieman: Olen 40 ja odottelen tällä hetkellä neljättä leikkaustani. Mielessäni pyörii monenlaista asiaa ihan siitä lähtien, että onkohan tämä neljäs operaatio enää ihan oikeasti tarpeellinen. Nyt poistettaisiin vatsapaita ja umpilisäke syystä, että kuukausi sitten poistetusta musinoottisesta kystadenoomasta (15cm, munasarjassa) löytyi borderline-asteista atypiaa. Kuitenkin niukasti, alle 10%. Nämä poistotoimenpiteet ovat käsittääkseni vähän varmistuksen varmistusta ja niiden mahdolliset haittavaikutukset mietityttävät. Mitä kuuluu teille, joilta vatsapaita on poistettu, onko mitään kummaa vaivaa ilmennyt vai onko olotila ollut hyvä? Umppari poistetaan kuulemma, koska tämän tyypin kasvain voisi joissain (ilmeisesti) harvoissa tapauksissa olla sieltä peräisin. Tästä olen vähemmän huolissani, koska toimenpide on yleisempi. V. 2015 minulta on poistettu kohtu adenocarcinoma in situn vuoksi. Jos vatsapaita poistetaan, tuntuu, että alkaa olla vähän "tyhjää" tuolla sisällä. Varsinkin laskeumat huolettavat. Isot ja pienet asiat kulkevat yhtenä mylläkkänä tuolla pääkopassa, tiedättehän te tunteen. :) Hiukan vaappuva hormitasapainoni ei sekään auta asiaa, kun jouduin aloittamaan hormonikorvaushoidon. Jäljellä oleva munasarja lähti nyt kystadenooman myötä ja toinen poistettiin yli kymmenen vuotta sitten suuren endometrioosikasvaimen ohessa. Kaikki leikkaukset ovat olleet toisiinsa liittymättömiä, kuulemma, joten minulle on näköjään jaettu vähän tavallista huonommat kortit naiseuden polulleni. Olen silti pärjännyt kyllä ihan hyvin, olenhan vahva nainen. :) Niinkuin tekin! Keskustelutuki vahvistaisi lisää, eikö vaan?

Terveisin: Pisku-ii

Hei Pisku-ii,

Ihan ekaksi toivotan Sinulle jaksamista ja iloista mieltä. Me olemme voittajia - sitä olen halunnut tarjota kannustavaksi ajatukseksi kanssaihmisilleni koko tämän ketjun ajan.
Rohkaisen Sinua ajattelemaan kuten minä - uskon olevani voittaja, joka päivä aina enemmän ja enemmän. Leikkauksestani tulee nyt 2017 joulukuussa viisi vuotta aikaa kuluneeksi.

Moni aktiivisesti tähän ketjuun kirjoittanut on jo vuosien varrella unohtanut tämän ketjun, toivon, että he voivat kaikki hyvin. Kiva olisi heidän kuulumisiaan lukea. Itse olen voinut melko hyvin, mutta jos vatsakipu iskee, niin silloin kaikenlaiset ajatukset valtaavat mielen. Mutta sitten, kun se menee ohi, niin sitä ajattelee, että eihän se ollutkaan kuin ruoasta johtuvaa tms.

Terveisiä kaikille ketjun aloittajalta

Heippa Sinulle Victorian äiti,

Voi kun tietäisin, mitä kannustuksen ja lohdutuksen sanoja Sinulle sanoisin. Uusiutunut borderline on "pelottava" juttu siitä huolimatta, että tiedämme se borderline ei ole kaiken loppu. Todella sydämeni pohjasta toivotan Sinulle jaksamista. Älä pelkää niitä vaihdevuosioireita tulevaksi, kun "kaikki" on leikkauksella poistettu - voi olla, että et saa juuri mitään oireita. Iloitse lapsistasi.

Ystävälliset terveiset ketjun aloittajalta.

Uusimman tutkimuksen mukaan kaikki alkaa munatorvesta! Tähän asti poistettu kysta, ehkä munasarja ja tarvittaessa kaikki (toinenkin sarja, munatorvet ja kohtu.) Vain äärimmäisessä leikkauksessa poistettu siis se torvi - joka pitäisi ottaa pois. Systeemi alkaa munatorvesta, jos katselee rakennekuvaa naisten systeemista.

Onko jollain tietoa/keskustelua tällaisesta lääkärin kanssa ?

Itselläkin poistettu ns."väärästä suunnasta" ensin kysta ja sitten munasarja. Torvelle ei tehty mitään.

Hei! Olipa helpottavaa löytää tämä ketju ja lukea kaikki. Olen pelännyt edes googlettaa asiasta kun niin ahdistaa mutta onneksi tein ja löysin tämän "vertaistuen". Minulla on vuosi leikkauksesta jossa poistettiin vasen munasarja ja osa vatsapaitaa, borderline kasvain diagnoosi. Nyt sain kuulla että kasvain on uusinut, edellinen kontrolli oli 4kk sitten ja nyt se sitten tapahtui. Tuntuu todella pahalta ja kaikki vuoden takaiset pelot ovat tulleet takaisin. Suurimpana pelko siitä että tällä kertaa olisikin pahalaatuinen. Sen mahdollisuus on todella pieni mutta silti pelkään sitä niin paljon. Minulla on kaksi pientä lasta, nuorin 1,5v., heidän takiaan pelko on varmaan suurempi. Leikkaus on myös taas raskas koko perheelle. Nyt tullaan poistamaan myös kohtu. Myös mahdollinen muu hoito (sytostaatit?) hirvittää. En saa oikein peloilta kunnolla nukuttua. Tämä ketju on huojentanut kyllä paljon mieltäni ja koitan taas valaa itseeni uskoa että se on sitä samaa rajalaatuista. Koen että kaipaisin aktiivista vertaistukea ja jos joku tietää mistä (joku Facebook ryhmä?) voisi löytyä niin olisin tosi kiitollinen.

Hei "Uusiutunut",
Mukava lukea, jotta olet saanut selvitellä ajatuksia lukiessasi meidän kertomuksiamme jo vuosien ajalta tästä ketjusta.

Tosi kurjaa, että kasvain on uusiutunut sinulla. Uskon, että se osataan hoitaa tänä päivänä. Sinulla on kaksi lasta - hyvä niin, jotta olet jo ehtinyt heidät elämääsi saada.

Me olemme voittajia - sinäkin olet. Kirjoita kuulumisia, lupaan muistaa seurata tätä palstaa.

Terveisin aloittaja

Hei vaan
Ajattelinpa taas kirjoitella tänne kuulumisia. Minullakin on nyt kontrollit kasvaimen osalta loppuneet mutta käyn vielä vuosittain kontrollissa hormonikorvaushoidon tiimoilta, mikä on ihan hyvä voi samalla kysyä jos jokin asia vaivaa. Tässä välissä olen kerennyt saamaan vakituisen työn (koeaika loppui viikko sitten, jee!) ja muuttanut toiseen osoitteeseen. Mitäs muille tänne kirjoittaville kuuluu? Käyttekö omaehtoisessa kontrollissa yksityisellä puolella? Itse ajattelin käydä vuosittain?

Hei Kristiina89,

Tosi kiva kuulla Sinusta pitkästä aikaa.
Onneksi olkoon työpaikasta.

Kontrollit ovat minulla jo loppuneet - milloin se nyt olikaan, en enää edes muista. :)

En ole käynyt yksityispuolella kontrolleissa ollenkaan. Mutta ihan hyvähän se olisi käydä.

Oikein ihanaa syksyä Sinulle, terveisin aloittaja

Hei!

Täällä uusi kirjoittelija. En vielä vielä tiedä olenko rajalaatuinen, mutta kovasti kaipaisin vertaistukea. Tänä löydös on järkyttänyt minua suuresti.
Olin viime viikolla muissa-asioissa (runsaat kuukautiset) gynellä ja yllättäen minulta löytyikin monilokeroinen kysta, jossa useita väliseiniä ja niissä verenkiertoa. Osa lokeroista on tiiviskaikuisis ja osa kirkkaita. Ultran perusteella on nyt diagnoosina musinoottinen kysyadenooma. Kokoa tällä on 7,5cm.
Ensi viikolla on preoperatiivinen käynti, jolloin olen taas vähän viisaampi.
Ca135 oli 34. TATI ja HE4 otettu, mutta tulokset saan vasta ensi viikon käynnillä. Jännittää kovasti onko tämä minun muutokseni rajalaatuinen vai täysin hyvänlaatuinen.
Jotenkin pelottaa ja kauhistuttaa, että miten minulle on nyt tämmöinen tullut. Ilää 33v.

Moikka kaikille!

Täällä toinen uusi kirjoittaja! Ihanaa löytää tämä ketju, yhteen putkeen olen keskustelunne nyt lukenut ja siitä on ollut suuri apu. Ihana huomata, että monella asiat kuitenkin ovat hyvin vuosia kasvainruljanssin jälkeenkin.

Itselläni löytyi yksityisellä puolella normaalin gynekologisen tarkastuksen yhteydessä 2/2017 ultrassa n. 5x5cm kirkaskaikuinen, yksilokeroinen kysta ilman poikkeavaa verisuonitusta oikeasta munasarjasta. Ei lähtenyt seuraavan kierron myötä, eli ei ollut ns. toiminnallinen kysta (?), jollaiseksi lääkäri ensin epäili. Seurattiin n. 4kk päästä uudelleen nyt julkisella puolella, ei muutosta koossa eikä koostumuksessa. 6kk päästä seurattiin lisää, edelleen ei muutosta.

6kk:n kuluttua edellisestä, eli kesän korvalla 2018 olikin sitten muuten samanlainen, mutta muuttunut kirkkaasta sameaksi, joten ultraava lääkäri päätyi laittamaan leikkausjonoon, vaikka edelleen ihan tavan kystalta vaikuttikin. Oli sitä mieltä, että nyt on seurattu riittävästi, ei se sieltä ole itsekseen mihinkään lähdössä. Yleensähän näin pieniä ei välttämättä edes seurata tai varsinkaan lähdetä leikkaamaan, mutta itsellä lapsihaaveita ja pelko kystan kiertymisestä. Mitään varsinaisia oireita kysta-kyllikistä ei ollut, ei koko aikana.

Nyt 2018 lokakuussa kysta leikattiin tähystyksellä ja lähetettiin patologin tarkempaan syyniin, vaikka silmämääräisesti kaikki vaikutti hyvältä niin jäljellejääneiden kuin poistettujenkin osien osalta. Nyt siis poistettiin vain kysta munasarjan pinnasta, tarkoitus jättää kaikki paikalleen niin koskemattomina kuin mahdollista.

Marraskuun alussa leikkaava lääkäri soitti, että eipä ollutkaan vain kysta, vaan boarderline tuumori ja että nyt sitten poistetaankin oikea munasarja. Syöpälääkärin konsultaatio pari viikkoa myöhemmin ja leikkausaika mahdollisimman pian. Tämä kaikki tuli täytenä yllätyksenä, en ollut osannut yhtään varautua matkan varrella asiaan.

Ja tässä nyt makaan muutama päivä uuden tähystysleikkauksen jälkeen, yhtä munasarjaa, yhtä umpilisäkettä ja yhtä vatsapaitaa kevyempänä. Munasarjan ja umpilisäkkeen poistosta jo etukäteen tiesinkin syöpälääkärin kertoman perusteella, mutta vatsapaidasta en ollut ikinä kuullut mainittavankaan, ennen kuin sellaisen olivat minulta poistaneet. Muita näytteitä otettiin sieltä täältä vatsan alueelta.

Toipuminen tuntuu hitaalta ja vaivalloiselta, huomattavasti hankalammalta kuin lokakuisen leikkauksen jälkeen. Kivut ovat selkeästi kovemmat. Pelkään, mitä vielä löytyy uutta ongelmaa nyt patologille lähteneistä osista ja näytteistä. Jatko ahdistaa, entä jos siihen toiseenkin munasarjaan tulee jotain? Itse en voi hormoonikorvaushoitoja hyödyntää veritulppataipumuksen takia. Lapset vielä tekemättä, kaikki ei ole vielä valmista lapsen saapumisen kannalta. Ikää toki jo yli 30v.

Yritin mahdollisimman pitkään olla googlailematta oikeastaan yhtään mitään asiaan liittyen, itselläni on tapana kehittää oireita tiedon perusteella. Tieto lisää tuskaa, eli mitä en tiedä, ei voi minua satuttaa. Nyt kuitenkin tuo vatsapaita aiheutti ihmetystä niin, että piti asiaa ryhtyä selvittämään (siitä en vieläkään mitään tiedä, tuntuu olevan todella salainen asia koko löllykkä) ja sen poistoa googlettamalla löysin tämän ketjun.

Ihanaa huomata, että en ole ainoa näiden huolieni kanssa, joskaan en kellekään tätä kokemusta toivoisi...

Tervetuloa jakamaan kokemuksianne tälle palstalle nickit Musinoosi ja Silkkiluikku!

Musinoosi,

olet jo varmaan lisää tietoa saanut kasvaimesi laadusta, kertoisitko, kiinnostaa kuulla.

Silkkiluikku,

Sinulla näyttää olevan asiat melko hyvin. Sinulla on toinen munasarja jäljellä, joten voit vielä saada ikioman pienokaisen. Vatsapaidan poistamisesta, siis siltä kannalta, jotta onko siitä haittaa vai ei, ollaan kahta mieltä. Minulle aikoinaan lääkäri sanoi ihan omasta aloitteestaan, jotta eihän sillä rasvalla mitään virkaa ole. Sitten kuitenkin jostain netistä lueskelin, että ei se turha ihmisen osa ole se vatsapaitakaan. No, ilmankin pärjäilee. Tosin minulla se näyttäisi olevan kosmeettinen haitta, kun toiselta vatsanpuoliskolta ikäänkuin pullistuu ulospäin jokin sisäelin, kun taas toisella puolella vatsaa elimet ovat nätisti sen jäljelle jätetyn vatsapaidan puolikkaan takana. Vatsapaita kun ei taida kasvaa uudestaan, jos se on kerran pois raavittu.

Mutta niinkuin monesti tässä ketjussa olen hehkuttanut, niin teen nytkin,
- me olemme voittajia, tervetuloa voittajien joukkoon

Sinulle ja Musinoosille paljon kannustavia terveisiä, minulta, ketjun aloittajalta.

Olen kuulolla!

Hei vaan, musinoosi tässä kirjoittelee.
Nyt on laparoskopia tehty ja toivun leikkauksesta. Oikea munasarja ja munajohdin otettiin pois.
Hieman yllätyksenä tuli kuinka kivuliasta toipuminen on :( kolmas päivä leikkauksesta ja tuntuu, että sängynpohjalta ei kovin kauaksi pääse.
Verikokeet osoittautui mulla normaaleiksi, nyt siis odotan vaan PAD lausuntoa ja lopullista huokaisua helpotuksesta, että tämä muutos oli ihan hyvänlaatuinen.
DG 39.1 tällä hetkellä on.

Onko muilla tämä sama dg vai jokin muu?

Minulla leikatiin vuosi sitten iso musinoottinen borderline tuumori. Vatsaan tuli lähelle 30 cm arpi. 17 kg painaavan tuumorin matkaan meni kohturunko ja molemmat munajohtimet. Tai oikeasti yksi, kun toista ei löytynyt enää. Umpisuoli oli jo aiemmin poistettu.
En saanut mitään sytostaattihoitoa ja tarkistuskin oli vaan puoli vuotta leikkauksesta. Silloin ei todettu mitään pahaa ja seuranta lopetetiin.
Muuten olen leikkauksesta palautunut hyvin...paitsi...silloin tällöin on ylävatsassa omituisia kipuja... Siitä kysymys onko jollakin tietoa/kokemusta - voiko borderline tuumori kuitenkin antaa siirteitä myös silloin kun ei ole enää munajohtimia ja kohtua?
Olen etsiskellyt tietoa, muttei missään ole siitä infoa..

Heips.
Minulta leikattiin 35cm borderline kasvain tammikuussa. Kasvaimesta pumpattiin pois 17 litraa nestettä ja leikkaussaliin jäi n. 20kg painoa. Vatsalla on nyt komea Avaa tästä- arpi rintojen alta lähes häpyluuhun asti. Kasvain oli lähtöisin vasemmasta munasarjasta, joka poistettiin, lisäksi umpisuoli ja vatsapeitteitä, kohdun ja oikean muniksen jättivät. Sattumalta samaan aikaan löydettiin lisämunuaisesta muutoksia, joita nyt tutkitaan. Leikkauksesta toivuin hyvin, joitakin polttavia kipukohtauksia oli. Melkein heti leikkauksen jälkeen mulla oli valtavasti energiaa, ei millään ois malttanut olla paikallaan.
Nyt kaks kuukautta leikkauksesta. Viiltäviä tuntemuksia on vatsassa välillä, mutta menevät ohi kun rauhottuu hetkeksi. Haamukipua vasemassa muniksessa, tai näin selitän itselleni, koska siellä ei ole mihin koskea 😂. Lääkäritäti sano mulle, että kestää jopa kaksi vuotta että kudokset paranee tämmösen jälkeen, niin annetaan sit aikaa.
Pää vaan tahtoo temppuilla. Kun lähtee kerralla tuollainen paino, ja koko vartalo muuttuu hetkessä. Lisäksi myös pelko mitä jos toisesta muniksesta tulee myös kasvain, ja se onkin pahanlaatuinen. Puhuminen auttas, mutta kelle voi puhua, kun kaikki pitää onnekkaana kun päässyt näin vähällä.

Hei, keväinen tervehdys teille Musinoosi 2 ja Molla 1976,

Jättikasvain teillä kummallakin todella on ollut. Minun oli ehkä vaan max parikiloinen.
Minun kasvaimeni oli se nestetäytteinen (seroosi muistaakseni), teillä on ehkä kummallakin ollut se musinooni muoto eli limatäytteinen.

Tähystysleikkausta ei minulle edes tarjottu, vaan vielä on arvesta vyötäröllä näkyvissä noin 15 sentin mittainen pätkä keloidilla päällystettynä - nyyh! hyvästi biniki uima-asut. Leikkaus oli jo vuonna 2012, mutta silti. Lääkäri sanoi aikoinaan, jotta joskus se arpi on muisto vaan.
No, meillä on jokaisella yksilöllistä se, jotta onko keloidiin arpiin taipumusta vaiko ei.

Kun on ollut noin isot kasvaimet kuin teillä kummallakin, niin on selvää, että nyt on vähän rajoitettava liikkumista - ei esim. rankkoja juoksulenkkejä tai koripallon pelaamista :)
Sitten on semmoinen seikka, että niin kauan kuin kasvaimet ovat olleet kehossa, ne ovat vallanneet kasvaessaan siellä tilaa ja työntäneet ruuansulatuselimiä tieltään syrjemmälle. Nyt sitten nämä normaalit elimet alkavat siirtyilemään eli hakea paikkaansa, kun on tullut tyhjää tilaa tuonne sisäpuolelle. Olen tuolla aiemmin kertonutkin, että mahani alkoi hytkyä, kun nauroin ääneen.

Pelottaahan se tietysti, jotta onko nyt kaikki kunnossa vai onko päässyt jonnekin päin kehoa jotain
etäpesäkkeitä syntymään. Mutta kyllä se patologin lausunto kertoo mielestäni asiasta hyvin.
Näiden uusiutuminen on melko harvinaista - haluan näin rohkaista teitä.

Hyvää vointia teille molemmille ja pysykäähän linjoilla, kuulumisia on aina kiva saada.

Terveisin ketjun aloittaja

Minulla on myös löytynyt borderline ja olen 55-vuotias. Haluaisin kokemuksia tästä ikäisiltäni henkilöil. Uusi leikkaus tulossa jossa kaikki poistetaan.

Hei. Olipa kiva löytää tämä ryhmä, vertaistukea olen kovasti kaipaillut ❤. Minun borderlinetuumori oli levinnyt ympäri vatsaonteloa, nyt kesällä -22 leikattu. Toipuminen vasta alussa ja monta kysymystä mielessä pyörii. Onko muita joilla kasvain levinnyt?

Hienoa kuulla, että aloittajan sairaus pysynyt poissa jo noin pitkään. Hyvää vointia edelleen - muille kirjoittajille myös!

Kuinka 27.7 kirjoittajan leikkaus meni?

Hei, minäkin löysin tämän keskustelun vatsapaidan poistosta lisätietoa etsiessäni.

Munasarjakysta paljastui musiiniksi borderline kasvaimeksi, joten 2 kk:n välein olin tähystysleikkauksessa, viimeisin nyt juuri ennen joulua. Ikää on yli 50v, joten poistoon menivät myös munasarjat ja -johtimet, kohtu ja vatsapaita. Itse munasarjakysta oli 10cm ja saatiin poistettua kokonaisena. Sain myös jo tiedon, ettei lisälöydöksiä ollut ja seuraava kontrolli on 6kk:n kuluttua. Yritän siis kaiken tämän jälkeen olla positiivisin ja luottavaisin mielin, vaikka borderline-kasvain yllätyslöydöksenä todettiinkin.

Voimia kaikille vastaavaa kokeneille!

Harvinaisia kasvaimia, kyllä. Itselläni on ollut myös harvinaisempi kasvain vaginan seinämässä. Oli aluksi pikkurillin pään kokoinen ja vasemmalla puolella. Gynegologi löysi sisäisellä ultrauslaitteella sen ihan sattumalta, antoi asian olla eikä oikein tiennyt mistä kasvaimesta oli kyse.
No, vuodet kuluivat ja kasvain alkoi häiritsemään entistä enemän, tuli virtsanpudätyskyvyttömyyttä johon siihenkään ei erikoissairaanhoidossa puututtu millään tavalla, jätettin noteeraamatta kokonaan vaikka olin nuori ja synnyttämätön.
Sitten alkoivat kivut, niitä esiintyi viikottain ja olo oli todella hankala. Kivut olivat kuin hermokipua. Kovia ja pulssimaisia. Kuin kuumalla raudalla olisi käsitelty vaginan seinämiä.
Muutamaa vuotta aiemmin oli kohdusta poistettu muutama myoma. Kasvaimen annettin rauhassa kasvaa ja koko ajan tuli epämiellyttävämpi olo, vuosi vuodelta. Gynegologilla vuosittaiset käynnit.
Lopulta gynegoloi päätteli että kasvain oli kohdusta lähtöisin eli tavallinen kohdin ulkopuolinen myoma joka sitten leikattaisiin sopivan ajankohdan päästä. Virtsanpiidätyskyky tuntui pahenevan, siitä kerrottu mutta sitä ei noteerattu mitenkään.
Sitten sairaala päätti leikkausjonoja purkaakseen teetättä osan kohdunpoistoista, myomaleikkauksista ostosopimuksella yksityisessä sairaalassa.
Olin niiden joukossa jotka pääsivät yksityissairaalaan leikattavaksi. Sain kirjeen kotiin jossa ilmoitettiin että leikkaus suoritettaisiin siinä ja siinä sairaalasa myöh.ilm.ajankohtana.
Ongelmat, kivut pahenivat itselläni koko ajan ja oli vaikea olla joten otin sairaalan itse yhteyttä. Ja kysyin voiko toimenpidettä siirtää aikaisemmaksi koska kivut olivat sietämättömiä. Se sopi ja sovin sairaalan kanssa leikkausajan.
Menin paikalle, lääkäri teki sisätutkimuksen ja sovittiin leikkausaika.
Oletin että potilastietoni olisivat automaattisesti siirretty kyseiseen sairaalaan ja että läkäri tiesi vaginaseinämän lihaskasvaimen olemassaolosta. Itse kysyin lääkäriltä mm.palautuuko vagina entiselleen leikkauksen jälkeen. Hän ei vastannut mitään. Totesi vain ettei tarvitse huolestua.
Leikkauspäivä tuli ja meni. Oli jälkitarkastuksen vuoro. Gynegologi havaitsi kovan patin vaginan seinämässä ja ihmetteli mistä on kyse. Tajusin ettei leikkaava lääkäri tiennyt mitään vaginaseinämän kasvaimesta eli potilastiedot eivät olleet siirtyneet sairaalasta toiseen.
Lopulta sain tietää omasta sairaalasta sitten ettei minua pitänytkään leikata k.yseisessä sairaalassa , päätös oli tehty minulle siitä ilmoittanatta Eli ensin oli tullut ilmoitus siitä,että leikataan yksityisellä ja sitten oli päätetty ettei leikatakkaan, mutta ei ilmoitettu siitä
No, uudet tutkimukset, uusi leikkausaika jossa todettiin ettei lihaskasvain ollutkaan kohdusta vaan oli vaginan seinämän ympärillä olevan lihaksiston kasvain eli lantionpohjalihaksen kasvain - juuri sen jonka tehtävänä on huolehtia mm. siitä että virtsanpudätysongelmua ei olisi. Näitä lihaksiahan naisia kehoitetaan vahvistamaan ja nyt minulta oli sieltä poistettu isohko kasvain käytännössä koko lantionpohjan lihaksisto toiselta puolelta.. Just. Ja mitä tapahtui virtsanpudätyskyvylle?
Ja mitä luki potilaspapereissa; ei mitään.
Virtsanpudätyskykyvyttömyys jäi diagnosoinin ulkopuolelle, ei tarvitse korvata inkosuojien pakollista käyttöä, korvata haittoja ja väärää diagnosointia ja väärää leikkausta, kun kasvaimen poisto merkittiin vain kohdunvierusludoskasvsimeksi vaikka kyse oli lantionpohjan lihaskasvaimesta.
Kaikista surkeinta oli tässä se, että minut jätettiin täysin informoimatta, mitä tästä nyt sitten seuraa. Seksuelämää ei ole, koska vagina on kuin löydä pussi , ei olelihasta toisella puolella eli penetraatio olisi sama kuin penis laitetaaisiin löydään pussiin. Ei lihasta ympärillä, tiivistä, tukevaa, virtsarakkoa kanattekevaa tukikudosta toisela puolella lainkaan , pelkkä limakalvo joka erottaa peräsuolen ja vaginan seinämän.
Sitten monia vuosia myöhemmín, satunnaistarkastukseen menon yhteydessä yksi gynegologi totesi että kasvain on Suomessa harvinainen ja että minun olisi pitänyt käydä vuosittain säännöllisissä tarkastuksissa kasvaimen uusimisen varalta. Kukaan, ei kukaan informoinut yhtään mitään, täysin jötettiin heitteille syvään päätyyn ja katsottiin pysyykö nainen pinnalla vai ei.
Siis megaluokan törkeää touhua terveydenhuollolta, ei kerrottu mitään, tehtiin väärä diagnoosi jonka perusteella myös hoidettiin väärin. Kasvainhan olisi pitänyt heti alkuvaiheessa jo poistaa, ennen kuin se kasvoi isommaksi ja jouduttiin poistamaan osa lantiopohjan lihaksistosta, jonka tärkeys tiedetään.
Nyt maksan inkosuojani itse, pudätyskyky heikko , mitään ei voida tehdä. Seksin harrastaminen on ajatuksenakin täysin absurdi ajatus. Löysällä pussilla ei tee yhtään mitään.
Jäikö katkeruus? Nykyään en enää välitä, muilla on pahempaa, on syöpiä ja ihmisiä kuolee siihen, minä sentään saan elää.