Neuvokaa, mitä tekisin. Vitosluokkalaisen tyttöni kimppuun käytiin koulussa, asialla koko koulun kauhu. Seuraus oli tavanomainen ilmoitus, että asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja häirikkö pyytää anteeksi.
Otin yhteyttä kiusaajan äitiin, sanoin että haluan tehdä selväksi, että tämä loppuu nyt tähän. Äiti totesi, että hänen lastaan ei uhkailla ja että asia on loppuun käsitelty koulussa.
Mitä pitäisi tehdä?
Otin yhteyttä kiusaajan äitiin, sanoin että haluan tehdä selväksi, että tämä loppuu nyt tähän. Äiti totesi, että hänen lastaan ei uhkailla ja että asia on loppuun käsitelty koulussa.
Mitä pitäisi tehdä?
Vastaukset 45
Vanhimmat
Jos et aivan poliisille halua mennä, niin ota yhteyttä sosiaalitoimiston lastensuojeluun, Tuntuu varmasti aika naurettavalta, mutta jos lapsesi kimppuun on käynyt alaikäinen, niin se kuuluu heidän toimialueeseen. Tarvittaessa tee kiusaajasta lastensuojeluilmoitus, niin jospa he tutkisivat lapsen kotiolot ja kotonakin otettaisiin lapsen käytös vakavasti.
Itse olen jo menettänyt uskon tähän koulun ratkaisumalliin, paljon sanoja, vähän tekoja ja vielä vähemmän tuloksia.
Jos koulu ei pysty takaamaan lapsesi turvallisuutta, muun virkakoneiston on asiaan puututtava. Ota tarvittaessa suoraan yhteyttä kuraattoriin.
Ensin suosittelisin kuitenkin sinulle sitä, että vaadit luokanopettajaa ja rehtoria järjestämään yhteisen palaverin, jossa sekä sinä lapsesi kanssa että kiusaaja äiteineen olette läsnä. Tarvittaessa mukaan kuraattoria ja muuta henkilöstöä. Jos rehtori hommansa hoitaa, hänen on toimittava pyyhtäsi mukaan. Itse asiassa, olettaisi jonkin tahon koulussa jo asiaa pohtineen.
Oppilashuoltoryhmä voi asiaan puuttua, mutta vain, jos se kokoontuu nopeasti. Lasten turvallisuus koulussa on ykkösprioriteetti. Ongelmat on selvitettävä nopeasti eikä niitä voi jättää hautumaan.
Jos kyseessä oli ensimmäinen kerta kun tyttäresi koki kovia, koulun toiminnan ymmärtää. Jos ei, asioiden on muututtava. Sinulla on oikeus vaatia koululta konkreettisia toimia.
Paljon kiitoksia näistä asiallisista ja kiihkottomista kommenteista. Rehtori on järjestänyt palaverin huomiseksi, ja katsotaan sitten, millä lailla häirikön vanhemmat ja koulu aikovat huolehtia siitä, ettei tämä toistu.
Palaveri pidettiin tänään, läsnä minä ja mieheni, häirikön äiti, rehtori ja apulaisrehtori. Tällä välin oli selvinnyt, että erittäin monilla lapsilla koulussa on kokemuksia juuri tämän kaverin väkivaltaisuudesta ja toisaalta että juuri kukaan ei ole kokenut, että koulun selvittelyistä yms. olisi ollut apua kiusamisen loppumiseen.
Kiusaajan äiti käyttäytyi kyllä yllättävän asiallisesti ja rakentavasti, rehtori totesi, ettei hän ollut tietoinen näistä muista kiusaamistapauksista. Kysymykseeni, millaisiin toimenpiteisiin koulu ja vanhemmat ovat ryhtyneet, jottei vastaava toistuisi, en saanut vastausta.
Minulle rehtori ilmoitti, että lapsen puhuttelu on laissa kielletty, mikä ei pidä paikkaansa. Nykyinen mielenterveyslakihan päinvastoin paitsi mahdollistaa, suorastaan edellyttää kenen hyvänsä aikuisen ja varsinkin virkamiehen tekemään ilmoituksen lapsen laiminlyönnistä, mistä lienee kyse kiusaajan tapauksessa.
Mitään varsinaista ratkaisua koulu tai kiusaajan vanhemmat eivät esittäneet, mutta eväsivät minulta äitinä oikeuden puolustaa lastani.
Näissä tilanteissa ei jää kuin se lastensuojeluilmoitus, vaikkei se välttämättä johda mihinkään.
Jos lapsi kiusaa jatkuvasti, ei hänen paikkansa ole perusopetuksessa ilman tukea. Hänellä saattaa olla psyykkisiä tai neurologisia ongelmia jotka saavat hänet käyttäytymään poikkeavasti. Itse tällaisissa tapauksissa miettisin syystä riippuen pienryhmää, erityiskoulua tai kuntoutusta (neur.) tai osastojaksoa ja psykkistä tukea (psy). Jos tämä jatkuu, näkisin lastensuojelun olevan taho jonka puoleen kääntyä.
Minä en kysynyt opettajalta lupaa puhutella kiusaajaa. Tullessani hakemaan poikaani koulusta kerroin kiusaajalle etten hyväksy hänen käytöstä ja miten
hän on toiminut väärin. Ei se lopettanut kiusaamista, mutta vähensi kyllä.
Ei todennäköisesti pidä rehtorin sanominen paikkaansa.
Mielenkiintoista! Minusta tuo kiusaajan puhutteleminen suoraan on täysin luonnollista ja normaalia. Ei tulisi mieleenikään turvautua reksiin tai opettajaan ja jäädä heidän byrokraattisten, hitaiden ja tehottomien oppilashuoltoryhmiensä yms. protokollien armoille, niin tärkeä oma merkityksensä kuin niilläkin on.
Mutta olen ainoa tietämäni, joka näin käyttäytyy. Olen viiden vuoden aikana pitänyt kolme tiukkaa puhuttelua, joista kaksi tapahtui opettajan läsnäollessa. Kertapuhuttelu riitti, sen jälkeen kyseinen kiusaaja ei samaa virhettä enää tehnyt.
En täysin ymmärrä, miksi kaikki vanhemmat eivät tee näin. Olen sitä mieltä, että tällainen toiminta hillitsisi lapsia paremmin kuin nykytoimet, pitäisi olla varuillaan enemmän myös kotipihalla yms., kun tietäisi, että "sen ja sen" äiti tarkkailee tilannetta ja puuttuu siihen.
Koulu kehottaa jättämään kasvattamisen heille, vaikkei heillä ole siihen keinoja.
Poikani oli pienryhmässä ja kiusaaja samassa. Pienryhmän opettaja, joka ei antanut tunneilla kiusata ja tuki lastani oli vieressä kun puhuttelin Ei hän kieltänyt millään lailla.
Kiusaamista oli paljon välitunneilla ja koulumatkoilla, jonka takia hain poikani luokan ovelta asti. Myös isossa ryhmässä asiasta ei välitetty.
Koulu ei tosiaan pysty kasvattamaan. Nykyään tuen saaminen sekä kiusatulle että sen kiusaajan käyttäytymisen muuttamiseen on vähissä.
Tuntuu omituiselta, jos koulu ei mitään asialle tee saati halua tehdä. Koulu ei kyllä voi mielestäni niin toimia.
Toki voi olla niinkin, ettet tiedä tapauksesta läheskään kaikkea. Jos kiusaajan perheessä esim. on suurempia ongelmia, esiin astuvat nopeasti vaitiolovelvollisuudet ja muut rajoitteet.
Eikö asialle todellakaan luvattu mitään tehdä?
Kummasti ovat japanilaiset nimimerkit yleistyneet täällä eri osioissa...
Koulun tehtävä ei ole kasvattaa. SE vastuu kuuluu kodille.
Koulun velvollisuus on puuttua kiusaamiseen. Jos koulu ei velvollisuuttaan hoida, muiden viranomaisten tehtävä on puuttua asiaan.
Sitä japania on nykyään joka paikassa.
Meilläkin koulussa opiskelee useampi tyttö. Niin ja lukee mangaa.
Yllä oleva on tunnettu manga sarja Japanissa. Naruto taitaa tosin olla suosituin tällä hetkellä.
Mitä muita on ollut.
Voisin yrittää suomentaa.
T:Sakura Oji, no eipä vaiteskaan
Meillä taas putkahti kiusaaminen ilmi lauantaina. Eskarista asti, nyt toisella luokalla ollaan menossa, aloitti jälleen. Silloin puhuteltiin ja keskusteltiin, pyydeltiin anteeksi ja kaulailtiin. Nyt tyttäreni on niin kauhuissaan, ettei ole saanut kahteen viikkoon nukuttua, kun tilanne niin painaa, mutta ei uskalla kertoakkaan, kun pelkää kostotoimia.
Maanantaina taas soitellaan ja keskustellaan. Nyt olen kyllä aika varma, että tulokset jäävät laihanlaisiksi. Edellisellä kerralla kiusaajan äiti myönsi. ettei pärjää tyttärensä kanssa ja riitaa on joka päivä. Ainoa vaihtoehto taitaa olla lastensuojeluilmoituksen teko, vaikka se näin pienessä kunnassa on melkein itsemurha, mutta on kait sitä jollakin tavoin voitava suojella lastaan.
Jos ei säädylliset ja kevyet keinot auta, niin sitten järeämpää otetta vaan. Kyseessä on kuitenkin sinun lapsesi ja minä ainakin tekisin mitä vain puolustaakseni omaani joltain häiriköltä ja sen sekopäältä äidiltä. Kyseessä voi olla lapsesi koko loppuelämä!!! Jos alkaa pelätä kouluun menoa, voi oppiminen vaikeutua ja tulla kaikenlaista muuta ongelmaa pitkällä tähtäimellä. älä vaan anna sen tapahtua jonkun idioottiperheen vuoksi.
Lapsi puhutteluun ja sillä selvä. Jos ei koulu tee mitään, tee sinä. Sitä paitsi ei siitä tarvitse muille sanoa. Otat lapsen koulumatkalla vaivihkaa sivuun niin ettei kukaan näe ja kovistelet. Sanot, että jos ei meininkin muutu ja kerran vielä kajoaa lapseesi niin takaat, että saa pelätä pimeällä liikkumista. Uikuttaa tietenkin vanhemmilleen, mutta sana sanaa vasten... Pientä uhkailua peliin niin, että lapsi alkaa tuntea olonsa epävarmaksi ja ei uskalla enää tehdä mitään kun jää miettimään, että mitä jos kuitenkin toteutat uhkauksesi. Sano, että pidät silmällä (tai että miehesi tai joku muu mies) ja yksikin väärä liike ja saa tuntea sen niskanahoissaan.
Yksi keino voisi olla, että juoru kiirimään koko naapurustoon. Näytät muillekin vanhemmille kuka on se kakara, joka terrorisoi koko koulua. Jääpähän vielä yksin ja oiva kosto sillekin.
Soitto kakaran äidille, että jos ei puutu lapsena käytökseen ja hyväksyy väkivallan, teet lastensuojeluilmoituksen. Sellaisenhan saa kuka vaan tehdä ja agressiivinen ja häiriintynyt käytös ja se, että vanhemmat kannustavat sellaiseen käytökseen olemalla puuttumatta on oikein painava syy. Jos ei muuta niin ainakin saavat sossutantat kimppuunsa ja riesaksi.
Järkälein mies tuttavapiiristä hakemaan lasta koulusta niin, että tämä kakara huomaa. Mitä vihaisemman näköinen mörrikkä, sen parempi.
Joka tapauksessa itse ottaisin vaikka jonkinlaisen syytteen niskaani lapsen uhkailusta kuin antaisin oman pienen lapseni pelätä joka päivä koulussa ja koulumatkoilla. Yksikään häirikkö ei piinaa lastani ilman, että saa samalla mitalla takaisin.
Kyllä veit sanat suustani! Juuri näin haluaisin itsekin käyttäytyä ja toimia.
Ongelma on se, että minun on pakko ottaa huomioon tyttäreni toiveet. Kukaan muu täälläpäin ei todellakaan puhuttele muiden lapsia, ja tyttö on ilmeisesti joutunut häpeämään käytöstäni. Muut pilkkaavat lasta ja pitävät minua vähintäänkin outona eivätkä halua tulla meille.
Voisin siitä huolimatta turvautua koviin otteisiin, jos vastapoolina olisi tyttäreni joutuminen pitkäaikaisesti koulukiusatuksi ja traumatisoituminen. Siinä sopassa äidin riehuminen olisi pikkujuttu.
Olen kumminkin varma, että tämä häirikön kertapuhuttelu suoraan riitti - jälleen kerran. Olen menetellyt näin pari kertaa aiemmin ja kummallakin kerralla keino on tepsinyt.
Siitä huolimatta koulu lässyttää, että siellä tapaukset selvitetään ja käsitellään jne. Niin varmaan, jälkikäteen. Mutta tapauksia ei osata ehkäistä eikä häirikköjä eristetä tms. keinoja käytetä, että muut saisivat olla rauhassa.
En ikimaailmassa hyväksy rehtorin perustelua, että hän ei ole asioista tietoinen.
Nimimerkin "silmä silmästä..." ohje voi johtaa joko hyvii tai erittäin huonoihin tuloksiin. Ongelmallisimpien oppilaiden vanhempien joukossa on monenlaista tapausta.
Kyllä koulu lupasi "hoitaa" asian, mutta en vakuuttunut asiasta. Vaikuttaa siltä, että rehtori tällaisissa tapauksissa asettuu lähtökohtaisesti puolustamaan syyllistä.
Toki pitää paikkansa, että näin käyttäytyy vain häiriintynyt lapsi, jota pitää ruveta hoitamaan, mutta ensinnäkin siihen hoitamiseen tarvittaisiin järeämpiä otteita ja ennen kaikkea koulun pitää jotenkin varmistaa se, etteivät tällaiset tilanteet toistu.
Omassa tapauksessamme oli erittäin hyvin tiedossa oppilaan väkivaltainen käytös. Näin oli käynyt monta kertaa aiemminkin. Neuvottelussa paljastui myös, että kiusaajalla on todella paljon ongelmia.
Sain sen kuvan, että koulu on jotenkin ottanut kiusaajan erityissuojeluun, missä mielestäni on menty metsään.
Näissä kiusaamisasioissa mikään ei valitettavasti ole välttämättä sitä miltä näyttää. Asiat ovat monimutkaisia ja vaikka ongelmien ratkaisemisen luulisi helppoa olevan, asia ei välttämättä niin ole.
Nykypäivän järjestelmän tavoite on se, että kaikilla oppilailla on OIKEUS kä'ydä lähikoulua. Täälläkin aiheesta aikanaan käytiin kovasti keskustelua. Inkluusio nähtiin joidenkin keskustelijoiden toimesta lähes Jumalan työkaluna ja sen epäileminen siis syntinä.
Käytännössä hyvinkin vaikeat oppilaat siis ovat osa jokaista kouluyhteisöä. Läheskään kaikissa kunnissa esim. ei ole pienluokkia käytöshäiriöisille. Näin ollen, on paljolti kiinno koulun opettajakunnasta & rehtorista, miten terävästi ongelmiin puututaan.
Väkivaltaisten oppilaiden kanssa toimimiminen vaihtelee kovasti. Tiedän tapauksia, joissa hankalimpien tapausten kanssa on välitunnilla ollut jopa oma valvoja mukana. Halpaa touhu ei ole.
Jos koulu tuntuu avuttomalta ja mitään ei tapahdu ja touhu jatkuu, valita rehtorin esimiehelle koulutoimenjohdon puolella. Voit totta kai tarvittaessa myös joko uhata tai myös tehdä lastensuojeluilmoituksen väkivaltaisesta lapsesta. Toki se on jo voitu tehdäkin.
Asiat tapahtuvat joskus hitaasti. Voit ola varma siitä, että opettajatkaan eivät ole tyytyväisiä tilanteeseen.
Meillä nostettiin kissa pöydälle ja sinnikkäällä vaatimuksella sainkin kiusaajan äidin ja opettajat ja rehtorin saman pöydän ääreen. Yllätys oli aikamoinen, kun kiusaajan äiti oli vielä töissä koulussa, kun kiusaaminen eskarissa alkoi, niin hän ei tiennyt lainkaan tilanteesta.
Siellä sitä tursuttiin ja tilannetta puitiin. Jokainen lupasi ja vannoi, ettei tilannetta päästetä pahemmaksi ja tyttöjen keskinäisiä suhteita seurataan ja tuetaan. Kiusaaja ei edes ollut ymmärtänyt, mistä' häntä syytetään. Tulin siihen tulokseen, että uudet tulokkaat ovat vapaata riistaa. Olemme muuttaneet paikkakunnalle kolme vuotta sitten ja kaikkia lapsia on koulussa kiusattu.
Toisen tyttären kiusaaja pääsi pään silityksellä, kun ei suostunut puhumaan kenenkään kanssa, ovela veitikka kuusivuotiaaksi.
Outoja on aina helpompi kiusata ja ilmeisesti tämä osittain opettajienkin maailmassa hyväksytään.
Pieni koulu ei aina ole hyväksi lapselle, se on totuus. Siellä on liian vähän niitä outoja ja hiukan poikkeavia, joten he eivät pääse massaan piiloon, vaan jäävät silmätikuksi ja siitä se kiusaaminen lähtee.
päivänsäde.
Kuusivuotias (eskarilainen?) on vielä ERITTÄIN Pieni lapsi. Kun tuon ikäiset kiistelevät, kiusaavat toisiaan ja seikkailevat koulussa/päiväkodissa, syyllisyys on suhteellista. Osapuolten selostukset tapahtumista ovat erittäin epäluotettavia ja sama koskee huomattavasti isompiakin oppilaita. Sen vuoksi käytännön kiusaamistilanteiden selvittely onkin niin kovaa hommaa. Opettaja joutuu pahimmillaan salapoliisiksi ja "kuulustelu" ulottuu sekä osapuoliin että myös silminnäkijöihin.
Voi aivan hyvin olla, että se kuusivuotias kiusaaja ei oikeasti ymmärtänyt lainkaan sitä, mistä oli kysymys. Sen ikäiset lapset eivät vielä tavoitehakuisesti kiusaa ketään. He eivät ole sillä kypsyystasolla. Joillekin alakoulun oppilaillekin kiusaamista on jo se, että joku on eri mieltä asioista, leikeistä jne.
Kuusivuotiaita oppilaita ei koulu lähde jälki-istunnoilla tai koulusta erottamisilla rankaisemaan. Jos lapsi on täysin kyvytön olemaan osa kouluyhteisöä jo tuon ikäisenä - usko tai älä, heitäkin on! - hänelle etsitään paikka. Tuossa tilanteessa ehkä ei aivan sen tyyppisestä asiasta ole kysymys.
Hyvä on ymmärtää, että sen oman kullanmurunkaan versio tapahtumista ei varsinkaan tuon ikäisillä ole mikään lopullinen totuus.
Mustelmille moksittu kuusivuotias on aika huono valehtelemaan. En todellakaan uskonut tai edes tullut mieleenkään, kun ensimmäiset mustelmat ilmestyivät, että ne olisi tulleet eskarissa ja vielä tytön toimesta. Mutta kun tämä tietty lapsi joutui onnettomuuteen ja kipsiin, mustelmat loppuivat ja silloin vasta tyttäreni uskalsi tilanteesta kertoa. Koulussa oli kertonut pahimpana päivänä kouluavustajalle, mutta ei hänkään tilannetta todeksi uskonut.
En ole kovin herkkäuskoinen kaikelle, mitä lapset kertovat koulussa tapahtuneen, mutta jos ihossa on selvät mustelmat niin pakkohan silloin on jotakin olla sattunut. Alkuun tyttö ei suostunut edes puhumaan niistä, mutta kouluun ei olisi mennyt millään.
Koulustakin on kerrottu, ettei tyttäreni pääse muiden leikkeihin, eikä mielellään tule mukaan, vaikka paikalla on aikuinenkin, koska ilmeisesti pelkää jotakin. Pelkäisin minäkin jos potkittaisiin ja moksittaisiin, kun olen outo.
Jos asiat ovat tuossa tilassa, koulun olisi pitänyt olla selvillä siitä. Sekin on omituista, mikäli muut lapset eivät ole tapahtumista mitään opettajalle tai muille aikuisille kertoneet. Yleensä "tieto" kulkee tuon ikäisiltä opettajille valoa nopeammin.
Jatkuva ja toistuva väkivaltaisuus on tuon ikäisessäkin jo asia, jolle on jotakin tehtävä. Jos koulu ei asiaan reagoi, muiden viranomaisten on se tehtävä. Omituiselta tuntuu kyllä se, jos koulun väki hyväksyy asian eikä mitään tee.
Asiasta keskusteltu viimeksi viime viikolla, nyt tilannetta seurataan. Nyt istumapaikkoja vaihdeltu niin, ettei tuo toinen tyttö ylety potkimaan pöydän alla tytärtäni. Opettajat olivat yrittäneet puhua tälle kiusaajalle, mutta hän on täysin mykkä ei ota tilanteessa mitään kantaa. Tästä syystä hänen kotiinsakaan ei voida kuulemma ottaa yhteyttä, koska lapsi ei ymmärrä tehneensä mitään väärää.
Minun mielestä kyllä kuusivuotiaankin pitää tietää, että toista sattuu jos sitä potkasee tai kyynärpäällä tyrkkää.
Lastensuojeluilmoitus olisi ehkä paikallaan, mutta näin pienellä paikkakunnalla se on itsemurha, varsinkin kun kyseisen lapsen äiti on kunnanvaltuutettu ja muutenkin tyrkky, isästä en tiedä, kun en tunne.
Niin, että piiri pieni pyörii...lapselle pippurisumute kouluun mukaan ja jalkapalloilijan säärisuojat jalkaan, samoin turvakärkiset kengät.
Haluan vielä uudestaan kiittää avusta keskustelijoita, varsinkin Ammattikasvattajaa ja Päivänsädettä. Tapahtuma ja siitä kummunut setviminen yms. on ollut paitsi ahdistavaa ja ikävää, myös erittäin raskasta.
Totean kumminkin Ammattikasvattajalle yhteenvetona, että omassa koulussa ei oikeasti juurikaan välitetä tällaisesta. Meille tapahtuma oli shokki, heille ehkä arkipäivää. Luokanopettaja on täysin välinpitämätön (aleksityymikko), rehtorin ongelma on halu torjua ongelmat sekä johtajuuden ei-jämäkkyys. Hänen asenteestaan kertoo paljon kommentti: "Mutta tämähän on eliittikoulu!"
Tein ilmoituksen koulutoimen johtoon.
Kuulostaa kyllä ikävältä, tosi hankala tilanne =(. Mutta nyt pitää sitten vain miettiä, että kumpi on pahempi taakka kannettavaksi: sinulle ärsyttävän eukon/ukon maine vai tyttäresi jatkuva kiusaaminen ja pahoinpitely. Minä en katsoisi hetkeäkään tuollaista touhua.
Jos ei koulussa mene sana perille ja mitään tapahdu niin marssisin sinne paikanpäälle kotiovelle setvimään asiaa. Tuohan on loistava tilanne, että äiti on kunnanvaltuutettu, sen kun vaan juorua kiertämään ja ura pilalle hempukalta. Kylille sana kiertämään tästä kiusaamisesta ja tuhnusta vanhemmasta, joka ei saa pientä penskaansa edes kuriin.
Lastensuojeluilmoitus on erittäin varteenotettava vaihtoehto noin häiriintyneen lapsen ja perheen kohdalla. Miettikää nyt mitä on teini-iässä tiedossa ja ryhtykää toimiin jo nyt.
Mutta kun ja jos keinot ja puhumiset on jo käytetty ja kaikki aina vain jatkuu, pitää vissiin oikeasti ottaa ohjat omiin käsiin. Ei se tietysti kivaa saatika fiksua ole, mutta pelissä on kuitenkin oman lapsen terveys. Kiusaajalle soitto prepaidilla ja uhkaus, että jos vielä ikinä yhdenkin kerran kiusaa, haukkuu tai käy jonkun kimppuun koulussa, niin saa samalla mitalla takaisin ja saa pelätä loppuelämänsä jokainen sekuntti kun on yksin. Tarkennusta vielä, että jos potkit, potkin sinua, jos haukut, laitan sinusta ikäviä haukkumisia ja pilkkapuheita liikkeelle jne. Joku kiusaajalle täysin vieras ihminen soittamaan ja ei saa mainita nimeltä tietenkään kenen kiusaamisesta on kyse. Eivät voi yhdistää keneenkään tai todistaa yhtään mitään mutta varmasti saa lapsen pois tolaltaan. Sitten vaan nauttimaan työn tuloksista ja siitä, että paha sai palkkansa. Kosto on suloinen, ainakin jos on oman lapsen terveydestä tai hyvinvoinnista kyse. Itse en säälisi pätkän vertaa toista ihmistä, vaikka olisi 5v. jos käy toistuvista puuttumisista huolimatta lapseni kimppuun. jos ei mene perille millään järkevällä keinolla, niin menkööt sitten voimakeinoin. Aamen. Niin ja opeta sille tytöllesi, että lyö hätätilanteessa takaisin eikä jää tuleen makaamaan....
Jos koulussa hyökätään lapsen kimppuun, niin opettajat tahtovat syyllistää sen, kenen päälle on hyökätty, siis uhrin. Tästä on kokemusta. Monesti valvonta kouluissa on retuperällä, joten kun kiusattu syyllistetään, opettaja pääsee kuin koiraveräjästä. Tämä esimerkki on todellinen, valitettavasti.
Rikosilmoitus koulua vastaan tälläisissä tilanteissa.
Koulu ei pidä häntä, jonka kimppuun joku on ilman syytä hyökännyt syyllisenä. Se on täyttä roskaa. Tilanne on se, että kiusaamistilanteet vain sattuvat olemaan kaikesta pyhästä raivosta huolimatta PALJON monimutksaisempia kuin medioissa käsitellyt jutut antavat ymmärtää.
Vain iltapäivälehtien maailmassa asiat ovat yksinkertaisia ja helposti ratkottavissa. Jokainen saa ainakin minun puolestani tehdä kouluja vastaan rikosilmoituksia niin paljon kuin vain pokka kestää. Tulevatpahan asiat sitten kunnolla läsiteltyä. Turhat suunsoittajat alkavat tässä vaiheessa kevättä jo tympiä.
Meidän poika ainakin opettajan mielestä ärsytti itse hakkaajiaan. Ei lapsi voi touretelle mitään. Olisihan se mukavaa, jos koulu yrittäisi edes. Poika on kuin eri ihminen, kun pääsi pois yleisopetuksesta. Jos hän olisi joutunut jatkamaan siellä hän olisi nyt todennäköisesti psykiatrisella osastolla masennuksen ja itsetuhoisuuden vuoksi.
Kyllähän Touretten syndrooma saa aikaan erittäin outoa käytöstä! Minusta on täysin kohtuutonta, että pienten lasten muka pitäisi sitä ymmärtää, suurin osa aikuisistakaan ei pysty! Se ei kuitenkaan tietenkään oikeuta kiusaamista. Ehkäpä kiusaajat eivät edes tienneet koko Tourettesta mitään.
Ongelma on kieltämättä aika paha. Nämä lapsesi päälle käyneet ovat ihan oikeassa siinä, että lapsesi ärsytti heitä itse. Eihän se väkivaltaa oikeuta, eikä ärsyttäminen ollut tahallista, mutta kyllä he varmaan ihan totta puhuivat.
Heille oli useaan otteeseen kerrottu asiasta. Ettei poika tee asioita ärsyttääkseen. Olisi heidän pitänyt se tajuta neljän vuoden aikana.
Poikani ei myöskään itse käynyt kenenkään kimppuun tai ollut väkivaltainen.
Onhan se kiva että sinulla kuten opettajallakin riittää sympatiaa ja ymmärrystä hakkaajille. Arvaapa oliko lapsella ainoaakaan ystävää tai puolustajaa. Ja saimme odottaa paikkaa erityiskouluun neljä vuotta.
Onneksi poika nähdään nykyään ihmisenä eikä nyrkkeilysäkin korvikkeena.
Niin. Ihan kohtuutonta vaatia lapsilta etteivät hakkaisi toisia.....
Kuka niin sanoi? Minä sanoin kahteen kertaan, että Tourette-lapsen ominaisuus ei oikeuta kiusaamista tai väkivaltaa.
Olen edelleen sitä mieltä, että lapsi ei voi ihan vähällä ymmärtää Touretten syndroomaa, eikä sitä heiltä voi kohtuudella vaatia. Ja vaikka vaatisi kuinka, se ei mitenkään lisää ymmärrystä! On jokseenkin hyödytöntä sanoa, että heidän olisi se pitänyt tajuta neljän vuoden aikana. Sen sijaan lapsille voidaan lyödä nyrkki pöytään ja sanoa:"Tämän lapsen jätätte rauhaan! Onko ymmärretty?"
Minulla ei riitä ymmärrystä eikä sympatiaa HAKKAAJILLE. Minä sanoin, että lapsi ei luultavasti pysty Tourettea ymmärtämään. Ja lapsesi käytös on ihan varmasti ärsyttänyt heitä. Heidät pitää saada uskomaan (nyrkki pöytään!), että ärsyttäminen ei oikeuta väkivaltaa. Miksi syytät kokonaista ammattiryhmää, kun itse vartavasten vääristelet sanomaani? Onkohan lapsesi omaksunut sinulta tämänkaltaisen toimintamallin?
Syytän tasan tarkkaan sitä opettajaa, joka lapsellani oli. En ammattiryhmää.
Ja lapsellani olisi kuulunut oikeus fyysiseen koskemattomuuteen niin kuin muillekin. Ei hänelle kukaan kotonakaan naura tai lällätä. Kotona ei myöskään tönitä, lyödä tai kampita käytävällä. Ei huudella ryhmien muodostamisen aikaan, ettei häntä ainakaan oteta.
Minua ei kiinnosta pätkän vertaa ymmärtääkö joku aikuinen tai lapsi tourettea. Pitäisi tajuta käytöstavoista sen verran, ettei kiusaa. Ei ole oikein, että sitä joutuu sietämään monta vuotta.
Sinun ymmärrys ilmeni kyllä siinä, että yritit selittää lasten käytöstä. Mitä sellaisella on väliä, miksi he tekivät niin, olisivat lopettaneet.
Viimeinen lauseesi oli asiaton. Mieti ensi kerralla tarkemmin mitä kirjoitat.
Kiusaamishelvetin jälkeen ei paljon tuollaiset kommentit naurata.
Mistä sinä oikein kinaat? Kai sen nyt on selvä, että jokaisella on oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen! Kenenkään ei pidä käyttäytyä huonosti toista kohtaan, olkoon sitten vaikka kuinka ärsyttävä. Sitähän minä juuri olen koko ajan sanonut: nyrkki pöytään, ymmärtävät sitten Touretten syndroomaa tai eivät.
En takuulla edes yrittänyt selittää lasten KÄYTÖSTÄ. Sanoin vain niin kuin asia on: He tuskin ymmärtävät Touretten syndroomaa ja lapsesi käytös on ärsyttänyt heitä. En puolella sanalla vihjannut, että nämä seikat oikeuttaisivat väkivallan.
Ja ihan oikeasti sinä vääristelit sanomaani. Yritin korjata vääristelyäsi, mutta huonostipa osaan mielipiteeni sanoiksi pukea, kun ei mene perille!
Joten: Mistä sinä oikein kinaat?
Kinaat.. Jos ihan oikeasti noin ärsyttää, miksi ihmeessä taas vastasit. Keskity, vaikka omaan elämääsi. Ole vaikka tyytyväinen, jos sinulla on terveet lapset ja ei tarvitse miettiä kiusaamista.
Voisit miettiä asennettasi ja sitä miten kirjoitat.
Ei tarvitse vastata.
Ei minua suuremmin ärsytä. Jos sinä aikuisena ihmisenä et ymmärrä terveiden ja tavallisten lasten ajatusmaailmaa, miten ihmeessä voisi olettaa, että lapset ymmärtäisivät Tourettea!? Huomaa vielä, että korostan sitä, että väkivalta ei missään olosuhteissa ole oikeutettua.
Nähtävästi haluat ärsyttää 1w2e3r:ä
Onko se oikein?
Hän pyysi ettet vastaisi. Sinä et ymmärtänyt.
Onko sinulla mitään kokemusta touretesta tai koulukiusaamisesta.
Jauhatko vain siksi että saisit viimeisen sanan. Onpa kypsää käytöstä.
Olen samaa mieltä siitä, että voisit ajatella asennettasi. Koulukiusaaminen voi sattua myös teidän perheeseen. Silloin ymmärtäisit paremmin.
Etkö tosiaan osaa olla hiljaa?
Ihme jänkkäämistä täällä! Eihän tuo Kuhmupää-ressukka mitään kiusaamista hyväksy eikä kannata ja te vaan louskutatte.
Kyllä täällä jokainen saa sanottavansa sanoa. Minusta on lapsellista käskeä toista olemaan hiljaa, kun omat argumentit loppuvat, mutta periksi ei voida antaa.
Tottahan se on, ettei Tourettea ole helppo aikuisenkaan käsittää, lapsista puhumattakaan. Eikä näköjään normaali aikuinen ymmärrä normaalia lasta.
Koko sana koulukiusaaminen on hölmö. Kyllä ne samat häiriökäyttäytyjät käyttäytyvät kotikulmilla ja kauppakeskuksissa ihan samalla tavalla. Usein heillä on vanhempien tuki toimilleen.
Opettajilla ei valitettavasti ole keinoja poistaa sellaista käyttäytymistä koulusta kokonaan, vaikka kuinka tekisivät parhaansa. Eivät he voi olla kaikkialla samaan aikaan. Olen ollut mukana aika laajan kiusaamisjutun selvittelyssä - rikosilmoituksineen kaikkineen - ja ainakin tässä tapauksessa opettajat kyllä tekivät jopa paljon enemmän kuin kohtuudella voi ihmiseltä odottaa. Esimerkiksi saattoivat kiusatun lapsen kotiovelle. Niin opettajissa kuin kouluissakin on näköjään joka laatua.
Ei netti ole sitä varten että pitää jankuttaa omia argumenttejaan. Eiköhän se mene liian pitkälle, kun puhe on esim. kiusaamisesta tai muusta sellaisesta.
Kyllä netissä voi sanoa toiselle ole hiljaa, jos kokee että on loukattu tarpeeksi.
Tässä minun ajatuksiani. En ole kukaan ketjuun osallistuneista.
Kyllä kouluissa näytetään vieläkin syyllistettävän kiusattua. Lukeekapa vaikka ketju jossa opettaja tuohtuneena kirjoittaa kuinka opettajia arvostellaan kun tekevät työnsä.
Minusta rikosilmoitus, on tehokaskeino, joka pitäisi ottaa aktiivisesti käyttöön koulukiusaamisessa. Kun virkavalta vierailee viikottain koulussa, niin ehkä joku kynttiläkin syttyy huomaamaan, että jotain on pielessä.
Myöskin olisi hyvä selvittää koulussa työskentelevien aikuisten vastuukysymykset kiusaaukseen.
Näin toimiessa tästä rikollisuudenlajista on tehty virallinen, ja sitten ilmoitus kouluun, ettei lapsi tule kouluun ennenkuin koulu on turvallinen.
Ei koulu ota kiusausta vakavasti, jos kiusatun vanhemmat ota. Siksi on tärkeää osoittaa lapselle, ja koululle että on tosissaan asiansuhteen liikkeellä.
Näitä asioita läheltä seuranneena haluan kommentoida sanomaasi. Tottahan se on, että monet kiusatut tai "kiusatut" ovat havainneet kantelemisen kannattavaksi toimintatavaksi.
Eräs tyttö, joka koki itsensä kiusatuksi, valitti opettajalle, että Miika oli haukkunut häntä. Asiaa selvitellessä ilmeni, että hän oli sitä ennen päiväkausia kulkenut Miikan perässä koulunpihalla ja käynyt tähän useita kertoja käsiksi ja ottanut tämän tavaroita. Vasta pitkällisen puhumisen jälkeen kuvio kirkastui. Miika puolestaan on harjoitellut kiusaamistilanteiden välttämistä monta vuotta ja hänen näkemyksensä ja toimintatapansa ovat hyviä. Miika oli tytölle käsiksikäymistilanteessa sanonut:"Pidä paskaiset kätesi minusta irti!" - Ja ei kun kantelemaan haukkumisesta! Tämäntyyppisiä tilanteita tulee eteen miltei päivittäin. Ja niinpä te täällä olette sitä mieltä, että kiusattua syyllistetään ihan aiheetta.
Toinen tyttö, joka on kieltämättä joutunut aikaisemmin kuulemaan ikäviä kommentteja, tuli kertomaan, että Atte oli ottanut hänen penaalinsa. Atte ei tiennyt koko asiasta yhtään mitään! Ilmeni, että tapaus oli ollut joskus marraskuussa, opettajalle asiasta kerrottiin maaliskuussa. Tapaus oli kaikkineen ollut sellainen, että tytön penaali oli pudonnut lattialle ja Atte herrasmiehenä nostanut sen ylös. Tyttö oli sitä mieltä, että hän olisi nostanut sen itse vähän ajan päästä. Tämän samaisen tytön äiti kysyi joka koulupäivän jälkeen ensimmäiseksi:"Onko kiusattu? Saitko syödä rauhassa? Kuka on ilkeillyt tänään? Onko sinun tavaroihisi koskettu? Onko sinut jätetty välkällä yksin? Sanoiko jokainen sinulle aamulla huomenta?" Epäilemättä tyttö tähän tuskastuneena keksii jotakin, mitä äiti niin kovasti näyttää haluavan! Ja ei kun soitto koululle, että taas on kiusattu!
Uskokaa pois, tämäntyyppisiä tapahtumia on paljon! Rikosilmoitus kaikesta tällaisesta???!!! Samoin luonnollisesti (ja paljon suuremmalla syyllä!) jokaisesta vanhempien nimikirjoituksen väärentämisestä, koulun omaisuuden vahingoittamisesta ja törkeästä kielenkäytöstä niin opettajaa kuin oppilaitakin kohtaan. Siellä ne herrantertut sitten istuisivat oikeudessa, kun oli taas herjattu opettajaa tai luokkakaveria, väärennetty virallisia asiakirjoja tai tuhottu niitä... Tulisi vanhemmille maksettavaa niin oikeudenkäyntikuluista kuin vahingonkorvauksistakin! Rikosseuraamusviranomaiset ja lastensuojelu romahtaisivat liiallisen työtaakan alla.
On täysin väärin väittää, ettei koulu ottaisi kiusaamista vakavasti. Koulun käytännöt riippuvat rehtorista ja opettajista. Kiusaamiseen suhtaudutaan aina vakavasti. Mutta kuten edellä kerrotusta ilmenee, tapaukset eivät useinkaan ole sitä, mitä "kiusattu" kertoo.
Se, että minua haukuttiin koko kouluaika oli varmaan omaa kuvitelmaani. Nyt ymmärrän että olin "kiusattu".
Kun kouluissa on valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen tasoisia luokanopettajia, ei kouluillakaan mene hyvin.
Ai. Tekeekö Jutta keikkaa koulupuolella ministerinhommansa ohella? Vai mistä tiedät minkä tasoinen luokanopettaja hän on? Kuinkahan paljon hän ylipäänsä on tehnyt opetustyötä?
Et vissiin ymmärtänyt lukemaasi. En suinkaan väittänyt, ettei kiusaamista oikeasti olisi. Vaikka pääasiassa haluankin uskoa ihmisistä hyvää, en sentään niin typerä ole. Sekä sinun tapauksesi että edellä kerrotut todistavat sitä, että jokainen kiusaamisasia pitäisi selvittää perin pohjin. Jos se vain olisi faktisesti mahdollista.
Mitä muka koulu voisi tehdä kiusaajille tai "kiusatuille" kun opettajilla ei ole valtuuksia nykyään edes koskea lapseen (
Niin olen tosi tyhmä. Sain kuulla siitä joka päivä. Samoin rumuudestani. Olen pahoillani, kun en ymmärrä lukemaani.