Se on enemmän kuin se tuote itsessään, koska siihen liittyy vahvasti ainakin seuraavat asiat:
1) Sitä varten tehdyt ohjelmat
2) Sen käyttäjistö
3) Sen maine
4) Sen suosio markkinoilla
5) Siihen liittyvät ideologiat
Ja niin poispäin...
Väittäisin, että lähes kaikkien Linux-jakeluiden ongelmana on niiden maine. Niihin kun tunnutaan liitettävän nörttimäisyys ja "paha haju" ja tämä stereotypia elää vielä vahvana. Sen vuoksi Linux-jakelut eivät ole suuren yleisön silmissä kovinkaan "seksikkäitä" samalla tavoin kuin Mac OS-käyttikset, mikä johtaa siihen, että kynnys ottaa tuollainen "Liinuksi" käyttöön on korkeampi ja mitä käyttäjistöön tulee, niin sehän on sikäli yhdentekevä, että jo pelkkä maine "hakkerien käyttiksenä" riittää normikäyttäjälle kavahtamaan tuotetta. Pelkkää spekulointia, mutta olisiko niin, että usein sitten vasta myöhemmässä vaiheessa käyttäjistön ajatukset tulevat esiin kun Linux-jakelun käyttöön ottanut tulokas huomaa erikoiset mielipiteet ja FOSS-ideologian. Niistä on ehkä tosin osittain päästy eroon jo ihan senkin vuoksi, että Linux-jakeluiden työpöytämarkkinoiden valtaus epäonnistui niin pahasti, koska FOSS-ideologia ei ottanut tuulta alleen, vaan ihmiset jopa ostavat sen suurimman riistäjän, Applen, tuotteita ja Linux-jakeluiden parissa olleet koodaajatkin ovat massamuuttaneet Applen puolelle. Ehkä voidaankin sanoa, että Apple tuhosi työpöytä-Linuxin ja oikeasti merkittävät vaihtoehdot ovatkin vähissä Linux-distrojen suosion kasvattamiseksi: pitäisi saada myytyä Linux-koneita. Jopa Torvaldskin sanoi, että ainoa keino saavuttaa parempi suosio olisi myydä koneita, joissa olisi Linux-jakelu esiasennettuna (plus tehdä Linux-jakeluista yhtä helppokäyttöisiä kuin esim. Mac OS:stä & saavuttaa parempi laitetuki kummin päin tahansa eli joko laitteet tukevat käyttistä tai toisinpäin). Tähän olisi vielä lisättävä markkinointia, jotta huonosta maineesta "vaikeakäyttöisenä hakkerien käyttiksenä, johon annetaan ohjeita komentoriville" päästäisiin eroon, jotta kynnys uusille käyttäjille ottaa käyttöön Linux-jakelu olisi matalampi.
Kenties Canonical menee ihan omia polkujaan, mutta kyllähän se pyllistää ns. freetardeille, koska nyt jo huomaa, että homma muuttuu tavalla tai toisella kaupallisemmaksi. Siellä ehkä huomattiin, että FOSS-ryhmien ääri-ideologia ei vie hommaa eteenpäin, vaan toisinpäin. Jos nykytilannetta vertaa vuosien takaiseen, niin näyttääkin siltä, että nuo freetardit jäävät marginaaliin sitä mukaan kuin Linux-jakeluiden käyttäjämäärä lisääntyy. Siellä kaivataan uutta käyttäjistöä mobiililaitteiden avulla ja näyttääkin siltä, että niitä ei ole todellakaan suunnattu sille käyttäjistölle, jonka keskuudessa Linux-jakelut olivat suosittuja viime vuosikymmeninä. Kohteena ovat tavalliset käyttäjät.
Liekö niin, että Unity oli ensimmäinen kunnolla aloittelijoilla testattu käyttöliittymä? Siitä saa ainakin sen kuvan, että testaamassa ovat olleet täydelliset aloittelijat. Oli miten oli, niin Shuttleworth ei ehkä tajua, mikä on ero sen välillä, onko kyseessä "täydellinen aloittelija" vai vuosia Mac OS:ää ja Windowsia käyttänyt tyyppi, joka ei kuitenkaan ole koodaaja tai IT-mies. Unityähän pidetään jo nyt epäonnistuneena, koska nuo vuosia Mac OS:n ja Windowsin kanssa operoineet käyttäjät kokevat Unityn vieraaksi. Shuttleworth ei ehkä tajunnut, että ongelmana olivatkin nämä itseään keskitason käyttäjinä (ei siis ohjelmointitaitoja) pitävät käyttäjät, jotka kavahtavat kaikenmaailman ajuripelleilyä ja komentorivihelvettejä (koska eivät juurikaan ole joutuneet niiden kanssa tekemisiin; harvahan osaa asentaa oikeita ajureita tai käyttää kunnolla komentokehoitetta lukuun ottamatta joitakin "cd" ja "dir" -komentoja). Tuntuukin siltä, että Canonical teki pahan moan, mutta kenties vielä korjaavat sen. On ehkä niinkin, että Unity hylätään lopullisesti, koska enpä nähnyt Ubuntu-puhelimissa mitään samankaltaista käyttöliittymää. Puhe siitä, että sama käyttöliittymä olisi joka Ubuntu-laitteessa taisikin olla paskapuhetta...?
1) Sitä varten tehdyt ohjelmat
2) Sen käyttäjistö
3) Sen maine
4) Sen suosio markkinoilla
5) Siihen liittyvät ideologiat
Ja niin poispäin...
Väittäisin, että lähes kaikkien Linux-jakeluiden ongelmana on niiden maine. Niihin kun tunnutaan liitettävän nörttimäisyys ja "paha haju" ja tämä stereotypia elää vielä vahvana. Sen vuoksi Linux-jakelut eivät ole suuren yleisön silmissä kovinkaan "seksikkäitä" samalla tavoin kuin Mac OS-käyttikset, mikä johtaa siihen, että kynnys ottaa tuollainen "Liinuksi" käyttöön on korkeampi ja mitä käyttäjistöön tulee, niin sehän on sikäli yhdentekevä, että jo pelkkä maine "hakkerien käyttiksenä" riittää normikäyttäjälle kavahtamaan tuotetta. Pelkkää spekulointia, mutta olisiko niin, että usein sitten vasta myöhemmässä vaiheessa käyttäjistön ajatukset tulevat esiin kun Linux-jakelun käyttöön ottanut tulokas huomaa erikoiset mielipiteet ja FOSS-ideologian. Niistä on ehkä tosin osittain päästy eroon jo ihan senkin vuoksi, että Linux-jakeluiden työpöytämarkkinoiden valtaus epäonnistui niin pahasti, koska FOSS-ideologia ei ottanut tuulta alleen, vaan ihmiset jopa ostavat sen suurimman riistäjän, Applen, tuotteita ja Linux-jakeluiden parissa olleet koodaajatkin ovat massamuuttaneet Applen puolelle. Ehkä voidaankin sanoa, että Apple tuhosi työpöytä-Linuxin ja oikeasti merkittävät vaihtoehdot ovatkin vähissä Linux-distrojen suosion kasvattamiseksi: pitäisi saada myytyä Linux-koneita. Jopa Torvaldskin sanoi, että ainoa keino saavuttaa parempi suosio olisi myydä koneita, joissa olisi Linux-jakelu esiasennettuna (plus tehdä Linux-jakeluista yhtä helppokäyttöisiä kuin esim. Mac OS:stä & saavuttaa parempi laitetuki kummin päin tahansa eli joko laitteet tukevat käyttistä tai toisinpäin). Tähän olisi vielä lisättävä markkinointia, jotta huonosta maineesta "vaikeakäyttöisenä hakkerien käyttiksenä, johon annetaan ohjeita komentoriville" päästäisiin eroon, jotta kynnys uusille käyttäjille ottaa käyttöön Linux-jakelu olisi matalampi.
Kenties Canonical menee ihan omia polkujaan, mutta kyllähän se pyllistää ns. freetardeille, koska nyt jo huomaa, että homma muuttuu tavalla tai toisella kaupallisemmaksi. Siellä ehkä huomattiin, että FOSS-ryhmien ääri-ideologia ei vie hommaa eteenpäin, vaan toisinpäin. Jos nykytilannetta vertaa vuosien takaiseen, niin näyttääkin siltä, että nuo freetardit jäävät marginaaliin sitä mukaan kuin Linux-jakeluiden käyttäjämäärä lisääntyy. Siellä kaivataan uutta käyttäjistöä mobiililaitteiden avulla ja näyttääkin siltä, että niitä ei ole todellakaan suunnattu sille käyttäjistölle, jonka keskuudessa Linux-jakelut olivat suosittuja viime vuosikymmeninä. Kohteena ovat tavalliset käyttäjät.
Liekö niin, että Unity oli ensimmäinen kunnolla aloittelijoilla testattu käyttöliittymä? Siitä saa ainakin sen kuvan, että testaamassa ovat olleet täydelliset aloittelijat. Oli miten oli, niin Shuttleworth ei ehkä tajua, mikä on ero sen välillä, onko kyseessä "täydellinen aloittelija" vai vuosia Mac OS:ää ja Windowsia käyttänyt tyyppi, joka ei kuitenkaan ole koodaaja tai IT-mies. Unityähän pidetään jo nyt epäonnistuneena, koska nuo vuosia Mac OS:n ja Windowsin kanssa operoineet käyttäjät kokevat Unityn vieraaksi. Shuttleworth ei ehkä tajunnut, että ongelmana olivatkin nämä itseään keskitason käyttäjinä (ei siis ohjelmointitaitoja) pitävät käyttäjät, jotka kavahtavat kaikenmaailman ajuripelleilyä ja komentorivihelvettejä (koska eivät juurikaan ole joutuneet niiden kanssa tekemisiin; harvahan osaa asentaa oikeita ajureita tai käyttää kunnolla komentokehoitetta lukuun ottamatta joitakin "cd" ja "dir" -komentoja). Tuntuukin siltä, että Canonical teki pahan moan, mutta kenties vielä korjaavat sen. On ehkä niinkin, että Unity hylätään lopullisesti, koska enpä nähnyt Ubuntu-puhelimissa mitään samankaltaista käyttöliittymää. Puhe siitä, että sama käyttöliittymä olisi joka Ubuntu-laitteessa taisikin olla paskapuhetta...?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"koska enpä nähnyt Ubuntu-puhelimissa mitään samankaltaista käyttöliittymää. Puhe siitä, että sama käyttöliittymä olisi joka Ubuntu-laitteessa taisikin olla paskapuhetta...?"
Ei voi puhelimeen laittaa vastaavaa käyttöliittymää kuin tietokoneeseen, sanoohan tuo järkikin että jotain muutoksia on tehtävä. Samanlainen käynnistin näyttää olevan, ehkä yläpaneeli ja puhelin muuttuu täysiveriseksi Ubuntuksi vasta kun se kytketään telakkaan. Hieno systeemi jonka haluan kyllä itselleni.
"1) Sitä varten tehdyt ohjelmat"
Ei liity. Ovat erillisiä tuotteita.
"2) Sen käyttäjistö"
Ei liity. Jonkun käyttöjärjestelmän käyttäjän ei tarvitse olla missään tekemissä jonkun toisen käyttäjän kanssa.
"3) Sen maine"
Erittäin vaikeasti mitattavissa oleva suure, lisäksi helposti vääristeltävissä ja perustuu useinkin mielikuviin.
"4) Sen suosio markkinoilla"
Ei vaikuta oikeastaan mihinkään.
"5) Siihen liittyvät ideologiat"
Ideologia on täysin väärä termi kaupallisille tuotteille. Yritysten tehtävänä on tuottaa rahaa omistajilleen, ei siinä sen kummempaa ideologiaa ole. Oikeampi termi on liiketoimintamalli, että millä mekanismilla saadaan sitä tuottoa.
"Väittäisin, että lähes kaikkien Linux-jakeluiden ongelmana on niiden maine. Niihin kun tunnutaan liitettävän nörttimäisyys ja "paha haju" ja tämä stereotypia elää vielä vahvana."
Kilpailijoiden markkinointipropagandaa.
"Sen vuoksi Linux-jakelut eivät ole suuren yleisön silmissä kovinkaan "seksikkäitä" samalla tavoin kuin Mac OS-käyttikset,"
Ai se hinttareiden suosima yhteensopimaton bugikasa?
"koska FOSS-ideologia ei ottanut tuulta alleen"
Hyvinhän tuo on toiminut monellakin menestyvällä yrityksellä.
"Linux-jakeluiden parissa olleet koodaajatkin ovat massamuuttaneet Applen puolelle"
Hölynpölyä. Valtaosa ohjelmistoista tehdään linuxeille ja tehdään linuxeilla.
"Ehkä voidaankin sanoa, että Apple tuhosi työpöytä-Linuxin"
Apple ei ole tuhonnut mitään.
"pitäisi saada myytyä Linux-koneita"
Suurimmassa osassa myydyistä tietokoneista on Linux.
"plus tehdä Linux-jakeluista yhtä helppokäyttöisiä kuin esim. Mac OS:stä"
Minkä takia helppokäyttöisiä järjestelmiä pitäisi vaikeuttaa Mac OS X:n huonon käytettävyyden tasolle?
"Tähän olisi vielä lisättävä markkinointia, jotta huonosta maineesta "vaikeakäyttöisenä hakkerien käyttiksenä, johon annetaan ohjeita komentoriville" päästäisiin eroon, jotta kynnys uusille käyttäjille ottaa käyttöön Linux-jakelu olisi matalampi."
Eikös ne komentorivit olleet jotain Mac OS X:n juttuja? En edes tiedä mistä sellainen käynnistetään mun Android Linuxissa.
"Siellä kaivataan uutta käyttäjistöä mobiililaitteiden avulla ja näyttääkin siltä, että niitä ei ole todellakaan suunnattu sille käyttäjistölle, jonka keskuudessa Linux-jakelut olivat suosittuja viime vuosikymmeninä. Kohteena ovat tavalliset käyttäjät."
Niin, vastahan sitä joskus vuonna 2007 tms. alettiin ensimmäisen kerran Linux-tekniikkaa tuomaan kuluttajalaitteisiin muuallakin kuin digibokseissa ja navigaattoreissa. Ammattikäytössähän näitä on käytetty alusta pitäen.
"Liekö niin, että Unity oli ensimmäinen kunnolla aloittelijoilla testattu käyttöliittymä?"
Ei.
"Unityähän pidetään jo nyt epäonnistuneena, koska nuo vuosia Mac OS:n ja Windowsin kanssa operoineet käyttäjät kokevat Unityn vieraaksi."
Niin missä pidetään? Jossain propagandassako? Ei Unityssä ole välitetty siitä miten joku on tottunut 90-luvulla käyttämään tietotekniikkaa. Uusiksihan nuo opetellaan joka tapauksessa kosketuskäyttöliittymien jyrätessä.
"On ehkä niinkin, että Unity hylätään lopullisesti, koska enpä nähnyt Ubuntu-puhelimissa mitään samankaltaista käyttöliittymää. Puhe siitä, että sama käyttöliittymä olisi joka Ubuntu-laitteessa taisikin olla paskapuhetta...?"
Samalla mallilahan ne on tehty. Pieniä muutoksia vain tehty eri kokoluokille.
"Apple ei ole tuhonnut mitään."
http://www.wired.com/wiredenterprise/2012/08/osx-killed-linux/
http://linux.slashdot.org/story/12/08/29/0438211/how-apple-killed-the-linux-desktop
Samasta aiheesta on enemmänkin; googlaa vaikka.
"Hölynpölyä. Valtaosa ohjelmistoista tehdään linuxeille ja tehdään linuxeilla."
--->Linux.Slahdot: "... he thinks the real reason Linux lost is that developers started defecting to OS X because the developers behind the toolkits used to build graphical Linux applications didn’t do a good enough job ensuring backward compatibility between different versions of their APIs."
"Samasta aiheesta on enemmänkin; googlaa vaikka."
Ööh.. Siis kyseessähän on vain ja ainoastaan Miguel de Icazan höpinöitä.
Kumma kyllä kun kukaan muu ei tälläistä sano. Totuus kun on se, että suurin osa client vehkeistä myydään Linux-käyttöjärjestelmällä, eli Androidilla.
Taitaa vaan Miguelia ottaa päähän kun itse ahersi GTK :n päälle rakennetun GNOME:n parissa, mutta Android menestyi paremmin ja Qt nimisen modernimman frameworkin lisenssit menivät helpommiksi.
"--->Linux.Slahdot: "... he thinks the real reason Linux lost is that developers started defecting to OS X because the developers behind the toolkits used to build graphical Linux applications didn’t do a good enough job ensuring backward compatibility between different versions of their APIs." "
" — believes that"
"he thinks"..
Eli yhden hörhön kuvitelmia ja uskomuksia.
Edelleenkin, valtaosa ohjelmistoista tehdään linuxeille ja tehdään linuxeilla.
Tässä vähän todistusaineistoa:
http://www.langpop.com/
Windowsille tyypillisiä ohjelmointikieliä tuossa on lähinnä C#, Visual Basic ja Delphi.
Mac OS X:lle tyypillinen ohjelmointikieli sitten on ObjectiveC.
Loput listalla olevista ovat useinmiten vahvasti sellaisia kieliä joita käytetään linuxeilla.
Tässä sitten toinen todiste:
http://news.netcraft.com/
Microsoft on aika vaatimaton noiden linuxien rinnalla.
Tämän lisäksi, Miguel puhuu paskaa taaksepäinyhteensopivuudesta. LSB standardissa edellytetään, että yhteensopivuutta särkevistä jutuista tiedotetaan 6v etukäteen. Toisekseen Javassa on taaksepäin yhteensopivuutta ainakin kolme julkaisua taaksepäin ja Red Hat esimerkiksi tarjoaa taaksepäinyhteensopivuutta kaksi julkaisua taaksepäin.
Mitenkäs hänen höpinät eroavat sinun kärjistäen ja karrikoiden esille tuomista lätinöistä? Niitähän löytyy kaikkialta ja kirjoituksistasi saa sen käsityksen, että Ubuntu on ikään kuin Messias ja kaikkivoipa. En nyt muuten tarkoita niitä ihan oikeutettujakin veetuilumielessä kirjoitettuja vastineita johonkin Pentti et co:n horinoihin tuolla Sodat -palstalla.
Sitäkin haettiin, että aseman vakiinnuttaminen suurena työpöytäpuolen käyttiksenä voi olla jo mennyt mahdollisuus. Muun muassa Raymondin on sanottu kirjoittaneen seuraavasti: "Now, we are moving from the 32-bit world to a 64-bit one. Raymond thinks that if Linux doesn't grab its share of the desktop now, it will never get the chance." Tuo kirjoitus löytyy taatusti kotisivuilta jos haluaa lukea yksityiskohdat. Eiköhän tuo Raymondin esittämä takaraja muuten mennyt jo...?
Mitä muuten tarkoittaa, että ovat "vahvasti sellaisia kieliä, joita käytetään Linuxeilla"?
Onko Python sellainen?
Käänsin kyllä sillä koodinpätkäni ajettavaksi tiedostoksi (.exe) nimenomaan Windowsille ja vieläpä "portable" -tiedostoksi, jota ajaakseen ei tarvitse mitään dynamic-link library -hässäköitä (paitsi toki ne DLL:t, jotka ovat valmiina Wintoosissa) :) Ihan hyvin toimii!
"Mitenkäs hänen höpinät eroavat sinun kärjistäen ja karrikoiden esille tuomista lätinöistä?"
Minä voin osoittaa puheeni faktaksi.
"Niitähän löytyy kaikkialta ja kirjoituksistasi saa sen käsityksen, että Ubuntu on ikään kuin Messias ja kaikkivoipa."
Tälle väitteelle ei ole mitään perustetta. Minulle Ubuntu on vain yksi käyttis muiden jakelujen (esim. Mac OS X, Red Hat, Android, Windows, iOS jne.) joukossa.
Käytän työssäni muuten enimmäkseen Red Hat Enterprise 6:sta, Windows 7:a ja Android 4.2:sta tällä hetkellä. Ubuntua aika vähän.
"Sitäkin haettiin, että aseman vakiinnuttaminen suurena työpöytäpuolen käyttiksenä voi olla jo mennyt mahdollisuus."
Se on kaikilta käyttöjärjestelmiltä menetetty mahdollisuus. Totuus on se, että työpöytäpuolen käyttöjärjestelmällä ei ole nykyään mitään merkitystä. Ohjelmistot kun tehdään palvelimelle.
Ja tietotekniikassa, se millä on merkitystä on se tekniikka mitä ohjelmistokehittäjät käyttää ja mille ohjelmistot tehdään. Näin on ollut aina ja tulee olemaan jatkossakin.
"Onko Python sellainen?"
Kyllä.