Aurinko varhain herää,
myöhään valvoo.
Luonto voimaa kerää.
Aurinkoa palvoo
katuvarren lumi tumma
kohotetuin sormin.
Auringon voima kumma
elämää uutta virittää.
Tiainen ylittää jo normin,
laulu puron lailla lirittää.
myöhään valvoo.
Luonto voimaa kerää.
Aurinkoa palvoo
katuvarren lumi tumma
kohotetuin sormin.
Auringon voima kumma
elämää uutta virittää.
Tiainen ylittää jo normin,
laulu puron lailla lirittää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
lumikelloilta ja narsisseilta
loppuvat jo piikit aamujen kammasta
kuulen hiljaista manailua
metrisen kinoksen alta
-kuulisimme jo kevätsateen ropinaa
olemme kuulolla mene jo talvi mäkeen
ne hihkuvat maan alla
Hauska vastausruno sinulta tykkäsin oikein. Mitä enemmän saa eri elementtejä, kuten huumoria mukaan runoon, sitä parempi. Tietysti on runoja joihin ei hulluttelu sovi, mutta kevät, ah kevät!
Hieno loppusoinnullinen ja niin, ah ihana kevät taas tulossa !
Hei K-M, kiitos huomiosta! Ainakin kevään tulo on aina hienoa, vaikka vähän myöhässä onkin. Kevät virkistää runosuontakin ja mitallinen sopii siihen mielestäni hyvin, varsinkin kun on siihen vähän tottunut.
Hienoa Tee.. Taitaa olla ensimmäinen runosi, jonka olet riimitellyt näin. Luulin ensin, että olet vallan hylännyt loppusoinnun. Jatkathan samaan tahtiin kevään edetessä.
Hei *m*, kiitos kommentista ja kannustuksestasikin. Tosin olen varmaan ennenkin kirjoittanut tällaista "epämuotoista" riimillistä, ehkä vähemmän vain. Nuorena kirjoitetut eli vanhimmat ovat kyllä tiukkaan muotoon pakotettuja. Uusimmat sitten usein vapaampia ja itse muotoiluja.
Kaunis kevätruno luonnolle, eikä mikään ihme
kun on se taito sieltä noita runoja vetäistä..
Kiitos tee..
Kiitos Onija sanoistasi. Jos runo keväälle on kaunis, on sen tarkoitus lähes saavutettu. Minullakin kyllä runot syntyvät, jos ovat syntyäkseen, ei muuten.
Sinä kallis Ystäväni..pieni o piisaa...
enkä nyt euroilla laske..
tulee varmaanki sydämmestä..
kakspiikkinen juttu tämä ´runoilu´..
ainakin minulla..
toisinaan tusina..viime aikoina ei mittään..
Anteeksi epähuomioni, onija. Kaipa sen nimimerkin ottaa ikään kuin erisnimenä ja kirjoittaa sen mukaan. Kaipa se runoilu on kaikilla ajoittaista, kaikki vaikuttaa, oma mieliala niin kuin ulkonaisetkin asiat. Väliin tauko on pitkä kuin nälkävuosi.
Hei upeita kirjoituksia. Annan teille ositteeni minnavi.123kotisivu.fi. Kirjoitan sinne, jos joku haluaa mennä sivuille. Kiitos.
Hei Minna, vilkaisin runojasi, olivat ihan kauniita. Ja vaikka oma blogi onkin vapaa ulkopuolisista häiriöistä, siltä puuttuu elävä keskustelu ja kommentointi, jota löytyy tällaiselta runopalstalta. Ja tänne uusia runoilijoita mahtuu, jos haluat kokeilla.