Risusavotta

Katko isommat rungot polttopuun mittaisiksi pölkyiksi, niin on helpompi kataa ylärinteeseen. oksat voi läjätä avoimelle paikalle ja polttaa juhannusaatto iltana.

Kaada ne puut tielle päin lyhenee kantomatka ja tee niistä risuista kasa ja polta juhannuksena tai jos ei silloin niin syksyllä sateiden tultua kevytpeite heitettynä pääälle helpottaa hommaa.
Parhain jos olist syksyllä kaatanut vaikka tehnyt pölkyt puiksi ja nyt pressu risukasan päältä pois ja tulta perään itse tehnyt niin eikä risut ole häirinnyt.

Oksat kannattaa tietysti sahata polttopuiksi. Kun puut on kaadettu niin moottorisahalla karsitaan oksat ja pätkitään 30-40cm polttopuiksi. Aloita oksan päästä koska irtonaisia oksia on hankala pätkiä. Kuusi ei mätäne ikinä joten niitä pätkiä voi keräillä vaikka 5 vuoden päästä. Tietysti ne voi keräillä samalla kuin pöllitkin.

Joop, kaataminen helppo homma, muut asiaan liittyvät teettävätkin sitten jo töitä.

Jäi epäselväksi, mihin aiot rungot käyttää. Kuusi surkea polttopuu. Siis palaahan se hienosti jne. Mutta kun se on kunnolla kuivaa, se on vähän niinkuin pahvia, ei mitään kiinteää, ei paina mitään, ei lämmitä mitään.

Vaan, oletus, että polttopuuksi.

Elikäs puu nurin, se ja sama mihin suuntaan, kunhan ei särkje tai haittaa ketään/mitään kaaruessaan. JA pitää kaatua omille maille, jos meinaat kaataa puun, että se kaatuu naapurin puolelle, vaikkei tekis vahinkoakaan, naapurilla voi olla mielipiteitä asiasta.

Noh, puu nurin, sitten oksiminen. Onhan asiasta käsityksiä, mun mielestä rungon vierestä poikki, ei haittaa vaikka saha koskis runkoonkin, pääasia, että tarkasti pois. Sitten kasaat oksat johonkin läjään. Runko pätkiksi ja Heti halkominen. Tuore, jäässä oleva puu halkeaa helposti, se idea talvikaatamisessa. Toinen tietenkin se, jos sahatavaraa, silloinkin samasta syystä parempi kaataa talvella. Jäätynyt puu on niin kovaa kuin se nyt vaan voi olla, käsittely jne helpompaa.

Sitten runkoklapit tai halot pois haitosta jonnekin, pressun alle ilmavaan paikkaan.

Jaa oksat, kyhää jonkinlainen teline ja karsi niistä pienimmät oksat, samalla periaatteella kuin runkokin, klapin mittoihin JA samantien halkaisu. Samaan kasaan rungon kanssa.
Loppujen lopuksi jäljelle ei jää paljoakaan pikkuoksia tai neulasia. Laita kasaan jonnekin, pois silmistä. Voi tosiaan polttaa kokossakin, mutta pieni kasa häviää kyllä itsestäänkin luonnossa varsin nopeasti. Ja voi nekin polttaa, jos haluaa kuunnella räksymistä uunista ja hankkia mahdollisimman paljon tuhkaa.

Kaada ensin yksi puu, tee loppuun, sitten seuraava. Aika masentavaa, kun muutamakin runko kaadettuna ja pitää alkaa tositoimiin :D

Meillä kaadettiin 5kpl isoja kuusia. Polttopuuksi vain rungot, oksat vietiin kunnan risu ja oksa keräykseen. Puut poltettiin takassa talven aikana. Verrattuna koivuun, kuuset palaa huonosti, vaikka olivat 1 vuoden kuivaneet, ovat todella kevyitä, eikä lämpöarvot ole suuria, ja ne täytyy pilkkoa pieniksi että palavat hyvin. En maksaisi kuusi polttopuista yhtään mitään, mieluummin tekisin niistä balsa lennokkirimoja):

Meillä kaadetaan joka vuosi tuon verran erilaisia puita mökin polttopuiksi, myös paljon kuusia. Kyllä kuusi on kelvollista polttopuuta muualla kuin avotakassa. Polttopuuta kuluu mökin ja saunarakennuksen sekä saunan lämmitykseen.

Rungoista tehdään polttopuita kuten muut ovat yllä selostaneet.

Oksat karsimme vesurilla niin että noin parin sentin oksat vielä kelpaavat polttopuiksi. Oksat ovat erinomaisia polttopuita padassa koska padan tulipesä on pieni. Kuusen oksat on helppo pätkiä vesurilla kunhan se on terävä.

Loput pienet oksat silpumme. Mökillämme ei ole sähköä eikä saa joten ostimme yli 10 v sitten polttomoottorisilppurin joka on huomattavasti tehokkaampi kuin sähkösilppurit. Juu, se on hiukan rikkaan ratkaisu. Mökki on saaressa joten oksien kuljettaminen muualle on koko lailla vaivalloista. Juu, polttaminen on mahdollista, sitä naapuri tekee, teimme mekin ennen, mutta sekä meillä että naapurilla oli metsäpalo lähellä. Koko muutaman neliökilometrin saari olisi kai palanut.

Meillä on myös moottorikelkka sekä sen reki. Sillä on hyvä kuljettaa kaadetut ja pätkityt rungot puuliiterin viereen pilkkomispaikalle. Kuljetamme myös oksat reellä silppuamispaikalle. Moottorikelkka on muutenkin hyvä olla, sillä kuljetetaan talvisin raskaammat tavarat mökille ja pois järven jään yli.

Olen samaa mieltä kuin monikirjainnikki yllä, kaada ensin yksi puu ja hoida se loppuun ja kaada sitten vasta seuraava. Kaada ainakin erissä niin etteivät kaikki ole työn alla. Tämäkin riippuu siitä onko tekijöitä, niillä aikaa, halua ja voimia.

Viesti kyllä tuntuu pahasti provolta...kyllä kai jokainen osaa ajatella omilla aivoilla mitä risuille pitää tehdä, polta ne pois siellä paikan päällä. Herää kysymys miksi itsestään selviä asioita pitää muilta kysyä, onko uusavuttomuus tänä päivänä todellakin näin yleistä?

Kuusen oksat aika massiivisia risuja. Polttaminen vaatii oksien kasaamisen, kuivattamisen ja sopivan sään jotta välttyy aiheuttamasta metsäpalon. "Herätkää" näyttää olevan palstan vakioänkyrä joka saa ilonsa noista uusavuttomuusurputuksistaan. Ei taida itsellä olla minkäänlaista kokemusta asiasta.

Eiköhän ne risut pala ihan tuoreeltaan kun antaa hieman bensaa perään. Mulla paloi ainakin tällä viikolla ihan hyvin ja osassa risuja oli vielä hieman jäätäkin. Toki jos rakennuksia puita yms lähellä täytyy olla varovainen.

Eikö olisi ihan vaan paras jättää ne oksat sinne louhikkoon. Kyllä aika syö pois. Ja saa muurahaisetkin pesä värkkiä.

Oksat isoon kasaan, 2-3 vuoden kuluttua ne on hyvää polttopuuta.

Metsurin hommat ja korjuu on kovaa hommaa.Ota kuntoilun kannalta.Itse olen oksatkin vesurilla putsannut.Kaikki vaan hyötykäyttöön.

Kuka niitä oksia viitsii kerätä ellei ole vähintään 5cm paksuja. Maalaisten haukkujat ei kestä metsässä edes kahtatuntia.

Osta Fiskarsin raivaussakset. Niillä saat tosi nopeasti pätkittyä paksuhkotkin oksat saunan uuniin sopiviksi. Ne taas saat kätevästi kannettua Ikean kasseissa (a 0,90e) pois paikalta. Haketa loput pikkurisut ja käytä käymälän kuivikkeena.

Ongelma meilläkin tulossa kun pari kuormaa multaa tulee kevään korvalla, miten niitten kanssa pitäisi menetellä? Maasto tasainen, ei kiviä eikä puustoa. Jätetäänkö paikalleen maatumaan vai mitenkä olisi paras toimia? Asialliset vastaukset vain, kiitos.

Kesäloma.Pitkän ja työntäyteisen talven ja kevään jälkeen koitti vihdoinkin kesäloma ja aatokseni karkasivat arjesta miellyttävään,nautinnolliseen ajatukseen tulevasta mökkilomasta. Ajatuksen katkaisi vaimoni kehoitus auton pakkaamisesta lähtökuntoon. Matka sujui leppoisassa ilmapiirissä,kaupunkimiljöön vaihtuessa kesäiseen maalaismaisemaan. Mökkitielle päästyämme avasin sivulasin ja nuuhkin raitista ilmaa ja kesäheinän tuoksua täysin siemauksin.
Yhteisomistuksessa(Minä, vaimo ja anoppi)oleva mökkimme piirtyi näköpiiriini ja kehoni
antautui lopuistakin työkiireiden aiheuttamista jännitystiloista. Pysäköityäni automme vajan nurkalle,nousin autosta ja silmäilin pihapiiriä
ajatellen samalla rentouttavaa lomanviettoa. Tällä kertaa ajatukseni katkaisi Anoppini kimakka huuto: Kahville !. Kahvikupposta nauttiessamme selvitimme lyhyesti kuulumiset ja mahdolliset lomasuunnitelmat. Juuri ja juuri kun olin saanut juotua kahvikupposeni loppuun,seisoi anoppini oven edessä kaksi tyhjää ämpäriä käsissään ja huikkasi minulle: haeppas nuoremmaksesi vettä. Hyvän kotikasvatuksen saaneena kipaisin kaivolle ja kannoin vedet mukisematta sisälle. Juuri kun olin astunut kynnyksen yli,anoppini seisoi vastassa kädet ojossa,nappasi ämpärit ja tyrkkäsi puunkantotelineen käteeni,samalla hihkaisten: laatikko täyteen. Puuvajassa odottikin sitten melkoinen työmaa,koska edellisen kesän jäjiltä halkovajassa ei ollutkaan valmiita klapeja,vaan kasa pöllejä jotka odottivat tekijäänsä. No,ajattelin ottaa työn ihan terapiana ja pari mottia halkoja pilkottuani,siemailin halkovajan portailla pullollisen keskiolutta. Olutta nauttiessani anopilleni oli tullut tarve pikkulassa käyntiin ja polku mökiltä johti suoraan halkovajan ohi. Anoppi kirmasi polkua pitkin ohitseni ja kaljapullon nähtyään sihisi ohimennessään: heti ryyppäämässä. Vetelin vielä tovin henkeä ja ajattelin jatkaa halkojen hakkaamista,mutta anoppini ehti kirmaita takaisin pikkulasta,pysähtyi kohdalleni ja tokaisi: nyt kun olet jo huilannut,voisit tyhjentää pikkulan. Siinä samassa anoppi oli häipynyt paikalta ja ajatukseni vastenmielisestä työtehtävästä sai minut voimaan pahoin. Nappasin lapion olalleni ja suurta uhoa puhkuen astelin kohti pikkulaa. Kuin Don Quijote hyökkäsin raivolla pikkulan tyhjennysastian kimppuun pyykkipoika nenässäni ja lapioin koko säiliön tunkiolle. Asennettuani säiliön takaisin paikoillen olin kontillani pikkulan lattialla,kun kuulin selkäni takaa anopin viiltävän valitusvirren: et sitten levittänyt kalkkia tunkiolle. Seuraava puolituntinen menikin anopin esitelmää kuunnellessa siitä,kuinka raatokärpäset voivat vallata koko mökin. Esitelmän päätteeksi anoppini löi tikkuasikin käteeni ja hihkaisi: kun olet noin hikinen ja haiset,voisit lämmittää edes saunan ja pesytyä. Juuri,kun olin saanut tulen sytytettyä saunan kiukaaseen,anoppi ilmestyi pesuainetölkki kädessä ovelle,ojensi tölkin minulle ja kimitti: voisit siinä saunaa lämmittäessä pestä lauteet. Saunan kiukaan lämmetessä harjasin sitten hiki hatussa juuriharjalla saunanlauteita ja manasin itsekseni koko kolhoosiomistuksen maailman syvimpään helvettiin. Saunan lämpötilan yhä noustessa tunsin pakahtuvani,hien virratessa valtoimenaan ja tunsin epämiellytävän ahdistuksen tunteen. Vaatteeni tuntuivat liimautuvan ihoon niin,että minut valtasi paniikinomainen,tukehtumisen tunne. Havahduin epämääräiseen piipitykseen ja heräsin Hotellihuoneen sängystä,yltäpäältä hiessä ja lakanat liimautuneena kehooni. Vaimoni sopersi puoliunessa vieressäni: pitääkö jo herätä, meillä on vielä viikko lomaa..

hien olisi lykännyt oikein kunnolla, jos anoppi olisi pyytänyt vielä köyrimään ja tytär olisi sen nähnyt.