Outo lento Canarialle

Olen lukenut tämän saman höpinän jostain aiemmin.
Jos tämä on ylläpidon aikaansaannos, niin täytyy sanoa, että tämä on pohjanoteeraus alemmas ei enää päästä.

Lopettakaa näiden klikkailut tai - merkkiset jolloin ne poistuvat heti turhina julkisuudenhakuisina viesteinä.

Täti,täti tiedätköt mitä tyntyy kun taloudellinen aukko ja ylijäämäinen kassavilta yhtyvät?-No,tietytti keskimalginaali.

kyllä kaverilla on lentopelko,väärä lääkitys.on nähnyt varmaan unta lennon aikana.tai häntä odottaa varma kuolema,lentokone putoaa taivaalta ja muutama sata siinä sivussa kuolee myös tuo ennustaja,jos ei ole laskuvarjolla varustettu ennustaja.itse otan aina lennolle oman laskuvarjon että pelastuisin lennolta.

tämähän on samanlainen juttu,kuin varman lääkärit.itse näin unta että ovat valelääkäreitä.tilasin lääkärikansion itsestäni.varmassa ei ole sellaisia lääkäreitä ollenkaan kuin papereissa lukee.tehtiin valviraan kantelu ja hups ei heillä ole lääkärioikeuksia.jatkoa seuraa.

Tuo vieressä istunut Aurinkomatkojen Opaskouluttaja on suomenruotsalainen henkilö ensimmäisestä sukupolvesta, joka on tottunut omaan pätevyyteensä ammattikoulutuksensa puitteissa, sekä varsin usein juhlinnan merkeissä. Ja voin kertoa että hän on tottunut pikkuhiprakassakin parhaimpina aikoinaan lausumaan julki 60% selvänäköennusteitaan ihmisille. Joka voidaan kuitenkin elämäntapansa perusteella olevan vahvasti alenevassa suuntauksessa.

suljetulla osastollakin saa käyttää nettiä ilman mitään valvontaa.....

444443333 kirjoitti:

suljetulla osastollakin saa käyttää nettiä ilman mitään valvontaa.....

Onneksi olkoon, tapoit juuri vitsin!

Jatkan aloittajan älyttömään aloitukseen, jos sopii, en ole jutun aloittaja. En myöskään kirjailija, joten ei haukkumisia:

Outo lento, jatkuu....
Lento jatkui tavanomaisena ja takamusta puuduttavana. Arvelin että vieruskaverini mahdollisesti tiesi Aurinkomatkojen oppaana varaamani hotellin varaustilanteesta ja mahdollisesti oli nähnyt lentokentällä matkalaukkuni osoitelapusta nimeni ja osoitteeni. Outoja ennestuksia hieman ihmettelin.

Sitä mistä hän tiesi ystäväni lomasta en alkanut arvailla. Kone laskeutui Gran Canarian lentokentälle, istuin vieläkin hieman jännittyneenä ja vilkaisin taas sivulleni. Nainen hymyili, kuten lennon aikana aina kun katseemme kohtasivat.

Koneen päästyä parkkiin matkustajat alkoivat tungeksia käytävällä ja kerätä käsimatkatavaroitaan. Käytäväpaikalla istuva nainen katseli minua kuin arvioiden, eikä pitänyt kiirettä. Käytävän tyhjennettyä hän lopulta nousi, katsoi silmiin ja sanoi: ”Muista mitä kerroin”. Hänen noustessaan ja käsimatkatavaroitaan hyllystä nostaessaan en voinut olla kiinnittämättä huomoita hänen hyvin muodostuneeseen vartaloonsa.

Vielä matkalaukkua hihnan vieressä odotellessani naisen sekavat jutut kävivät mielessäni, mutta pihalla lämpimässä Atlantin kesätuulessa alkavan loman odotukset ja mukava tunnelma veivät ajatukset tuleviin huvitteluihin ja auringon ja sangrian ottoon.
Bussimatka lentokentältä hotellille Inglesiin alkoi viivästyksellä, koska paikallisoppaan kertoman mukaan oli noussut yksi matkustaja joka ei muistanut hotellinsa nimeä, mutta hän oli väittämänsä mukaan ollut samalla lennolla Helsingistä Canarialle. Matkustaja näytti jotenkin tutulta, ja lopulta käsitinkin, että hän oli sama nainen jonka vieressä olin istunut lentokoneessa, hänellä oli vain erilaiset hiukset ja lentokoneessa hänen yllään ollut farkku- ja puseroasu oli vaihtunut jakkupukuun, ja hän käytti suurilinssisiä tummia laseja. Hätkähdin hieman, koska hän istuutui viereeni ja kysyi, olemmeko tavanneet joskus aiemmin.
Päästyämme Inglesin länsireunasta moottoritieltä paikallistielle, nainen nousi ja meni bussinkuljettajan luokse ja alkoi puhua espanjaa. Bussissa ollut opas oli hieman hämmästynyt, hän katseli avuttoman näköisenä koska hänen espanjansa oli hieman huteraa, hän näytti kysyvän suomeksi naismatkustajalta jotain, mutta nainen pudisti päätään ja tuli istumaan takaisin viereeni. Päästyämme liikenneympyrästä varsinaiselle kaupunkialueelle bussi pysähtyi ja nainen poistui kyynärsauvoineen bussista. Näin ikkunasta että paikalle oli pysähtynyt musta Audi.
Opas otti mikrofonin ja kertoi kyseisen matkustajan muistaneen hotellinsa nimen ja hankkineensa oman kyydin loppumatkaksi. Jäin miettimään miksi hän ei ollut muka muistanut hotellinsa nimeä lähtiessämme lentokentältä, ja mistä pysähdyspaikalla ollut vastaan ottaja oli tiennyt aikataulun. Myös Finnairin koneessa olleen lentoemännän selitys naisen ammatista ja roolista oli hieman omituinen. Ja miksi hän pelleili peruukkien kanssa?

Bussi vei minut lopulta varaamalleni hotellille, jossa aloin kirjoittautua sisään, kysyen samalla tuttavani Ollin huoneen numeroa. Yllätyksekseni minulle sanottiin että Olli oli lähtenyt saman päivän aamuna Teneriffalle Binter Canariasin paikallislennolla, koska hän ei ollut tyytyväinen Inglesin ravintolatarjontaan, ja saman hotelliketjun hotellissa Los Cristianosissa on vapaita huoneita. Hämmästyin, miksi Olli ei ollut kertonut mitään soittamalla tai edes tekstiviestillä.
Olympian respan virkailija yskäisi kiusaantuneena ja sanoi, että olisi mielissään jos edes minä viihtyisin Olympiassa, mutta valitettavasti hänen täytyy antaa Binterin kahden tunnin kuluttua olevalle lennolle lippu, jonka Olli on hankkinut, kyyti lentokentälle myös on maksettu ja odottamassa. Myös majoitus hotelli Galaan Cristianosissa on maksettu.

(Jatkan seuraavalla viestillä, koska kaikki ei mahdu samaan)

Simokusti kirjoitti:

Jatkan aloittajan älyttömään aloitukseen, jos sopii, en ole jutun aloittaja. En myöskään kirjailija, joten ei haukkumisia:

Outo lento, jatkuu....
Lento jatkui tavanomaisena ja takamusta puuduttavana. Arvelin että vieruskaverini mahdollisesti tiesi Aurinkomatkojen oppaana varaamani hotellin varaustilanteesta ja mahdollisesti oli nähnyt lentokentällä matkalaukkuni osoitelapusta nimeni ja osoitteeni. Outoja ennestuksia hieman ihmettelin.

Sitä mistä hän tiesi ystäväni lomasta en alkanut arvailla. Kone laskeutui Gran Canarian lentokentälle, istuin vieläkin hieman jännittyneenä ja vilkaisin taas sivulleni. Nainen hymyili, kuten lennon aikana aina kun katseemme kohtasivat.

Koneen päästyä parkkiin matkustajat alkoivat tungeksia käytävällä ja kerätä käsimatkatavaroitaan. Käytäväpaikalla istuva nainen katseli minua kuin arvioiden, eikä pitänyt kiirettä. Käytävän tyhjennettyä hän lopulta nousi, katsoi silmiin ja sanoi: ”Muista mitä kerroin”. Hänen noustessaan ja käsimatkatavaroitaan hyllystä nostaessaan en voinut olla kiinnittämättä huomoita hänen hyvin muodostuneeseen vartaloonsa.

Vielä matkalaukkua hihnan vieressä odotellessani naisen sekavat jutut kävivät mielessäni, mutta pihalla lämpimässä Atlantin kesätuulessa alkavan loman odotukset ja mukava tunnelma veivät ajatukset tuleviin huvitteluihin ja auringon ja sangrian ottoon.
Bussimatka lentokentältä hotellille Inglesiin alkoi viivästyksellä, koska paikallisoppaan kertoman mukaan oli noussut yksi matkustaja joka ei muistanut hotellinsa nimeä, mutta hän oli väittämänsä mukaan ollut samalla lennolla Helsingistä Canarialle. Matkustaja näytti jotenkin tutulta, ja lopulta käsitinkin, että hän oli sama nainen jonka vieressä olin istunut lentokoneessa, hänellä oli vain erilaiset hiukset ja lentokoneessa hänen yllään ollut farkku- ja puseroasu oli vaihtunut jakkupukuun, ja hän käytti suurilinssisiä tummia laseja. Hätkähdin hieman, koska hän istuutui viereeni ja kysyi, olemmeko tavanneet joskus aiemmin.
Päästyämme Inglesin länsireunasta moottoritieltä paikallistielle, nainen nousi ja meni bussinkuljettajan luokse ja alkoi puhua espanjaa. Bussissa ollut opas oli hieman hämmästynyt, hän katseli avuttoman näköisenä koska hänen espanjansa oli hieman huteraa, hän näytti kysyvän suomeksi naismatkustajalta jotain, mutta nainen pudisti päätään ja tuli istumaan takaisin viereeni. Päästyämme liikenneympyrästä varsinaiselle kaupunkialueelle bussi pysähtyi ja nainen poistui kyynärsauvoineen bussista. Näin ikkunasta että paikalle oli pysähtynyt musta Audi.
Opas otti mikrofonin ja kertoi kyseisen matkustajan muistaneen hotellinsa nimen ja hankkineensa oman kyydin loppumatkaksi. Jäin miettimään miksi hän ei ollut muka muistanut hotellinsa nimeä lähtiessämme lentokentältä, ja mistä pysähdyspaikalla ollut vastaan ottaja oli tiennyt aikataulun. Myös Finnairin koneessa olleen lentoemännän selitys naisen ammatista ja roolista oli hieman omituinen. Ja miksi hän pelleili peruukkien kanssa?

Bussi vei minut lopulta varaamalleni hotellille, jossa aloin kirjoittautua sisään, kysyen samalla tuttavani Ollin huoneen numeroa. Yllätyksekseni minulle sanottiin että Olli oli lähtenyt saman päivän aamuna Teneriffalle Binter Canariasin paikallislennolla, koska hän ei ollut tyytyväinen Inglesin ravintolatarjontaan, ja saman hotelliketjun hotellissa Los Cristianosissa on vapaita huoneita. Hämmästyin, miksi Olli ei ollut kertonut mitään soittamalla tai edes tekstiviestillä.
Olympian respan virkailija yskäisi kiusaantuneena ja sanoi, että olisi mielissään jos edes minä viihtyisin Olympiassa, mutta valitettavasti hänen täytyy antaa Binterin kahden tunnin kuluttua olevalle lennolle lippu, jonka Olli on hankkinut, kyyti lentokentälle myös on maksettu ja odottamassa. Myös majoitus hotelli Galaan Cristianosissa on maksettu.

(Jatkan seuraavalla viestillä, koska kaikki ei mahdu samaan)

(jatkoa edellisestä)

Olin varsin hämmentynyt heti loman alkumetreillä tapahtuneille muutoksille ja ehdotuksille. En todellakaan tiennyt mitä tehdä: Minulla oli viikon reissu maksettuna tähän hotelliin ja nyt tarjotaan samaa eri saarella tasokkaampaan hotelliin ja ilman mitään lisäkuluja!
Soitin kännykällä Ollin numeroon, mutta puhelimesta kuului vain espanjankielistä naisen puhetta, annoin luurin respan virkailijalle, joka kuunteli selitystä ja vastasi että puhelimeen ei saada yhteyttä.

Mietin vain hetken, ja kaikkien outojen tapahtumien jälkeen ajattelin, etteivät asiat voi enää mennä oudommiksi ja otan loman seikkailuna, joten kysyin missä luvattu lentokenttäkyyti odottaa. Respan tyttö osoitti sormellaan aulan ulko-ovelle, jonka kohdalla pihalla näin parkkeeratun musta Audin.

Sanoin virkailijalle että otan ystäväni tarjouksen vastaan, otin lentolipun ja laukkuni ja astelin pihalla odottavaan autoon. Kuljettaja avasi takaluukun ja nosti laukkuni kyytiin, auton tummennettujen lasien vuoksi en nähnyt sisälle joten hämmästyin taas nähdessäni jo tutuksi tulleen naisen auton kyydissä. Auton lähtiessä takaisin lentokentälle, hän hymyili samalla, ylimielisellä tavallaan ja sanoi: ”Alamme tulla tutuiksi, joten lienee aika esittäytyä. Olen todellakin matkatoimiston palkkalistoilla, jota näytit käyvän kyselemässä jo lennon aikana. Olen myös lomalla, ja ystäväsi Ollin sisar Kati, jota et voinut tietää, koska Olli ei puhu koskaan perheasioista ystävilleen. Olen pahoillani jos säikytin sinut roolileikeilläni, mutta Ollin kertoman mukaan pidät yllätyksistä. Kun pääsemme Teneriffalle, esittelen sinut ystävälleni ja kollegalleni Teresalle, jonka kanssa Olli jo onkin aloittelemassa Teneriffan lomaviikkoaan. Meille on varattu kahden makuuhuoneen huoneisto, joten joudut nukkumaan kanssani samassa huoneessa, jossa on vain parivuode. Onko sinulla jotain sitä vastaan?

Minusta alkoi tuntua että todellakin pidin yllätyksistä, sillä Kati oli varsin viehättävä nainen eikä yhteinen makuuhuonejärjestely tuntunut todellakaan vastenmieliseltä.

Mietin hetken aiempia tapahtumia ja kysyinkin mitä hän oli tarkoittanut sanoessaan, etten palaa elävänä Inglesistä, ja että mitään hyvää ei ole odotettavissa.

Hän vastasi että ”palaamme kotimaahan hengissä Teneriffalta, ei Inglesistä. Ja että ”mitään hyvää” ei ole riittävä ilmaus sille mitä tämän lämpimän lomaviikon aikana voi tapahtua, jos sinulla on uskallusta. Uskon, että meille tapahtuu fantastisia asioita, jos vain haluat”
Nyt vasta aloin miettiä kuinka kauan Olli ja hänen sisarensa olivatkaan suunnitelleet tätä juttua, se oli syntymäpäiväyllätys, koska juuri samalla viikolla täytin 40 vuotta.

Musta Audi vei meidät lentokentälle, paikalliskone Teneriffalle jossa Reina Sofian lentokentällä Olli oli vastassa ystävättärensä Teresan kanssa. Loman loppuosasta ei kerrota.

Varsinainen kelmi se Olli, tunnen hänet jo opiskeluajoilta Otaniemestä. Ja nyt asun hänen sisarensa kanssa Nurmijärvellä rivitalokolmiossa.

Simokusti kirjoitti:

(jatkoa edellisestä)

Olin varsin hämmentynyt heti loman alkumetreillä tapahtuneille muutoksille ja ehdotuksille. En todellakaan tiennyt mitä tehdä: Minulla oli viikon reissu maksettuna tähän hotelliin ja nyt tarjotaan samaa eri saarella tasokkaampaan hotelliin ja ilman mitään lisäkuluja!
Soitin kännykällä Ollin numeroon, mutta puhelimesta kuului vain espanjankielistä naisen puhetta, annoin luurin respan virkailijalle, joka kuunteli selitystä ja vastasi että puhelimeen ei saada yhteyttä.

Mietin vain hetken, ja kaikkien outojen tapahtumien jälkeen ajattelin, etteivät asiat voi enää mennä oudommiksi ja otan loman seikkailuna, joten kysyin missä luvattu lentokenttäkyyti odottaa. Respan tyttö osoitti sormellaan aulan ulko-ovelle, jonka kohdalla pihalla näin parkkeeratun musta Audin.

Sanoin virkailijalle että otan ystäväni tarjouksen vastaan, otin lentolipun ja laukkuni ja astelin pihalla odottavaan autoon. Kuljettaja avasi takaluukun ja nosti laukkuni kyytiin, auton tummennettujen lasien vuoksi en nähnyt sisälle joten hämmästyin taas nähdessäni jo tutuksi tulleen naisen auton kyydissä. Auton lähtiessä takaisin lentokentälle, hän hymyili samalla, ylimielisellä tavallaan ja sanoi: ”Alamme tulla tutuiksi, joten lienee aika esittäytyä. Olen todellakin matkatoimiston palkkalistoilla, jota näytit käyvän kyselemässä jo lennon aikana. Olen myös lomalla, ja ystäväsi Ollin sisar Kati, jota et voinut tietää, koska Olli ei puhu koskaan perheasioista ystävilleen. Olen pahoillani jos säikytin sinut roolileikeilläni, mutta Ollin kertoman mukaan pidät yllätyksistä. Kun pääsemme Teneriffalle, esittelen sinut ystävälleni ja kollegalleni Teresalle, jonka kanssa Olli jo onkin aloittelemassa Teneriffan lomaviikkoaan. Meille on varattu kahden makuuhuoneen huoneisto, joten joudut nukkumaan kanssani samassa huoneessa, jossa on vain parivuode. Onko sinulla jotain sitä vastaan?

Minusta alkoi tuntua että todellakin pidin yllätyksistä, sillä Kati oli varsin viehättävä nainen eikä yhteinen makuuhuonejärjestely tuntunut todellakaan vastenmieliseltä.

Mietin hetken aiempia tapahtumia ja kysyinkin mitä hän oli tarkoittanut sanoessaan, etten palaa elävänä Inglesistä, ja että mitään hyvää ei ole odotettavissa.

Hän vastasi että ”palaamme kotimaahan hengissä Teneriffalta, ei Inglesistä. Ja että ”mitään hyvää” ei ole riittävä ilmaus sille mitä tämän lämpimän lomaviikon aikana voi tapahtua, jos sinulla on uskallusta. Uskon, että meille tapahtuu fantastisia asioita, jos vain haluat”
Nyt vasta aloin miettiä kuinka kauan Olli ja hänen sisarensa olivatkaan suunnitelleet tätä juttua, se oli syntymäpäiväyllätys, koska juuri samalla viikolla täytin 40 vuotta.

Musta Audi vei meidät lentokentälle, paikalliskone Teneriffalle jossa Reina Sofian lentokentällä Olli oli vastassa ystävättärensä Teresan kanssa. Loman loppuosasta ei kerrota.

Varsinainen kelmi se Olli, tunnen hänet jo opiskeluajoilta Otaniemestä. Ja nyt asun hänen sisarensa kanssa Nurmijärvellä rivitalokolmiossa.

Ehdottomasti jatkoa tälle twilight zone espanjalle. Loistavaa shittiä

Simokusti kirjoitti:

(jatkoa edellisestä)

Olin varsin hämmentynyt heti loman alkumetreillä tapahtuneille muutoksille ja ehdotuksille. En todellakaan tiennyt mitä tehdä: Minulla oli viikon reissu maksettuna tähän hotelliin ja nyt tarjotaan samaa eri saarella tasokkaampaan hotelliin ja ilman mitään lisäkuluja!
Soitin kännykällä Ollin numeroon, mutta puhelimesta kuului vain espanjankielistä naisen puhetta, annoin luurin respan virkailijalle, joka kuunteli selitystä ja vastasi että puhelimeen ei saada yhteyttä.

Mietin vain hetken, ja kaikkien outojen tapahtumien jälkeen ajattelin, etteivät asiat voi enää mennä oudommiksi ja otan loman seikkailuna, joten kysyin missä luvattu lentokenttäkyyti odottaa. Respan tyttö osoitti sormellaan aulan ulko-ovelle, jonka kohdalla pihalla näin parkkeeratun musta Audin.

Sanoin virkailijalle että otan ystäväni tarjouksen vastaan, otin lentolipun ja laukkuni ja astelin pihalla odottavaan autoon. Kuljettaja avasi takaluukun ja nosti laukkuni kyytiin, auton tummennettujen lasien vuoksi en nähnyt sisälle joten hämmästyin taas nähdessäni jo tutuksi tulleen naisen auton kyydissä. Auton lähtiessä takaisin lentokentälle, hän hymyili samalla, ylimielisellä tavallaan ja sanoi: ”Alamme tulla tutuiksi, joten lienee aika esittäytyä. Olen todellakin matkatoimiston palkkalistoilla, jota näytit käyvän kyselemässä jo lennon aikana. Olen myös lomalla, ja ystäväsi Ollin sisar Kati, jota et voinut tietää, koska Olli ei puhu koskaan perheasioista ystävilleen. Olen pahoillani jos säikytin sinut roolileikeilläni, mutta Ollin kertoman mukaan pidät yllätyksistä. Kun pääsemme Teneriffalle, esittelen sinut ystävälleni ja kollegalleni Teresalle, jonka kanssa Olli jo onkin aloittelemassa Teneriffan lomaviikkoaan. Meille on varattu kahden makuuhuoneen huoneisto, joten joudut nukkumaan kanssani samassa huoneessa, jossa on vain parivuode. Onko sinulla jotain sitä vastaan?

Minusta alkoi tuntua että todellakin pidin yllätyksistä, sillä Kati oli varsin viehättävä nainen eikä yhteinen makuuhuonejärjestely tuntunut todellakaan vastenmieliseltä.

Mietin hetken aiempia tapahtumia ja kysyinkin mitä hän oli tarkoittanut sanoessaan, etten palaa elävänä Inglesistä, ja että mitään hyvää ei ole odotettavissa.

Hän vastasi että ”palaamme kotimaahan hengissä Teneriffalta, ei Inglesistä. Ja että ”mitään hyvää” ei ole riittävä ilmaus sille mitä tämän lämpimän lomaviikon aikana voi tapahtua, jos sinulla on uskallusta. Uskon, että meille tapahtuu fantastisia asioita, jos vain haluat”
Nyt vasta aloin miettiä kuinka kauan Olli ja hänen sisarensa olivatkaan suunnitelleet tätä juttua, se oli syntymäpäiväyllätys, koska juuri samalla viikolla täytin 40 vuotta.

Musta Audi vei meidät lentokentälle, paikalliskone Teneriffalle jossa Reina Sofian lentokentällä Olli oli vastassa ystävättärensä Teresan kanssa. Loman loppuosasta ei kerrota.

Varsinainen kelmi se Olli, tunnen hänet jo opiskeluajoilta Otaniemestä. Ja nyt asun hänen sisarensa kanssa Nurmijärvellä rivitalokolmiossa.

Hei camoon! Älä nyt lopeta kesken!!

Nämä keskustelujen akoitusprovot käyvät päivä päivältä lapsellisemmiksi.
Lapsetko Suomi24-toimituksessa aloituksia kirjoittavat?
Firmahan on ruotsalainen eli saattaa olla myös Ruotsissa kirjoitettuja ja sitten käännettyjä.
No, mainostajiahan yritetään haalia lisää keinoilla millä tahansa. Klikkausten määrä on referenssi kun mainoksia myydään.

Oliko tämä sama "ennustajaeukko", joka vetäisi turpaan?
Jos oli, niin silloinhan ennustaminen oli jonkin verran helpompaa...

tai oliko turpaanvetäjä ennustajapojan kaveri?

tämä sama provo oli viimevuonnakin ,koita nyt keksiä jotain uutta ja ehdottomasti parempaa.

Onko Suomi24:n ylläpito mennyt lopullisesti sekaisin????

Tämä sama aloitus (sanatarkasti sama) oli täällä jo kuukausia sitten. MYÖS SILLOIN ylläpito nosti tämän löpinän ylävalikkoon, vieläpä muistaakseni täysin samalla tekstillä! Ja nyt sitten jälleen.

Jos tämä ei todista että ylläpito ITSE keksii nämä provoaloitukset ja sitten nostaa ne ylävalikkoon, niin sitten ei mikään! Ikävä kyllä vaan nyt kävi kämmi ja tuli postattua ja nostettua vanhaa varastoa (nähtävästi näitä aloituksia on sähköisessä muodossa useampi kymmen, josta sitten poimitaan kulloisenakin päivänä haluttu ja postataan se).

Hyvin on provo sitten onnistunut kun raivoissanne täällä kirjoittelette. :D

Tulipa ärhäkkää sanailua, kun erehdyin kirjoittamaan tuohon aloitukseen tuon neutraalin ja "onnellisen lopun". Siihen ei todellakaan tarvittu paljoa mielikuvitusta. Sehän oli suunnilleen ala-astelaisen aineen tasoista löpinää, eli lähes kuka tahansa perusälyinen ja normaalilla mielikuvituksella varustettu henkilö, joita kuitenkaan ei näytä olevan kovin monta näillä viisaiden palstoilla, voisi kirjoittaa vastaavan tai paremman jutun. Olen hämmästynyt huomatessani olevani ärsyttävä tyyppi jatkaessani tuota kyseistä, kaikkien ketjussam kirjoittaneiden viisaiden tunnistamaa, vanhaa, suomennettua, tylsää, ja kirjoitusvirheellistä jne. aloitusta.