VÄHEMMÄN PAATOSTA KIITOS, kirjoitti Ari Helminen 11.7.2010 kuntaliitoksesta
Ymmärrän kuntaliitoksen herättävän intohimoja ja vastustusta. Ymmärrykseni alkaa loppua, kun kuuntelen tai luen Itä-Hämeestä liitosta vastustavien heinolalaisten puheenvuoroja.
Niissä moititaan kuntaliitosselvitystä ja selvitysmiestä vääristelystä, mutta omissa kirjoituksissa asioita vasta vääristelläänkin. Ne ovat paatoksellista sanahelinää ilman totuuden siementä.
Koska liitoksen vastustajat eivät tahdo luottaa tulevaisuuden ennusteisiin, niin seuraavassa muutama fakta menneisyydestä ja tästä päivästä.
Heinolan vanhushuoltosuhde, 65-vuotta täyttäneitä sataa työikäistä kohden, on jo nyt erittäin heikko 37,8, ja heikkenee rajusti. Vuonna 2030 se on 79,8. Jopa Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa tilanne on nyt huomattavasti parempi kuin Heinolassa.
Lahdessa huoltosuhde on 28,8, Hollolassa sekä Nastolassa noin 24. Koko maan keskiarvo on 26,6.
Heinolan seutu kuuluu koko maan huonoimpiin, kun mittarina ovat koulutetut nuoret. Heidän määränsä ennustaa seutukunnan väestömuutosta ja kuvaa tulevaisuudesta.
Heinola on muuttunut kymmenessä vuodessa maakunnan halvimmasta verottajasta maakunnan kalleimmaksi. Veroprosentin nousu on ollut 3,5 prosenttiyksikköä.
Heinola on tällä hetkellä maamme 12:ksi kirein verottaja 342 kunnan joukossa. Heinolalainen palkansaajaperhe maksaa vuosittain noin 1 400 euroa enemmän veroja kuin lahtelainen.
Samanaikaisesti Heinolasta on muuttanut pois väkeä 1 500, mikä edustaa vajaata 10 prosenttia koko kaupungin väestöstä. Työpaikkoja Heinolasta on hävinnyt tuona aikana noin tuhat.
Heinolan menot ovat suuremmat kuin muissa samankokoisissa kunnissa. Heinola on raskaiden säästöpäätösten edessä siitä riippumatta tuleeko se uuteen kuntaan vai jatkaako itsenäisenä.
Tällä viikolla eräs kirjoittaja väitti, että kyse on todellisuudessa siitä, että Lahti tarvitsee rahaa. Asia on täysin päinvastoin. Heinolan tulo uuteen kuntaan on rasite ja taakka muille. Kaikki edellä mainitut luvut osoittavat, että Heinola kuuluu liitoksen hyötyjiin.
Väitteet Lahden velkaantuneisuudesta osoittavat kirjoittajien tietämättömyyttä.
Lahti on pannut rakenteensa ja taloutensa kuntoon vuosien mittaan toisin kuin Heinola. Lahden velka syntyy siitä, että kaupunki toimii pankkina ja lainaa rahaa Lahti Energialle ja kuittaa korkoedun. Tässä kokonaisuudessa Heinolan energiarahasto on nappikauppa.
Ihmettelen vielä, miten joku voi väittää tosissaan, että päiväkodit, ala- ja yläasteet, vanhustenhuolto, sosiaalipalvelut, neuvolapalvelut, kirjasto ja terveyskeskus katoaisivat Heinolasta. Päinvastoin uuden kunnan asukkaat vahvistaisivat Heinolan terveyskeskuksen toimintaa.
Selvitysmies on yrittänyt kertoa asiat niin kuin ne ovat. Osmo Soininvaaran sanoin ei ole peilin vika, jos kuva on ruma. Tätä Heinolan päättäjät eivät uskalla myöntää ja kertoa asukkailleen. Voisivatko he vihdoinkin esittää uskottavan numeroihin perustuvan vaihtoehdon liitokselle, jonka kyljessä on hintalappu ja lista lopetettavista palveluista.
Omissa kirjoituksissa asioita vasta vääristelläänkin
Näin siis Ari Helminen kuntaliitoksesta.
'''''''''''''''''
Tottahan se Ari Helminen vielä v. 2010 kirjoitti Heinolan tilanteesta. Väki vähenee, Huoltosuhde heikkenee. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan v. 2020 Heinolassa työikäisiä 15-65 vuotiaita on vähemmän kuin yli 65-vuotiaita ja ale 15-vuotiaite yhteensä. Veroprosentti on nostettu 20,5 ja velkasuhde on 2.500 e/asukas, työttömyysprosentti on 15. Lopettaneiden teollisuuslaitosten tilalle ei ole saatu uusia yrittäjiä jne.
Sen vuoksi Heinolaan valittiin kaupunginjohtajaksi Tita Rinnevaara, VTM, MBA, HuK, jolla on kokemusta sijoitustoiminnasta ja pankinjohtajan työstä sekä elinkeino-osaamista ja sote-alan opintoja. Heinolassa kaupunginjohtajat ovat vaihtuneet tiheään: Paronen ajettiin ulos, Ihamäki kesti vajaat pari vuotta, Rotko kuoli kesken riitaisan valtuuston kokouksen ja Komonen jäi kiusattuna sairauslomalla ennen ennenaikaiselle eläkkeelle jäämistään.
Tita Rinnevaarasta haettiin Heinolaan tarmokasta ammattijohtajaa, joka ei "kuvia kumartele" eikä sallisi ohijohtamista. Välittömästi Rinnevaaran tultua, Heinolassa alettiin kaupunginjohtajan erottaminen. Rinnevaaran ei annettu johtaa kaupunkia työsopimuksensa mukaisesti.
Olisiko Ari Helmisenkin syytä tehdä tutkivaa journalismia ja tutkia, minkä vuoksi Heinolassa ei hyväksytä kaupunginjohtajia. Mikä on todellinen syy Rinnevaaran erottamiseen. Syynä ei voi olla 51 viranhaltijan huolenilmaisuadressi kaupunginjohtajien työtapojen vuoksi. Noin 40 allekirjoittajaa eivät olleet koskaan tavanneet kaupunginjohtajaa.
Haluaako Helminen, että Rinnevaara, vahva ja osaava kaupunginjohtaja poistuu Heinolasta, jotta Heinolan talous ja työllisyys ei paranisi ja Heinola liitetään Lahteen.
Ymmärrän kuntaliitoksen herättävän intohimoja ja vastustusta. Ymmärrykseni alkaa loppua, kun kuuntelen tai luen Itä-Hämeestä liitosta vastustavien heinolalaisten puheenvuoroja.
Niissä moititaan kuntaliitosselvitystä ja selvitysmiestä vääristelystä, mutta omissa kirjoituksissa asioita vasta vääristelläänkin. Ne ovat paatoksellista sanahelinää ilman totuuden siementä.
Koska liitoksen vastustajat eivät tahdo luottaa tulevaisuuden ennusteisiin, niin seuraavassa muutama fakta menneisyydestä ja tästä päivästä.
Heinolan vanhushuoltosuhde, 65-vuotta täyttäneitä sataa työikäistä kohden, on jo nyt erittäin heikko 37,8, ja heikkenee rajusti. Vuonna 2030 se on 79,8. Jopa Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa tilanne on nyt huomattavasti parempi kuin Heinolassa.
Lahdessa huoltosuhde on 28,8, Hollolassa sekä Nastolassa noin 24. Koko maan keskiarvo on 26,6.
Heinolan seutu kuuluu koko maan huonoimpiin, kun mittarina ovat koulutetut nuoret. Heidän määränsä ennustaa seutukunnan väestömuutosta ja kuvaa tulevaisuudesta.
Heinola on muuttunut kymmenessä vuodessa maakunnan halvimmasta verottajasta maakunnan kalleimmaksi. Veroprosentin nousu on ollut 3,5 prosenttiyksikköä.
Heinola on tällä hetkellä maamme 12:ksi kirein verottaja 342 kunnan joukossa. Heinolalainen palkansaajaperhe maksaa vuosittain noin 1 400 euroa enemmän veroja kuin lahtelainen.
Samanaikaisesti Heinolasta on muuttanut pois väkeä 1 500, mikä edustaa vajaata 10 prosenttia koko kaupungin väestöstä. Työpaikkoja Heinolasta on hävinnyt tuona aikana noin tuhat.
Heinolan menot ovat suuremmat kuin muissa samankokoisissa kunnissa. Heinola on raskaiden säästöpäätösten edessä siitä riippumatta tuleeko se uuteen kuntaan vai jatkaako itsenäisenä.
Tällä viikolla eräs kirjoittaja väitti, että kyse on todellisuudessa siitä, että Lahti tarvitsee rahaa. Asia on täysin päinvastoin. Heinolan tulo uuteen kuntaan on rasite ja taakka muille. Kaikki edellä mainitut luvut osoittavat, että Heinola kuuluu liitoksen hyötyjiin.
Väitteet Lahden velkaantuneisuudesta osoittavat kirjoittajien tietämättömyyttä.
Lahti on pannut rakenteensa ja taloutensa kuntoon vuosien mittaan toisin kuin Heinola. Lahden velka syntyy siitä, että kaupunki toimii pankkina ja lainaa rahaa Lahti Energialle ja kuittaa korkoedun. Tässä kokonaisuudessa Heinolan energiarahasto on nappikauppa.
Ihmettelen vielä, miten joku voi väittää tosissaan, että päiväkodit, ala- ja yläasteet, vanhustenhuolto, sosiaalipalvelut, neuvolapalvelut, kirjasto ja terveyskeskus katoaisivat Heinolasta. Päinvastoin uuden kunnan asukkaat vahvistaisivat Heinolan terveyskeskuksen toimintaa.
Selvitysmies on yrittänyt kertoa asiat niin kuin ne ovat. Osmo Soininvaaran sanoin ei ole peilin vika, jos kuva on ruma. Tätä Heinolan päättäjät eivät uskalla myöntää ja kertoa asukkailleen. Voisivatko he vihdoinkin esittää uskottavan numeroihin perustuvan vaihtoehdon liitokselle, jonka kyljessä on hintalappu ja lista lopetettavista palveluista.
Omissa kirjoituksissa asioita vasta vääristelläänkin
Näin siis Ari Helminen kuntaliitoksesta.
'''''''''''''''''
Tottahan se Ari Helminen vielä v. 2010 kirjoitti Heinolan tilanteesta. Väki vähenee, Huoltosuhde heikkenee. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan v. 2020 Heinolassa työikäisiä 15-65 vuotiaita on vähemmän kuin yli 65-vuotiaita ja ale 15-vuotiaite yhteensä. Veroprosentti on nostettu 20,5 ja velkasuhde on 2.500 e/asukas, työttömyysprosentti on 15. Lopettaneiden teollisuuslaitosten tilalle ei ole saatu uusia yrittäjiä jne.
Sen vuoksi Heinolaan valittiin kaupunginjohtajaksi Tita Rinnevaara, VTM, MBA, HuK, jolla on kokemusta sijoitustoiminnasta ja pankinjohtajan työstä sekä elinkeino-osaamista ja sote-alan opintoja. Heinolassa kaupunginjohtajat ovat vaihtuneet tiheään: Paronen ajettiin ulos, Ihamäki kesti vajaat pari vuotta, Rotko kuoli kesken riitaisan valtuuston kokouksen ja Komonen jäi kiusattuna sairauslomalla ennen ennenaikaiselle eläkkeelle jäämistään.
Tita Rinnevaarasta haettiin Heinolaan tarmokasta ammattijohtajaa, joka ei "kuvia kumartele" eikä sallisi ohijohtamista. Välittömästi Rinnevaaran tultua, Heinolassa alettiin kaupunginjohtajan erottaminen. Rinnevaaran ei annettu johtaa kaupunkia työsopimuksensa mukaisesti.
Olisiko Ari Helmisenkin syytä tehdä tutkivaa journalismia ja tutkia, minkä vuoksi Heinolassa ei hyväksytä kaupunginjohtajia. Mikä on todellinen syy Rinnevaaran erottamiseen. Syynä ei voi olla 51 viranhaltijan huolenilmaisuadressi kaupunginjohtajien työtapojen vuoksi. Noin 40 allekirjoittajaa eivät olleet koskaan tavanneet kaupunginjohtajaa.
Haluaako Helminen, että Rinnevaara, vahva ja osaava kaupunginjohtaja poistuu Heinolasta, jotta Heinolan talous ja työllisyys ei paranisi ja Heinola liitetään Lahteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi olla, että Helminen haluaa nimenomaan Heinolan Lahteen liittoa.
On hän töissä Mediatalo Esan lahtelaisessa lehdessä.
Rakentava mielipide, kiitos.
Esimerkki:
http://www.itahame.fi/?article=403578
Ainakin osa SDP:n valtuustoryhmästä haluaa vauhdittaa Heinolan uuden vanhainkodin rakennushanketta. Demareiden Raili Hildén ja Heimo Riutta ajavat tällä hetkellä pikavauhdilla Hopeasillan tilalle rakennettavaa uutta taloa.
- ASIASTA ON TEHTY JO PERIAATEPÄÄTÖKSET. Nyt se vanha räyskä pitää vain purkaa pois ja rakentaa samalle tontille uusi talo, Riutta toteaa.
Tuomo Vesikko (pahe) ehdottaa täysin poikkeavaa mallia. Hänen esityksessään kaupunki perustaisi uuden yhtiön, joka rakentaisi useita pienempiä vanhustenhoitoyksiköitä ympäri kaupunkia yhden suuren yksikön sijaan. Hankkeelle voisi Vesikon mukaan hakea tuntuvan summan asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämää ARA-rahoitusta.
Vesikko vaatii ehdotuksia valtuustoon ja penää avointa keskustelua kaikista vaihtoehdoista.
DEMAREIDEN JA KOKOOMUSLAISTEN PIENI POLIITIKKOPORUKKA ON KÄYNYT KESKUSTELUJA VIRKAMIESTEN KANSSA EPÄVIRALLISESSA TAPAAMISESSA.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Hildénin ja Riutan puoluetoveri Hannele Rämö (sd.) ei osallistunut tilaisuuteen ja ihmettelee virkamiesten ja muutaman poliitikon neuvonpitoa.
Nyt, kun AVI:lta tuli kriittisiä palautteita laitosmaisesta vanhushuollosta, Hilden kääntää takin ja vakuuttaa, että Heinolassa suunnitellaan nimenomaan pienempi kodinomaisia yksikköjä.
Olenko väärässä?
Ajatellaanpa Heinolan tulevaisuutta osana Lahden laajenevaa kaupunkia Helmisen kirjoituksen perusteella ja Heinolan visiota.
Haluaisivatko Lahden kaupungin päättäjät, että Heinola-lähiöstä tehdään vanhusten lähiö palvelutaloineen sekä järjestetään kesäteatteriesitys mökkiläisille. Heinolaan tulisi jäämään kesäteatteri sekä ehkä mahdollinen tyhjilleen jäävä paikoitushalli torin alla.
Lahden päättäjät, jotka ovat huolehtineet Lahden kaupungin kasvusta ja elinkeinoista haluaisivat Heinolasta "taantuvaa syrjäkylää". Todennäköisesti Heinolan tulevaisuus ja palvelut olisivat paremmat Lahteen liityttyä. Paikallisjunayhteys Heinola-Lahti-Heinola toisi Lahden palvelut nopeasti ja edulisesti heinolalaisille.
Helminen: "Lahti on pannut rakenteensa ja taloutensa kuntoon vuosien mittaan toisin kuin Heinola. Lahden velka syntyy siitä, että kaupunki toimii pankkina ja lainaa rahaa Lahti Energialle ja kuittaa korkoedun. Tässä kokonaisuudessa Heinolan energiarahasto on nappikauppa. Ihmettelen vielä, miten joku voi väittää tosissaan, että päiväkodit, ala- ja yläasteet, vanhustenhuolto, sosiaalipalvelut, neuvolapalvelut, kirjasto ja terveyskeskus katoaisivat Heinolasta. Päinvastoin uuden kunnan asukkaat vahvistaisivat Heinolan terveyskeskuksen toimintaa".
Heinola on taantunut vuosien mittaan. Elinkeinorakenteen muutos on ollut hallitsematon. Siitä ollaan kaikki kai samaa mieltä. Karutonta kieltä kertovat keskustan tyhjät liikehuoneistot, lisääntyneet kirpputorit ja Kämmenen jonot, suurtyöttömyydestä johtuvat. Heinolasta läksivät ensin teolliset työpaikat, työikäinen väestö jäi työttömäksi tai läksi työpaikkojen perään. Nyt lähtevät liikeyritykset, koska heinolalaisilla ei ole ostovoimaa eivätkä tulevaisuudennäkymät ole Heinolassa kovin hyvät väestän ikääntyessä ja eläköityessä.
Heinolan peruspalveluja ei turvata eikä pysyviä työpaikkoja luoda:
- rakentamalla uusia vanhustentaloja entisten lisäksi
- antamalla kaupungin kiinteistöjen homehtua
- rakentamalla torin maanalainen paikoitushalli, jotta olemattomat asiakkaat tulisivat tyhjiin liikehuoneistoihin
- rakentamalla kesäteatteriin uusia katsojapaikkoja, uusi kate, tai lipunmyyntirakennus WPK-talon pihaan
- kesätatteriesitys kesällä tai jääveistoskilpailu talvella ei tuo Heinolaan yhtään uutta pysyvää työpaikkaa, vaikka maksaakin veronmaksjille enemmän veromarkkoja
Heinolan taloutta ei paranna nykyiset viranhaltijoiden visiot: "teetä ja siskushuveja" eli "edustusta ja elämystä kerran kesässä ja toisen kerran talvella" tai uusien vanhusten palvelutalojen rakentaminen.
Jos Heinolassa ei osata hoitaa kunnan taloutta, turvata työpaikkoja ja peruspalveuja (edes lakisääteisiä) niin parasta on liittyä Lahteen. Entinen meno ei tule kauan jatkumaan. Lähikunnat eivät halua Heinolaan liittyä, joten Lahteen liittäminen jäänee ainoaksi vaihtoehdoksi. Asiantuntijaryhmä ehdottaa Suomeen vain 34 sote-aluetta, jotka hoitavat neuvola-palvelut, terveyskeskuspalvelut, lastensuojelun ja vanhusten palvelut.
Heinolan päättäjiltä ei tulla kysymään, mihinkä sote-alueeseen haluatte liittyä?
Heinolan kaupungin "alasajo" on ollut surullista seurattavaa: tyhjät liikehuoneistot, rapistuvat rakennukset, työttömien jono, kirpputorit, paikallisen kulttuurin puuttuminen jne.
TIlalle on tullut riitely ja kauna. Uutta toivoa luonut kaupunginjohtajan valinta, josta tehtiin farssi: ohijohtaminen, hakumenettelyn panettelu, vikojen estsiminen työtavoista, syyttäminen ja laiton erottaminen, kun oletetaan, että siten voitaisiin korjata organisaatiovinouma ja tekemättä jäänyt hallintorakenneuudistus.
Kaupunginjohtajan erottaminen ei edistä Heinolan tavoitteita pysyä itsenäisenä, vaan tulee nopeuttamaan Lahteen liittämistä. Heinolasta tulee näillä näkymin Lahden lähiö - ei huono.
No samat on huolet Allillakin!
Keinoista vaan olen eri mieltä.
Nykyiseltä kaupunginjohtajalta puuttuvat ne kaikki johtamistaidolliset eväät millä kaupunkia johdetaan tulevia karikoita vältellen. Hän on toistaiseksi polttanut vain siltoja niin alaisiinsa kuin luottamusmiehiin. Samaa kertoo hänen työhistoriansa.
Hänelläkö olisi uskottavuutta neuvotteluissa lahtelaisten tai valtiovallan edustajien kanssa?
johtamistaidolliset eväät, Alli mitä ne ovat?
Onko Heinolan henkilöstöjohtajalla Sinikka Malinilla mielestäsi eväitä henkilöstön johtamiseen?
Miten Malin ennalta esti kriisiä tai sen syvenemistä. Kutsui Aluehallintoviraston asiantuntijoita apuun?
Henkilöstöjohtaja ei toimi kriisissä siten, että kriisi syvenee, kuten Heinolassa.
Heinolan viranhaltijoiden kriisi on tekokriisiä, jotta kaupunginjohtaja erotetaan ennenkuin hän ehtii toimia Heinolassa
- talouden kuntoon saattamiseksi
- työttömyyden vähentämiseksi
- Heinolan uskottavuuden ja maineen parantamiseksi
Kaikkeen edellä mainittuun toimintaan Rinnevaaralla on pätevyyttä, koulutusta ja työkokemusta. Tilaisuutta Heinolan johtamiseen ei Rinnevaaralle annettu, erottaminen ei ehkä olisi parin vuoden päästä onnistunut, kun Rinnevaara olisi hoitanut työsopimuksen mukaiset kaupunginjohtajan tehtävät kyvykkäästi.
Tiukka talouskuri ei sovi kriisin aiheuttajille Kankaanpäälle, Korttilalle, Hepo-ojalle, Lepinsalolle ja Jäppiselle. Nämä edellämainitut ovat tottuneet ylittämään budjetit ja tekemään lautakunnista ja valtuutetuista huolimatta mitä ovat tahtoneet ja kaupungin laskuun.
Sen vuoksi edellä mainitut henkilöt ryhtyivät keräämään huolenilmaisuadressiin nimiä. Ja painostivat alaisiaan allekirjoitamaan. 51 alekirjoittajasta noin 40 ei ollut koskaan tavannut kaupunginjohtajaa.
Antaa kaupunginjohtajan johtaa, ei siitä mitään haittaa ole. Kaupunginjohtaja on valtuuston valitsema, kaupunginhallituksen esityksestä ja valintaryhmän esittämä. Jos tuloksia ei tule tai kaupunginjohtaja ei noudata työsopimusta, niin ehtiihän tuon erottaa... mitään kiirettä ei ole. Uutta kaupunginjohtajaa ei Heinlaan kuitenkaan saada. Malin on osoittanut täydellisen kyvyttömyytensä ratkaista kriisiä. Rinnevaaran erottamisesta tulee suuret sanktiot - ainakin 100.000 - 150.000 euroa. Ei ole mitään järkeä erottaa kaupunkia viiden huolensailmaisijan turhan huolenilmaisun perusteela kaupunginjohtajien työtapojen perusteella.
Aina kun uusi johtaja tulee, niin johtamiskulttuuri muuttuu ja sen on alaisten hyväksyttävä - ilman erottamispuuhastelua.
Bye bye, Rinnevaara.. Tervemenoa kohti uusia seikkailuja! Kyllä Heinolaan hyvä johtaja vielä saadaan.. Rakennemuutos on kova paikka kaikille pienille teollisuuskaupungeille, mutta Heinolalla on monta ässää hihassa.. Kaunis luonto, virran ranta, läheinen sijainti pääkaupunkiseutuun nähden, Vierumäki, itäturistit, logistiset mahdollisuudet, jne... Kyllä se siitä.
Suomeen on tullut kallis "konsulttidemokratia" HS 20.3.2012.
Totta. Kallis "konsulttidemokratia" on tullut myös Heinolaan. Se tiedetään.
Tutkija Hanna Kuusela ja toimittaja Matti Yönen ovat kirjoittaneet kirjan "Konsulttidemokratia - Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton".
Sama konsultti-kehitys mikä tapahtuu valtionhallinnossa tapahtuu myös kunnissa.
Sama konsultti-kehitys mikä tapahtuu valtionhallinnossa tapahtuu myös Heinolassa..
Kuuleppas dasvidanja. Yhtään euroa ei nuo vihreät niityt ja virtaava vesi maksa tälle kaupungille. Niillä on arvo sinänsä, mutta talouden pitää pyöriä plussalla, ei se korulauseillasi mitään kerää. Osaamista, taitoa ja tietoa, uutta energiaa täällä tarvitaan. Sitä, mitä Rinnevaara tänne toi, mutta sehän ei tunnu kelpaavan kaavoihinsa kangistuneelle ja ylimieliselle , vuosikymmenet täällä puuhastellulle pienelle porukalle. Vaikka kuinka kääritään naftaliinista vanhat parrat apujoukoiksi, niin mitään uuttahan he eivät tänne tuo, vaan palataan vuosikymmeniä taaksepäin. Nyt alkaa jo tosissaan pelottamaan tämän pikkukylän touhut, työrauha Rinnevaaralle, vähintä mitä nyt voi tehdä. Ja uusi työnjako tuonne talolle, jos kerran entinen ei pelaa. Niin yksinkertaistahan se on. Poliitikot ja virkamiehet ovat aivan sekaisin tällä hetkellä. Jokainen pysyköön lestissään, että kehtaavatkin arvostella ja nimiään vedellä, eivätkä ole edes tavanneet, jo on aikoihin eletty. Ja siihen uskotaan. Ihan sama vaikutus kuuluu olla sitten sillä, että 100 henkilöä torilla kirjoittaa puoltavan arvion, sehän kumoaa ne 51, mitenkäs sitten suut pannaan ???