virpojat ovat pian taas kerjuulla

Palmusunnuntai- virpomasunnuntailla on pitkä perinne joka juontaa juuret ortodoksisuudesta. Ymmärrän hyvin etteivät Pohajnlahden puolella asuvat oikein jäsennä kulttuuri perinteen kuulumista palmusunnuntaihin.
Onhan tosi, kerjuuta se ei todellakaan ole miksi jotkut sen mieltävät, vaan kulttuuriperinteen tuomaa rikkautta nykypäivään.

Otin esille viime vuonna saamani virpojien tekemän kauniin kortin virpoma loruineen. Kortti ja loru ovat kauniita muistoja lasten vierailusta:

"Virpoi, varpoi, tuoreeks terveeks.
Isännäl, iso vassa emännäl perä leviä.
Poika tuokoon minijän
tytär hyvän sulhaisen.
siulle vissat, miulle palkka.
Miulle muna kanasestais
maitotilkka lehmäsestäs,
vähä voita vakkasestas kopeekka kukkarostas.
Luoja sinnuu siunatkoon".

Pistän lusikkani tähänkin soppaan.. Minusta se on menettänyt merkityksensä,kun lapset noidiksi pukeutuneina,käyvät kerjuulla.. Eihän se ole mitenkään perinteen mukaista! On minullakin. karjalaisia tuttavia,jotka ovat ortodokseja ja he ihmettelevät kovasti,tuota tapaa..On mennyt puurot ja vellit pahasti sekaisin.. Ymmärrän,että lapsista on hauskaa pukeutua ja hakea karkkeja,mutta sitä rahan pyytämistä en ymmärrä.. Josku on otettu vaan joku risu ja sitä tyrkyttävät.. Olen selittänyt, että se pitää olla pajunoksa,ja koristella,myös opeteltava se Virpomisloru.. Vanhemmat voisi neuvoa lapsiaan,ennenkuin he lähtevät soittelemaan ovikelloja!

Poliisiltakin on nyt ohjeita ns. virpomisen ollessa tänään ajankohtaista.

Poliisi suosittelee, että tällöin
- lapsia ei päästetä yksin sisälle vieraiden ihmisten asuntoihin
- ei yleensäkään mennä "virpomaan" vieraiden ihmisten koteihin
- vanhempien on syytä olla ainakin nuorempien lasten mukana.

"Virpojille" ei pitäisi antaa rahaa, sillä se voi mennä makeisten ja jopa tupakan ja oluen hankintaan (viimeksi mainitut voi käydä joku isompi ostamassa)..
.

Ikävää, kun jotkut kokevat negatiiviseksi tämänkin asian. Minusta tuntuu, että se noidiksi pukeutuminen oli ohimenevä ilmiö, en täälläpäin ole lainkaan sitä tavannut. Ihan surulliselta tuntuu, jos kerjuuksi se mielletään.
Ja äidin huolenpitoa on, jos ulkona odottelee, yleensä puolenpäivän jälkeen käyvät., pienimpiä virpojia. Hyvin kohteliaastikin käyttäytyvät, kysyvät ensin, saako virpoa eivätkä sisälle ole pyrkimässäkään.
Tässä talossa on ulko-ovilukitus ja puhelinaukaisu kunkin kohdalla sisällepyrkivälle. Luulenpa, että vähäistä jos lainkaan, on täällä virpominen.

Mukavaa, että perinne elää. En ole koskaan kokenut lasten virpomisvierailua riesana. Aina on palkaksi riittänyt jotakin hyvää suuhun pantavaa. Iästäni huolimatta muistelen kuinka silloin lapsena virpomisiin valmistuttiin jo hyvissä ajoin, jännääkin se oli. Samoin on ollut omien lsteni kanssa. Virpomisen perinteeseen on tosin tullut mukaan pohjanmaan rannikon pääsiäisnoita perinnettä (trullit). Noidat liikkuivat lankalauantaina. Nytkin on kaappiin varattu muutama pääsiäismuna. Toivottavasti lapset edelleen meille löytävät. Se, että vanhemmat ovat joskus seuraamassa tapahtumaa on hyvä asia. Meissä suomalaisissakin, kun on kaikenlaisia, kuten olemme saaneet lehdistä lukea.

Me emme enää avaa ovea. Sen jälkeen, kun väsyin siihen, että pihan lapset eivät ikinä tervehdi kun tulevat vastaan, mutta sitten palmusunnuntaina pitäisi heitä palkita koivun oksista, joihin on liimattu höyhen, olen kovettanut mieleni ja pitänyt oven kiinni.

Tuskinpa vain lapset jokapäivä käyvät virpomassa, tai "kerjuulla" niinkuin nykyään näyttävät useat sen mieltävän. Palmusunnuntai on kuitenkin vain kerran vuodessa ja se oli ainakin itselle lapsena hyvin mukava ja jännittävä päivä. Tuolloin ei kyllä virpomista kerjuuksi ajateltu ja virpojat otettiin ilomielin vastaan. Ikävää, että vanhat perinteet katoaa ja etenkin tuollaisen suppean ajattelutavan takia vielä nopeammin. Tuskin kohta vanhemmat uskaltavat edes lapsia minnekkään virpomaan päästää, kun vihamieliset naapurit odottavat oven takana ''kerjäläisiä''. Lapset on kuitenkin aina lapsia, tuskin he tarkoituksella häiritse ja tunkeile kotiinne. Kohta varmaan lasten joululahjatoiveet ja synttärilahjat ovat kerjuuta tuollaisen ajattelun takia.. Relatkaa vähän ihmiset ihan oikeasti!

Tuo outo erjääminen on lasten laumoittumisen myötä levinnyt jostain ja - "etenkin tuollaisen suppean ajattelutavan takia" -
tuntuu vain edelleenkin leviävän samoin kuin huonot tavat!
Ei edes tervehditä!

Noei etuo virpominen nyt niin tuomittavaa ole. Tuossa lähellä oli 12v sitten kaupungin omistamassa huvilassa vuokralla lapsirikas perhe. Isäntä kunnosteli vanhoja autoja ja kaupunki yritti turhaan häätää perhettä kun romuakin oli tontilla maisemaa rumentamassa.

Heidän lapsia oli myös virpomassa puolentusinainen joukkio, Eihän minulla ollut antaa mitään karkkeja vaan kolikkopussin tyhjensin pienimmän kiharapäisen tytön kahvipannuun. Suljin oven ja kuulin sen kuhinan mikä syntyi käytävässä hyvästä saaliista ja sen oikeudenmukaisesta jakamisesta.

Nyt kaupunki on onnistunut häätämään perheen joka ei ainakaan minua häirinnyt ollenkaan, pikemminkin on pieni ikävä sitä omaperäistä kierrättäjä perhettä.

Kyllä minun ajatuksillani myös todetaan virpominen kerjuuksi.
En ole koskaan itse käynyt enkä hyväksy sitä muiltakaan kuin omien sukulaisten kohdalla.
Tuolla ylempänä joku mainitsi ettei ennen muinoinkaan virpomista ja kerjuuta yhdistetty toisiinsa, ehkä ei teillä , mutta kyllä meillä.
Isä oli tarkka poika siitä mihin osallistui ja piti lapsensa myös ajantasalla .
Ainakin vuonna 1930-39 välillä oli sellaisia vuosia jolloin isä kielsi meidän menemästä kerjuulle, virpomaan.
Ja olen aina ollut siitä hyvillä mielin.Lapsiani en koskaan kieltänyt, en kehoittanut, mutta tuntuivat olleen samaa mieltä kuin muukin perhe, eivät olisi menneet pakottamallakaan.

Virpominen ja siihen liittyvä onnen toivottaminen on kaunis tapa, jolla on pohjansa ortodoksisessa uskossa.

Sitä vastoin pohjanmaalainen trulliperinne (noidat), joka on yhdistetty uus"virpomiseen", sekä selvä kerjääminen eivät kuulu virpomiseen.

Perinne elää, mutta väärässä asussa.

Olipa kerran pääsiäinen jolloin avasin oven ja siellä oli kaksi pientä noidaksi puettua poikaa esittäen omatekoista laulua. Toinen pojista oli oma poikani, hänetkin oli naapurissa tietämättäni varustettu virpomaan. Eipä minusta ollut moittimaan tilannetta.

Vilkasta on ollut tänä palmusunnuntaina. 9 noitaa on käynyt virpomassa. Onneksi olin varannut suklaamunia ja erillaisia karkkeja, joten kaikille on riittänyt annettavaa.

Kohteliaasti ovat kaikki kysyneet, että saavatko virpoa. Kauniin oksan olen saanut
jokaiselta, joten vitsasia minulla riittää. Toivottavasti tulin tuoreeks` ja terveeks`.

5 km:n lenkin tuossa heitin äskettäin. Liukasta osittai, mutta osittain on asfaltti paljaana, joten sauvojen käyttö oli hieman puolinaista. Pystyssä pysyin kuitenkin ja hyvää teki happi.

Onpa ihmisistä tullut mitään sietämättömiä nörrineniä. Virvonta on lasten iloista pääsiäisen toivotusta ja hupia aikuisille. Lapset ovat tehneet värikkäitä ja kauniita virpomis oksiaan. He ovat mukava piristys hauskalla pukeutumisellaan. Iloa tuo elämään lasten hymyilevät kasvot. Palkka voi olla karkkia, eikä rahaa, sehän on antajasta kiinni. Miksi kaikeen pitää suhtautua negatiivisesti.Ei se ole kerjäystä, vaan palmusunnuntain väriläiskä. Vanha tapa ja mukava sellainen. Hymyä siis huuleen ja iloa rintaan. Hyvää pääsiäistä kaikille.

Eipä tullut kerjuu minullekaan mieleen , vaan aurinkoisen palmusunnuntain kruunasivat nuo pienet hyvänmielentuojat. Terveyttä ei koskaan liikaa toivotella ja tuoreutta tässä ihan kaipaakin !

Olimme kyläilemässä esikoisen perheessä, jossa nuorimmaiset sonnustautuivat virpomakierrokselleen. Ison siskon kanssa oli valmistettu kauniit vitsat koivun hiirenkorvaoksiin, värikkäitä silkkipaperiruusukkeita somisteena. 5-vuotias pikkuveikka oli kissana Nalle Puhin tiikerin hahmossa ja 8-vuotias siskonsa värikäs kuin sirkusprinsessa. He liittyivät naapuriperheen lasten joukkoon, siinä 3-vuotiaskin sai oppia uusperinnettä. Kotiin tultuamme täällä on käynyt kaksi lapsijoukkoa, kysyneet nätisti, että saako virpoa . Vitsoihin oli askarreltu kaksivärisiä norkkojakin, oikein taidonnnäytteitä. Paperipäällysteiset karkit riittävät hyvin, lapsillekin on mieluisaa ystäviensä kanssa sonnustautua hauskoihin asuihin ja hiukan seikkailla namipalkalla.

Itsekin virvoin tänä aamuna kännykällä.

Ite meilläkin tehtiin virpomavitsat, nättejä olivat. Itä-Suomessa se perinne vielä aika aitomallillaan. Yhtään vuotta ei jätetty väliin, tytöt oikein odottivat tätä päivää.
Juu, puhelimessa virvoin minäkin ystäväni, ja poika soitti juuri oikein värssyllä virpoen. Sanoin tietysti....tule piäsiäisenä palakoilles, niinhän ennen tapa.

Minä tykkään virpojista. Ostan muutaman suklaamunapussin ja niistä sitten annan lapsille kullekin omansa suklaisen herkun.
Rahaa ei ole milloinkaan pyydetty.

Älkää tehkö virpomisesta amerikkalaista pukeutumisjuhlaa naamiaisasuineen.

Oletteko verot muistaneet maksaa,ettei eduskunta tule hyppimään silmille.