Meillä oli viime vuonna keskustelua siitä, että jos jotain vaihtelua Pääsiäisruokailuun.
Kaikki tuttavat puhuivat jatkuvasti lampaan puolesta ja suosittelivat sitä meillekin.
Lopulta kallistuttiin itsekin siihen vaihtoehtoon.Ja täysin pilalle meni meidän arvokas ja herkkä ruokailuhetki!
Eihän siitä tullut mitään tolkkua:
Ensinnäkin se halvatun mäkättäjä ei millään meinannut pysyä omalla tuolillaan.
Ruokaliinankin se repi kaulastaan jatkuvalla syötöllä.
Kun vielä sille tarjottu salaatti kulhoineen lensi lattialle, niin siinä oli leppoisa ruokahetki kaukana.
Sinnikkäästi siinä kuitenkin yritettiin aterioida.
Vaimokin oli jotenkin tuskastuneen näköinen.
Ja kun sitten se saakelin kimeä mäkätys taas alkoi raastamaan korvia, niin mun oli pakko sanoa tiukkaan sävyyn:
Ei hitto soikoon tätä kestä kukaan.
Mitähän jos siirtyisit tuonne olohuoneen puolelle vaikka lukemaan kirjaa, niin saadaan jonkinlainen ruokarauha!
Näin se onneton lampaanketku pilasi koko hienon juhlahetken.
Mä ajattelin tänä vuonna kokeilla kalkkunaa.
Jos se vaikka olisi helpommin koulutettava elukka.
Kaikki tuttavat puhuivat jatkuvasti lampaan puolesta ja suosittelivat sitä meillekin.
Lopulta kallistuttiin itsekin siihen vaihtoehtoon.Ja täysin pilalle meni meidän arvokas ja herkkä ruokailuhetki!
Eihän siitä tullut mitään tolkkua:
Ensinnäkin se halvatun mäkättäjä ei millään meinannut pysyä omalla tuolillaan.
Ruokaliinankin se repi kaulastaan jatkuvalla syötöllä.
Kun vielä sille tarjottu salaatti kulhoineen lensi lattialle, niin siinä oli leppoisa ruokahetki kaukana.
Sinnikkäästi siinä kuitenkin yritettiin aterioida.
Vaimokin oli jotenkin tuskastuneen näköinen.
Ja kun sitten se saakelin kimeä mäkätys taas alkoi raastamaan korvia, niin mun oli pakko sanoa tiukkaan sävyyn:
Ei hitto soikoon tätä kestä kukaan.
Mitähän jos siirtyisit tuonne olohuoneen puolelle vaikka lukemaan kirjaa, niin saadaan jonkinlainen ruokarauha!
Näin se onneton lampaanketku pilasi koko hienon juhlahetken.
Mä ajattelin tänä vuonna kokeilla kalkkunaa.
Jos se vaikka olisi helpommin koulutettava elukka.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kokeilepa ensi juhlahetken ruokailuun aitoa hevosta, mutta kengittämätöntä.
Varsinkin naiset ja lapset, eritoten murkkuikäiset tyttölapset, pitävät takuuvarmasti tarjoilustasi.
Eikös se hevonen ole nyt joka puolella POP.
Varmaan hyvä mutta veto ei saa olla päällä vaan sopiva riiputus...
Eijei hevosta. Liian iso tuolilla istujaksi ja kaviot voisivat särkeä pöydällä olevat lautasetkin. Sitäpaitsi voi tiputella hirnakan munia suklaamunien sijaan tuolin alle.
Ehdottaisin kalkkunaa koska sillä on leuan alla valmiina huivikin, säästäisit ruokalpun ostoltakin. Keskustellessasi sen kanssa tulisi somaa kaakatusta mikä hivelisi korviasi hirnunnnan sijaan. Ehkä sillä olisi mukanaan muutama pikku tipunenkin piipertämässä jalkojesi juuressa. Olisivat sopivia luomaan pääsisäi tunnelmankin.
Entäs kukko joka kiekaisisi juuri sopivalla hetkellä?
En äänestä kalkkunaa. Se vasta varsinainen pulputtaja-koilottaja on. Ei teillä olisi hetkenkään ruokarauhaa kun se joka kommenttiin pistäisi koilotuspulputus-mielipiteensä oli sitten kysytty tahi ei. Pulputus-koilotus on kalkkunan tapa, mistä se ei mihinkään pääse. Mitään 'somaa kaakatusta' se ei ole.
En ole kalkkunoita vastaan mitenkään, noin muuten. Mutta - ihan unohdin - ei ne mikään ruokapöydän kaunistuskaan ole, vaikka sopivat suht pienelle tuolille. Tiedän vaan tuon pulputuksen - kun arvaan että teillä keskustellaan (ehkä?) pääsiäisateriallakin melkosen kiihkeään sävyyn. Kalkkuna yhtyy vuoropuheluun välittömästi eikä muista pyytää edes puheenvuoroa: kolkol kuikuikui pulpulpulpul klunk-klunk--klunk---kloooooo. Ja rumasti kaulat ojossa. Vierailta (pöytäherkuilta)ainakin minä odottaisin hillitympää käytöstä.
Vieläkö kalkkuna-ruokailuttaa?
Aiettä liian kovaääninen?
Tipusethan piipertäisivät pöydällä somasti ja kanamuori kotkottaisi niille? Toisaalta kanamuori on niin äkäinen tipusistaan että nokkaseisi jokaista ihastelevaa lähitienoolla. Kukon kanssa tietenkin tappalisi. Silloin olisi ruokarauha menneyttä.
Miten olisi kala? Hauki ainakin olisi hiljainen istuskelija. Eikä paljon söisikään, kunhan matoa vaan näyttäisi niin pysyisi aloillaan.
Savukala ainakin olisi hiljainen.
Eipä se pässi pääsiäispöydässä taida sen parempi vaihtoehto olla, vaikka kaiketi aika yleinen kuitenkin.
Pässistä muistuu mieleen, pojat näkivät naapurin naisen keräämässä puolukoita heidän maalla---niin pässi kehiin- ja pässillä näky pukkaa, hän oli lentänyt 10 metriä onni kuitenkin ei kuollut.
Muisto nuoruudesta.
Ruskeita kananalkiota lampaanviulun hiljaisella taustamusiikilla. Pieni valkosipulilammaspaisti on jo syöty. Mitenhän lampaat suostuvat syömään pelkkiä valkosipulinkynsiä?
Jälkkärinä pikkupashat nokkiin.
Pajunkissat naukuvat narsissien kera maljakossa.
Hyvää pääsiäistä kaikille.