Opiskelijat saavat toimeentulotukea

Opintolaina on sellainen kertaluontoinen tulo, joka tulee jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintolaina maksetaan.

Tämä kohta on alla olevassa KHO:n ennakkopäätöksessä.

Osoittaa melkoista kieroilua sosiaalitoimistolta kun lähtee pelaamaan jutun kanssa ja sitten kaventaa opiskelijan viimesijaista toimeentuloa eli toimeentulotukea huomioiden opintolainaa sellaisella ajanjaksolla jolle sitä ei ole tarkoitettu.


Jos haette toimeentulotukea niin mikäli lainaa ei ole maksettu ko. ajanjaksolle, sitä ei saa huomioida myöskään tulona tällä ajanjaksolla.

Opiskelija saa kesäaikana toimeentulotukea siinä tapauksessa jos hän ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut saamaan kesätyötä.

Toimeentulotuen saamisen edellytyksenä on aktiivinen työhaku, eli siis hakemukseen pitää liittää selvitys haetuista työpaikoista, jos tuki haetaan joka kesäkuukausi erikseen niin joka kuukausi pitää hakea työtä ja laittaa selvitys haetuista paikoista. Myös kannattaa ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja liittää tästä todistus jokaiseen hakemukseen.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturva, mikä tarkoittaa sitä että jos opiskelija ei saa muuta tuloa niin hänelle on pakko maksaa toimeentulotukea.


Opiskelija saa myös toimeentulotukea muuna aikana jos ei saa opintolainaa esim. luottotietojen takia.

Myös jos sairauden takia aiheutuu tavanomaista suurempia terveysmenoja, niin silloinkin kannattaa tukea menoihin hakea, myös muina aikoina kuin kesäkuukausina.

Koska opintoraha opintolaina ei ole tarkoitettu tavanomaista suurempien terveysmenojen kattamiseen.


Korkeakoulussa opiskelevan opintoraha ja opintolaina on tarkoitettu 9:lle kuukaudelle.

Eli siis opintorahaa eikä lainaa ole tarkoitettu 3:lle kesäkuukaudelle, eikä siis alla olevan KHO:n ennakkopäätöksen mukaisesti niitä voida myöskään jaksottaa näille 3:lle kesäkuukaudelle mikäli ei sinä aikana opiskele.

Joten silloin täytyy saada toimeentulotukea jos ei ole saanut työtä.


Opintotukilaki
2§
Opintotukietuudet Opintotukena myönnetään tässä laissa säädetyin edellytyksin:
1) opintorahaa;
2) asumislisää; sekä
3) opintolainan valtiontakaus

kohdat 1 ja 2 ovat muuttuneet ovat nykyään:
1) opintorahaa tai aikuisopintorahaa;
2) asumislisää; sekä
3) opintolainan valtiontakaus


Opintotukilaki
SOSIAALITURVA Sos 2.30
7§c(7.5.2004/345)
Lukuvuoden tukikuukausien määrä

Korkeakoulututkintoa varten opintotuki myönnetään yleensä yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Opintotuki voidaan kuitenkin myöntää pidemmäksi ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lukuvuoden aikana yhdeksää kuukautta pidemmän ajan.









Tässä KHO:n ennakkopäätös.

28.02.2003/444
Toimeentulotuki - Opintolainan jaksotus - Palkkatulojen jaksotus - Takuuvuokra - Ehkäisypillerit

Diaarinumero 2610/3/01
Antopäivä 28.02.2003
Taltionumero 444
Asialuokitus 1.07.03.02.03.01

Sosiaali- ja terveyslautakunta oli hylännyt hakemuksen toimeentulotuen saamisesta tammikuulle 2000, koska hakijalla katsottiin olevan mahdollisuus saada välttämätön toimeentulonsa myös muulla toimeentulotukilain 2 §:n tarkoittamalla ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisella tavalla. Opiskelija oli hakenut toimeentulotukea sosiaalikeskukseen 14.12.1999 saapuneella hakemuksella. Normilaskelma tehtiin takautuvasti ajalle 1.8.-31.12.1999. Päätöksen mukaan hakija on opiskelija ja opiskelijan ensisijaisena tulonlähteenä pidetään opintotukietuuksia. Nostettu opintolaina 13 000 markkaa oli otettu kokonaisuudessaan huomioon normilaskelmassa. Tuloina oli otettu huomioon myös elokuussa saadut palkat. Lisäksi muun muassa asunnon takuuvuokrat ja ehkäisypillereistä aiheutuvat menot, jotka katsottiin perusosaan kuuluviksi vähäisiksi terveydenhuoltomenoiksi, ei katsottu olevan toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavia menoja.

Hallinto-oikeus hylkäsi lautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen.

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset opintolainan ja palkkatulojen jaksottamisen, takuuvuokran sekä ehkäisypillereiden osalta ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Opiskelija oli nostanut opintolainan 13 000 markkaa kokonaisuudessaan lokakuussa. Opintolaina on sellainen kertaluontoinen tulo, joka tulee jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintolaina maksetaan. Tällöin käytettävissä olevaksi opintolainan määräksi tuli 1 300 markkaa kuukaudessa. Asiaan ei vaikuttanut se, että opiskelija oli käyttänyt opintolainan määrän jo syyslukukaudella.

Elokuussa saatuja palkkatuloja ei voitu ottaa huomioon toimeentulotukea tammikuussa haettaessa, koska toimeentulotuki määrätään yleensä kuukaudelta ja tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään.

Takuuvuokrana maksettu 2 300 markkaa oli otettava huomioon toimeentulotukilaskelmassa vuokramenona vuokrasuhteen päättymistä edeltäneenä sinä aikana, jolloin vuokra oli suoritettu takuuna annetuilla varoilla.

Toimeentulotuesta annetun lain mukaisiin perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat muun muassa vähäiset terveydenhuoltomenot. Toimeentulotukilaskelmassa oli otettava huomioon lisäosalla katettavina menoina lääkärin määräämistä lääkkeistä aiheutuvat menot, mukaan lukien lääkärin määräämät ehkäisypillerit. Koska hallinto-oikeudella sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalla oli ollut asiasta toinen käsitys, asia palautettiin lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Laki toimeentulotuesta 7 ja 15 §
Asetus toimeentulotuesta 1 § 1 mom. 4 kohta
Sosiaalihuoltolaki 49 § 3 mom.



Sosiaalitoimistot kieroilevat tuenhakijoiden kustannuksella ja syystäkin koska haluavat säästää kunnan rahoja, ikävä kyllä säästöä yritetään saada aikaiseksi kyseenalaisin keinoin.

Tämän takia KHO:ssa on paljon ratkaisuja joissa sosiaalitoimistot ovat hävinneet jutun.

Voi vain kuvitella kuinka paljon on sellaisia täysin mielivaltaisia toimeentulotukipäätöksiä joista hakijat eivät ole viitsineet valittaa eteenpäin.

Sosiaalilautakunnat ovat kumileimasimia, tästä oli joku oikeustieteilijä tehnyt selvityksen en enää muista mikä selvitys oli kyseessä, mutta siinä asia todettiin että suurin osa valituksista menee lautakuntien läpi muuttumattomina.

Tämä on ymmärrettävää siellähän istuvat poliitikot eivätkä he ymmärrä sosiaalilakia ja ennakkopäätöksiä tai lain henkeä, he ovat asioiden suhteen asiantuntemattomia.

Tämän takia kannattaa ensin varata aika sosiaalitädille jolloin kuulee mitä taktiikkaa yrittävät ja sen mukaan sitten vetoaa hakemuksessa sellaisiin ennakkopäätöksiin joitka kumoavat moisen menettelyn.

Voi olla ettei näin tarvitse toimia, se riippuu aina tilanteesta.