Erilainen näkökulma - tuttu aihe
Tuskasta päästäkseen, ihminen etsii ratkaisun - toimiakseen mahdollisimman rationaalisesti.
Jos Kettu jää metsässä rautoihin, se puree jalan poikki, joko kuolee tai selviää.
Ihmisillä on monin verroin hankalampia tuskan muotoja, joita ei noin suoraviivaisesti voi hoitaa.
Helsingissä ei leipäjonoonkaan voi mennä ilman henkkareita enää.
Tuskasta päästäkseen, ihminen etsii ratkaisun - toimiakseen mahdollisimman rationaalisesti.
Jos Kettu jää metsässä rautoihin, se puree jalan poikki, joko kuolee tai selviää.
Ihmisillä on monin verroin hankalampia tuskan muotoja, joita ei noin suoraviivaisesti voi hoitaa.
Helsingissä ei leipäjonoonkaan voi mennä ilman henkkareita enää.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Hursti ja kirkko, tuskaa piisaa tiedosta ei tietoakaan.
=DW=
Jos ihminen ei pysty elämään omilla aivoillaan, on aika nöyrtyä ja pyytää ilmaista.
Tai purra jalkaansa.
Muistaen että iloisen ilmaisen antajaa ei pettää saa.
Määräyksiä ei koskaan luoda, ilman että niihin on aihetta.
Joskus elämä on niin julma, että se tappaa kyvyttömät.
Ja niin on hyvä. Sanoo Siirakki.
H.
Niinhän se tuska tekee et lisää tieronhalua jos se tuska kohtaa ittiään.
Ei se ihminen mun mielestä järkevästi toimi kun se oikein tuskastuu.
Se vaan koittaa löytää mitä tahansa helpottaakseen oloaan.
Mäkin olin aikanaan melkein crohmin taudin spesialisti mut nyt huomaan et en muista oikein mitään asiasta.
Sekin on eräänlainen selviytymis keino.
"Leikki pois, kun leipä loppuu – tuska kun tupakka loppuu", puupäähäni tuli tuo sanonta mieleen aloituksesta.
Toisaalta, sehän sopii siihen kuin nappi silmään.
Kun leipä loppuu ja on pa, kaipa silloin moni menee jonoon, kuin koulussa aikanaan.
Jos saanoksia sitten jopa myydään, niin luin, on vara ostaa myrkkykääryleitäkin.
Jos ihminen ei olisi itsekäs, ei olisi leipäjonojakaan. Kaipa joku rikas loisimishaluinen voisi huvikseen ajaa Hummerillaan nurkan taa, jonottamaan.
Moni ruumiillinen tuska on mahdollista parantaa, pään sisäinen tuska, se suurin, niin uskon, usein on ja pysyy.
Sisiliskolle kasvaa uusi häntä, jos entinen menee poikki, ihmiselle ei kasva.
Ollapa sisilisko.
Mitäpä sinä ,uurella hännällä?
Vihaisena heiluttaisin sitä, kuin kissa. Olisihan se varoitusmerkki isännälle, että nyt ei passaa puhutella, muuten kattilat kolisee ;)
Saattais olla käteväkin kapine, ei tarttis niin herkällä korvalla kuunnella kun hännästä näkis heti jutun juonen.
Mehän näemme sen jo pottuvarpaista, jos Ainot tai Reinot eivät estä näkymää.
Reinot on pelottavat jalkineet,kun ne joskus salaa ujutetaan mun jalkoihin niin herätessäni tierän et elämä on ohitte.
Reinoihin ei sisälly mitään elollista ja orottamisen arvoista ne on sielujen ruumisarkut.
Aloittelevana keittiöpsykologina ajattelen, että sinulle Reinot symboloivat aloituksessa mainittua tuskaa.
Tilaa, jossa ihmiseltä on viety itsemääräämisoikeus, niin kuin usein vähitellen käy.
Mitenhän tossut salaa sinulle saataisiin laitettua, ei varmaan ilman nukutusta mitenkään.
"Reinot ovat sielujen ruumisarkut", uusi aforismi on syntynyt! Hyvä sinä!
Kawelle, usein mietin, miten pariskunta jaksaa, toivottavasti pääsevät luoksemme takaisin.
Kamalia tapahtuu ihmisille ihan ilman omaa aiheutustakin.
Puunellille.
Jostain syystä olen miettiny totakin kun ihminen sairautes takia menettää terveelle luontaisia vapauksia.
Ihmettelin monesti kun oli niin vaikeeta saara tytttö suostumaan joihinki hoitoihin.
Oliko se vastaa paneminen omasta määräysvallasta kiinni pitäämistä?
Vuorokauden asiaa mietittyäni, siitä se varmaan oli kiinni.
Kun ihminen on objekti, kun ei ole enää kaikki itsestä kiinni, mikä muu itsensä kuultavaksi tekeminen on enää jäljellä, kuin vastaanpaneminen.
Helppo on terveen ihmisen olla kaikkivoipa, sairaalan sängyssä maaten voi maailmankuva keikaista ympäri ämpäri.
Kun kuunnellaan, jos kuunnellaan, kun puhutaan ohi liian usein.
Sanoilla voi liian vähän sanoa, täällä ainakin.
Olisihan se kiva, kun voisi huiskia ja kietoa hännät yhteen Hänen kanssa.
Tuska voi kuin pelko lamaannuttaa, kyky toimia ei ole paniikissa parhaalla tolalla,
Pitäisikö kaikki kouluttaa peruskoulussa esim. ensiavun antajiksi tai huomioimaan vaaratilanteita, joihin nykyihmiset voivat joutua vaikka matkoilla hyvinkin erilaisiin kulttuureihin. Ajatelkaa sitä suomalaispariskuntaa, jotka ovat olleet joulukuusta asti panttivankeina ties minkä joukon parissa. Ole siinä sitten rationaalinen.
Yli parikymmen vuotisen sairaala kiertueen aikana näin eri ihmisten tuskan eri muotoja.
Näin myös niitä lamaantuneita jotka koko olemuksellaan huusivat mykkää ,äänetöntä huutoa.
Mikä tahansa apu olisi kelvannut ,miten monesti kävin iltaisin ennen nukahtamista läpi heirän tarinaansa.
Olisimpa ollut eres yhren päivän jumala tai mailman keisari.
Anteeksi jos kysyn kun en ole tietoinen historiastasi.... lapsesiko olet menettänyt johonkin sairauteen... ei tarvi vastata jos et tahdo.
koti-kiusatulle tarkoitin
Nuoremman tytön ja katkerimman kautta.
Ei siihen voi paljoa sanoja sanoa..muuta kuin kliseitä...aika parantaa..
Olisiko jo aika itse kunkin aukaista silmänsä tajuamaan kuinka yhteitä hyvää väärinkäytetään.
Olisi myös aiheellista tiedostaa paljonko ihminen tienää tekemällä mitään siis kerjäämällä.
Tänään saimme sen kuulla. Benidormin rantakadulla työttömyyseläkkeellä oleva iloinen velikulta tienaa noin tonnin kuussa kerjäämällä. Olemme tavanneet hänet jo aijemmin ja jututtaneet, mutta nyt hän kertoi meille taustojaan.
Eläkettä hän saa kotimaastaan Hollannista 950 euroa/kk. Kun hän täyttää 65-vuotta vajaan kahden vuoden kuluttua hän saa toiset 950 euroa lisää.
Hän kulkee vilkkaalla rantakadulla terassilta toiselle, hänellä on pahvinpala kädessään, jossa lukee. I'm homeless Dutch, please,1 euro, thank you.
Hän ei ole koditon eikä köyhäkään.
Ahkera kaveri, näyte siitä, ettei makaavan kissan suuhun hiiri juokse. Ihan hyvä, antaa ken antaa, tai on antamatta.
Mitä väärinkäyttöä asiassa näet?
Kyllä ihmisusko on ollut montakin kertaa koetuksella... kerran hotellin parvekkeelta Italiassa...keskeisellä paikalla katselin kerjäläisten toimintaa.... aika härskiä oli... illalla puujalat ja kepit lensivät jeepin takakonttiin....ja sitten nämä naiset jotka olivat ilmeisesti pakotettuja toimimaan vauva sylissä ..kerjäten.
Ensimäisessä lauseessani käsittelin yhteisen hyvän väärinkäytöksiä. Seuraan kotimaan tapahtumia vaikkakin etäisyydeltä, mutta tämä netti on mainio väline pysyä ajantasalla. Hurstin avustuspakettejahan on viety ulkomaille ja myyty siellä tarvitseville. Näen toki tälläisessa toiminnassa väärinkäyttöä
Kerran kirjoitin, että almujen antaminen kerjäläiselle on hyvän mielen ostamista itselle. Olemme siis syyllistyneet hyvän mielen ostoon vaikkakin olemme tarkkaan valinneet kohteet niiden kiinnostavuuden mukaan.
Hollantilainen eläkeläinen oli lukenut mies ja kielitaitoinen, samoin kuin eräs toinen kerjäläistuttavuutemme. Shekkiläinen skandinaavin näköinen pellava-rastainen rillipää. Hän kertoi asuvansa Madridissa ja käyvänsä täällä ystäviensä kanssa opiskelurahoja tienaamassa.
Olen tajunnut, että ei kerjäläiset kerjää kurjuutta poistaakseen, vaan helpon rahan vuoksi. Jos tähän nyt jotain tuskastakin väänntäisin niin ehkäpä tuskaa tuottaa polvillaan kerjääminen. Nämä polvillaan kerjäävät tulevat romaniasta. Muualta tulleilla kerjäläisillä on miellyttävämpiä asentoja tai tapoja ansaita rahaa.
Istuimme kerran Kajaanissa terassilla kun romanialainen mustalaisnainen tuli myymään kultaista sormusta pyytäen sormuksesta 50-euroa. Maallikkokin näki, että sormus oli kaikkea muuta kuin kultaa. No, hän poistui ja mekin aika pian hänen lähtönsä jälkeen. Kulman takana näimme hänen nousevat hopean väriseen upo uuteen mersuun.
"Shekkiläinen ", tuskinpa on siis rahan tarpeessa?
Kyllä kerjäämisen luulisi olevan vain aktiivisen ihmisen toimintaa, en kadehdi mistään.
Hommahan perustuu vapaaehtoisuuteen.
Jos antaminen ruokkii sielua, on kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.
Tuska lisää tuloja.
Eläkeläinen voi tienata jopa neljätonnia kuukaudessa käpyjä keräämällä, ja voi pitää silti viikonloput vapaata.
Tuskaa se kyllä tuo, kun kahlaa muniamyöten hangessa.
Miten se eläkeläinen nen kävyt puunlatvasta käy noutamassa? Lentämälläkö? Ja montako tuhatta kiloa niitä pitää kiikuttaa ja mihin, että siitä jää tienestiä se 4000 kuukaudessa?
Sinä kun kehut tietäväsi, niin kerropa meille jotka emme tiedä.
Sinun apajillesi emme tule kun kerrot paikkakunnankin.
Paskanpuhujia meillä kyllä riittää.
Et ole tainnut koskaan joutua keräämään käpyjä, kun muuta tulonlähdettä ei ollut siellä päinkään?
Käy metsänhoitoyhdistyksellä, ja seuraa moton jälkiä, peto liikkuu metsässä
Käpyjen keruu on kannattavaa puuhaa ja siitä saa verotonta tuloa. Käpyjä ostetaan metsänhoitoyhdistyksissä yleensä lokakuusta maaliskuun loppuun. Ennen keruuta täytyy kerääjän saada metsänomistajan lupa ja metsänhoitoyhdistyksen hyväksyntä metsikön soveltumisesta keruukohteeksi. Kerääjä saa metsänhoitoyhdistykseltä käpysäkkejä, joissa on valmiiksi viivat 10 litran välein. Kävyt ostetaan litrakaupalla, hinta on tänä vuonna 0,75 €/litra.
Hyvä henrjii, jälleen fressi näkökulma, tuska on joustava termi - jopa sillä voi lisätä tuloja.
Tuossa aikaisemmin oli puhetta Reinoista, itselläni oli joskus 50-luvun lopulla sellaiset, niiden nimeä en muista. Nyt ei ole, vaikka ehkä olis syytä ollakkin. Me nuoret käytimme niitä talvella sellaisten "ankkatossujen" sisässä, olivat lämpimät.
Heikit? Olivat melkein kuin Reinot, mutta soljella. Reinoja alettiin valmistaa 1970-luvulla.
Ella-nimisiäkin on ollut, minulla ei havaintoa.
http://www.akseli.tampere.fi/tuotteet/kuvat2/ainoreino.jpg
Henrjii on oikeassa, ei mitkä tahansa kävyt kelpaa keräykseen. Itse keräsin käpyjä 40-luvun lopulla ja ostin niillä rahoilla punaisen kukkaron osuuskaupasta, kaikki rahat meni siihen, mutta jostainhan se rahan kerääminen on aloitettava.
Sitä tietoa ei sitten täällä 60 sivustolla ole, viittaan aloituksiin.