http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Moni omaishoitaja kuolee ennenaikaisesti/1135239459567
Noin voi käydä jos ei ymmärrä huolehtia myös itsestään. Ei ole hoidettavankaan etu jos hoitaja yrittää sinnitellä nääntyneenä.
Noin voi käydä jos ei ymmärrä huolehtia myös itsestään. Ei ole hoidettavankaan etu jos hoitaja yrittää sinnitellä nääntyneenä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Yhteiskunnan ja muiden yhteiskuntien etu on juuri nyt etusijalla. Jos muutama omaishoitaja tai hoidettava kuolee ennenaikaisesti, niin olemmepahan sitten pois jaloista kuleksimasta. Osamme on olla osana yhteiskunnan ongelmajätteitä. Onneksemme meillä ovat politiikkomme, jotka asiantuntijatoimikuntineen tekevät puolestamme päätöksiä sitten, kun itse olemme tuhkana ikuisella avaruusmatkallamme.
Voi kuinka oikeassa oletkaan, valitettavasti.
Kyllä tämä on totta.Minäkin elin siinä uskossa,että kun olen näin nuori omaishoitaja,47v,niin kyllä minä jaksan miestäni hoitaa.Alzheimer kun muuttui pahaksi ja ilkeäksi,kohtauksia sun muuta,niin minä romahdin.Masennuin ja uupumus oli totaalinen,ajatukset hyvin synkkiä.
Sitten tajusin hakea apua,psykologi ja hoitohenkilökunta tajusi että mie en jaksa enää.Nyt muutoksia tulossa,saan tukea ja ymmärsin että minun mies on niin sairas etten mie voi hoitaa häntä kohta enää.Elin kuplassa jossa en nähnyt miten kurjaa meillä oli,koitin vain olla hyvä omaishoitaja.
Nyt voin hyvin,uskallan luopua,ja saan apua.
Hienoa, ristiina-tytär, että lopulta myönsit olevasi romahtamisen partaalla. Olen ollut sinusta huolestunut jo pitkään. En missään tapauksessa halua sinua syyllistää ja toivon ettet itsekään niin tekisi. Tiedän että yritit vain olla hyvä omaishoitaja, yli omien voimavarojesi. Lopulta väsyit etkä enää nähnyt sitä, että tyttäresi voi huonosti, itsestäsi puhumattakaan.
Joskus vaan on luovutettava. Olen todella iloinen että olet lopulta hekenut ja saanut apua ja tukea. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.
Kävin eilen katsomassa 89-vuotiasta alzheimer-äitiäni, joka on ollut yksityisessä hoivakodissa reilut puoli vuotta. Voi miten pieneksi, huonoksi ja väsyneeksi äiti on käynyt. Tunsi kuitenkin vielä tyttärensä, aina ei tunne. Äiti on hoivapaikassaan hyvin tyytyväinen, vaikka viimeiseen asti vastusti sinne menenistä.
Ei sitä itse huomaa, menee vain päivästä toiseen vuosien tuomalla rutiinilla.
Jälkeenpäin huomaa kuinka äärimmäisen lopussa oli, silti ei mistään hinnasta olisi luovuttanut. Omainen vastusti vuorohoitoa kynsin hampain, sekin lisäsi ahdistustani.
Nyt on kasi viikkoa kotona, kaksi laitoksessa, tätä ennen en pitänyt vapaata lainkaan. Ei mene kauna siihenkään että laitospaikka tulee olemaan pysyvä.
Asia ei minulle mitenkään kuulu, mutta onko
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dragsfjärd
Sinulle tuttu kunta?
Ei ole, länsirannikon ruotsinkieliset alueet ovat tuttuja :)