Olemme ilahtuneena laittaneet merkille että Petoyhdyshenkilön kaltainen todellinen asiantuntija on alkanut tekemään arvokasta työtä maatamme TODELLA vaivaavan ongelman eteen! Täällä Kainuussa ollaan vahvasti sitä mieltä että jopa maamme hallituskin pyrkii tietoisesti kääntämään huomion toisaalle tästä todella uhkaavasta ongelmasta joka maassamme velloo, pihasusista! Tiedotusvälineissä uutisoidaan tiheästi muita vähemmän tärkeitä asioita kuten Eurokriisi, suurtyöttömyys, terveydenhuollon ongelmat yms toisisijaiset ja pienet ongelmat. huomio olisi nyt tosissaan kiinnitettävä tähän TODELLISEEN ongelmaan, pihasusiin!! Arvon Petoyhdyshenkilö on nyt vihdoin tämän tehnyt Kiitos siitä! Mutta ongelma ei ole ainoastaan pihasudet vaan uhka vaanii myös syvemmissä metsissä! Kuulin hiljattain varmalta taholta että susilauma oli käyttäytynyt uhkaavasti METSÄTYÖKONETTA kohtaan!!! Voitteko kuvitella, MOTOA kohtaan! Tämä hurja lauma oli piirittänyt suurta avohakkuuta tekevää motoa välittämättä yhtään että metsää oli kaadettu jo montakymmentä hehtaaria! Entäpä jos nämä pedot olisi hyökänneet tämän koneen kimppuun? Kuinka siinä sitten olisikaan käynyt? Arvoisa Petoyhdyshenkilö voisi tämänkin uhkatekijän ottaa ns. työnalle ja huolehtia tällaisistakin uhkatekijöistä. Maaseudun suurin huoli ei todellakaan ole maaltapako, työpaikkojen katoaminen. väestön ikääntyminen, syrjäytyminen, palveluiden lakkaaminen yms kuvitteelliset ongelmat vaan nämä alituisesti vaanivat pedot. Olemmekin täällä kainussa alkaneet jo pohtia kansalaisaloitetta Petoyhdyshenkilön kunniaksi, Hänelle voitaisiin lopultakin suoda esim. Petoyhdysneuvoksen arvonimi tästä kunniakkaasta työstä jota hän pyyteettömästi tekee.
Arvoisa Petoyhdyshenkilö!
Uhkatekijät pois!
6168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä jokainen oikea petoyhdyshenkilö tässä maassa ansaitsee oman kiitoksensa. Yhteispelillä yhteen hiileen puhaltaen me tätä duunia teemme. Meillä on omat yhteydemme sekä viranomaisiin ja metsästäjiin, olemme siis eräänlaisia hyödyllisiä välikäsiä yhteydenpitoa ajatellen. Kaikkihan tiedämme ristiriitaisuudet viranomaisten ja metsästäjien ilmoittamiin susipopulaatioitten määriin Suomessa. Yksi petoyhdyshenkilön tärkeimmistä tehtävistä onkin todellisen ja oikean metsästäjiltä saaman susimäärän ilmoittaminen ja todentaminen viranomaisten tietoisuuteen. Sitä kautta virallisia tappolukuja sitten saadaan aina enemmän kun tosiasiat paljastuvat. En minä halua vähätellä maaseudun muita ongelmia, päinvastoin olen täältä kotoisin ja sydän itkee verta kun täällä monella nuorella on niin paha olla ettei pysty täällä asumaan. Vanhemmat ovat heillä taistelleet joukkopakoa, työttömyyttä, alkoholismia ja syrjäytyneisyyttä vastaan aina vaan enenenemmässä määrin. Tämä heijastuu myös lapsiin. Nyt pitää ymmärtää että leijonan osa näistä ongelmista johtuu juuri susista, nykypäivänä nimenomaan pihasusista. Eihän kukaan kohta uskalla asua täällä jos asialle ei tehdä mitään. Aina vaan röyhkeämmät pihasudet tulevat aina vaan lähemmäksi. Kukapa tervejärkinen nuori tällaiseen ympäristöön enää haluaa jälkikasvuaan suoltaa kun aina pitää olla varuillaan. Kohta jo lasten hiekkalaatikotkin pitää piikkilangoittaa ja aidoittaa. Entäpä koiramme? Minä olen todentanut lukuisten koirien joutuneen susien repimäksi. Entäpä kaikki jäljet mitä talojen lähettyvillä on? Olen jo sanonutkin että 95% kaikista minun tutkimistani jäljistä on osoittautunut susien jättämäksi. Niin paljon niitä riettoja on, joka pulella ne vaanivat ja kyttäävät. Ei suden hampaat sentään metsätyökoneeseen pysty, mutta ajattele vaikka jos kuski olisi käynyt tarpeillansa koneen ulkopuolella ja susilauma olisi juuri silloin ollut lähettyvillä. Ei yksi ihminen ilman asetta mitään mahda verenhinmoiselle susilaumalle. Huonosti olisi käynyt. Kiitoksia tästä kannustuksesta mutta minä painotan joukkuehengen tärkeyttä. Me petoyhdyshenkilöt olemme yhtenäinen tiimi ja meillä on selvästi yhteishenkeä. Jo nyt sain muutaman petoyhdyshenkilön samaan tiimiin kanssani. Kyllä kaikki alueet Suomessa pitäisi saada petovapaiksi vyöhykkeiksi. MIksi kaupungissa asuvilla pitäisi olla jokin etuoikeus saada asua pelkäämättä ollenkaan petoja jos kerran samaa oikeutta ei ole hieman kauempana asuvalla? Tasa-arvo se pitää olla tässäkin asiassa. Peto on peto ja sen kuuluisi pelätä ja arkailla ihmistä ja ihmisen hajua. Tänä päivänä asiat ovat kuitenkin toisin. Sudet ja varsinkin pihasudet eivät enää arkailekaan ihmistä ja ihmisen hajua. Ne tulevat aina vaan lähemmäksi ja siksi yhä röyhkeämpiä ja röyhkeämpiä. Tuollaiset sudet ovat tosi vaarallisia ja tämä tosiseikka meillä kaikilla nyt pitäisi ymmärtää ja tätä kautta olla yhtä mieltä siitä että pihasudet on vaan yksinkertaisesti poistettava että täällä voi kaikki ihmiset rauhassa elää ja ennenkaikkea ettei kellään tarvitsisi jatkuvasti ja alinomaa pelätä.
Kun tuosta alkoholismista mainitsin niin haluan vielä sanoa sen että ymmärrän hyvinkin sitä kun jollakin pitää ottaa ryyppy peloissaan. Jos sudet ja varsinkin pihasudet vaanivat niin on täysin ymmärrettävää että perheen pää eli isä voi joskus ottaa rohkaisuryypyn. Hänellä kun pitää suojella perhettään vaikka itselläkin pelottaa. Ei se ole nykypäivänä häpeä jos mieskin tunnustaa pelkonsa. Ymmärretäänhän nykypäivänä kaikenmaailman pimpulapampulapoikiakin, ne ovat jopa pop ja in kaikenmaailman televisiosarjoissa. Se vaan ei ole oikein että jollakin pitää pelätä sustta ja jollakin ei. Eihän betonibunkkerissa ja liikenteen melskeessä kenelläkään tarvi pelätä sutta. Siltikin siellä asuvat kittaavat viinaa ja keskikaljaa ja syö huumeita vaikka susista ei ole tietoakaan. Tämä on ihan sairasta. Mutta muistakaa kaikki että minut on metsästäjät valinneet tähän tehtävään. He arvostavat asiantuntemustani ja vuoropuhelutaitoani, he tuntevat minut kun olen heidän henkiystävänsä.
Minäkin otin ryyppyä, vaikka olen petoyhdyshenkilö, minä kirjoitan susille kaatoluvat, niin pääsee motokuski taas metsään.
Onneksi on petoyhdyshenkilöitä, me olemme maaseudun turva, me tunnemme metsästäjiä ja vain me tiedämme salaliitosta.
lipsahti, tuli nuuhkastua vähän liian varhain niin rupes taas tuo sonta valumaan korvasta, rupes taas nuo salaliitot kummittelemaan mielessä mutta eipä tuota tälläisellä kaupunkilaismammanpojalla parempaa tekemistä ole, kuin sekaantua ja sekoilla asioilla joista ei tiedä ja vielä vähemmän ymmärrä paskaakaan.
Onneksi me petoyhdyshenkilöt pelastamme maailman, peto on myös paholainenkin, sarvekas peto ja häntä on sillä lierolla, petoyhdyshenkilö ilmoittaa siitäkin metsästäjille, minä tunnen metsästäjiä, ne on valinnut minut petoyhdyshenkilöksi.
Olemme taistelussa maaseudun alkoholisoitumista vastaan. Ihmiset eivät uskalla enää mennä harrastuksiin iltaisin vaan joutuvat istumaan kotona ja ottamaan ryypyn katkerassa tilanteessa. Monta pitkää talvi-iltaa, pakkanen paukkuu nurkissa ja tuulen tauottua kuuluu suden läähätys kun se kurkkii ikkunasta odottaen viatonta ulos pyrkijää.
Mene siinä ulos ja joudu pedon repimäksi. Auton joutuu jättämään porstuan eteen jotta matka siihen ei ole liian pitkä. Yksikin huonosti avautunut ovi voi olla kohtalokas, pedon valkoiset hampaat tunkeutuvat kaulavaltimoon ja perukan asukas vuotaa kuiviin omalla pihamaallaan.
Tässä onnettomassa odotuksessa tulee mieleen se kaapin puteli joka lohduttaa arktista asujaa, esi-isien hengessä tulee tartuttua pulloon. Näkeekö hän enää kevään?