Alapohjan ja ryömintätilan kosteusvaurioiden ymmärtäminen:
Vanhoissa kivisokkeleillla varustetuissa puutaloissa oli tulisijat, jotka imivät korvausilmaa sekä seinien että alapohjan läpi. Tulisijojen perustat olivat ryömintätilassa ja lämmittivät sitä sen lisäksi, että heikosti eristetyn lattian läpi vuosi myös lämpöä ryömintätilaan. Maapohjasta nousee myös lämpöä ryömintätilaan. Ryömintätilaa tuuletetttiin sokkelissa olevien ns. kissanluukkujen avulla. Nämä luukut suljettiin talveksi, jottei lattia olisi liian kylmä ja lumi pääsisi ryömintätilaan. Kuitenkin harvasta rakenteesta johtuen ryömintätilan ilmanvaihto toimi myös talvella kuivattaen sen.
Fakta 1: kun ulkoilmaa kylmempää ryömintätilaa kesällä tuuletetaan lämpimällä ja kostealla ilmalla se kastelee ko. ilmaa kylmemmät rakenteet siellä.
Fakta 2: kun ulkoilmaa lämpimämpää ryömintätilaa talvella tuuletetaaan kylmällä ja kuivalla pakkasilmalla se kuivaa rakenteita.
Kysymys: miten sinä hoidat nykymääräysten mukaisesti eristetyssä talossa alapohjan/ryömintätilan tuuletuksen?
Vanhoissa kivisokkeleillla varustetuissa puutaloissa oli tulisijat, jotka imivät korvausilmaa sekä seinien että alapohjan läpi. Tulisijojen perustat olivat ryömintätilassa ja lämmittivät sitä sen lisäksi, että heikosti eristetyn lattian läpi vuosi myös lämpöä ryömintätilaan. Maapohjasta nousee myös lämpöä ryömintätilaan. Ryömintätilaa tuuletetttiin sokkelissa olevien ns. kissanluukkujen avulla. Nämä luukut suljettiin talveksi, jottei lattia olisi liian kylmä ja lumi pääsisi ryömintätilaan. Kuitenkin harvasta rakenteesta johtuen ryömintätilan ilmanvaihto toimi myös talvella kuivattaen sen.
Fakta 1: kun ulkoilmaa kylmempää ryömintätilaa kesällä tuuletetaan lämpimällä ja kostealla ilmalla se kastelee ko. ilmaa kylmemmät rakenteet siellä.
Fakta 2: kun ulkoilmaa lämpimämpää ryömintätilaa talvella tuuletetaaan kylmällä ja kuivalla pakkasilmalla se kuivaa rakenteita.
Kysymys: miten sinä hoidat nykymääräysten mukaisesti eristetyssä talossa alapohjan/ryömintätilan tuuletuksen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Noissa nykytaloissa siellä ryömintätilassa on kosteudenpoistaja.
Koneellinen kosteudenpoistaja on oireiden, ei itse syyn hoitoa.
Kun ryömintätilaa tuuletetaan nimenomaan talvella tarpeeksi hyvin se kuivuu, vaikka se kesällä kostuisikin. Mutta myös kesällä tuuletus tarvitaan kahdesta syystä:
1) Radon
2) Lämmön varastointi ryömintätilaan talvea varten
Nykyisillä tiivisteillä ja eristeillä varustetun talon ryömintätila tarvitsee kunnolliset tuuletusputkistot (ei mitään kissanluukkuja). Siis tuloilmaputket sokkelissa ja poistoputki katolle. Talvella ilmanvaihto pelaa tällaisessa systeemissä lämpötilaerojen ansiosta jotenkuten jopa painovoimaisestikkin, mutta kesäajan tuuletus vaatii huippuimurin siihen katolle menevään tuuletusputkeen.
Jos taas nykytaloissa toimitaan kuten vanhoissa taloissa "kissanluukkujen" kanssa (=lopetetaan tuuletus talveksi) niin seurauksena on, että ryömintätilassa on läpi vuoden homeille ja mikrobeille ihanteelliset kasvuolosuhteet: yli 70% kosteus ja yli 0 C asteen lämpö!
Jos poistoilmaputki alapohjasta ei mene talon läpi katolle niin sitten tarvitaan ehdottomasti koneelliinen ilmanvaihto myös talvella.
Sen sijaan vapaasti tuulettuva ryömintätila ilman sokkelia ei tarvitse mitään putkistoja ja koneita tuuletukseen sillä siinähän talon alla on sama ulkoilma kuin seinienkin ympärillä => tarvitsee enemmän eristeitä alapohjaan kuin em. tuuletettava ryömintätila.
No minulla on vain ne "kissanluukut" ja niidenkin päällä on aika tiheä ritilä. Toissa kesänä ulkoilman lämpötila oli jopa 34 astetta. Luulisi, että sellainen ulkolämpötila aiheuttaisi kastepisteen. Ei aiheuttanut. Yhtä kuivaa oli silloinkin. Painovoimainen ilmanvaihto pelasi. Alapohjassa tuntui selvästi viileämmältä, mutta veto (lämmin ilmamassa virtaa tässä tapauksessa kylmenpään) oli selvä tuulettomallakin säällä.
Ei sinne vaan tule kosteutta mistään, kun kapillaarikosteus pysyy eristeen alla.
Miten tämä pitää todistaa? Pitääkö mun ryömiä alapohjaan ja käydä ottamassa kuva sahapintaisista tukilaudoista, jotka näyttävät kuin vasta sahalta tulleilta. Ne ovat jo viisi vuotta vanhoja.
Fakta 1. Lämpötilaero ero ei ole tarpeeksi suuri kastepisteen muodostumiseen. Edellyttäen, että tuuletus on rakennusmääräysten mukainen.
Fakta 2. Tä?
Rakennusmääräysten mukaisilla tuuletusaukoilla?
Minä olen kokenut aloittajan hyvin selkeästi kertoman 1-tilanteen kantapään kautta. Rossipohja ei hyvä.
Se on todella ikävää. Enkä toivo sitä kenellekään. Nyt vain on kysymys rakennusteknisestä asiasta. Kun kerrot mikä rakenne sinulla on lattiapinnasta maahan ja minkälainen tuuletus ryömintätilassasi on, niin syy kosteusvaurioon löytyy varmaan näiden summasta. Rossipohja tehtynä puusta ei ole rakennusvirhe oikein toteutettuna.
RT-kortiston tuulettuva alapohja -kortin mukaan puurakenteinen alapohja itsessään on riskirakenne. Aloittajan kertomista syistä. Kyllä, minulla rakenne oli huonompi kuin rakennusmääräyksissä, mutta ei se asiaa muuta.
Kurnitski & kumppanit on tehneet tästä jopa julkaisusarjan, asia on tutkittu ja spekuloitu. Suosittelen tutustumaan.
Minulla on valokuvia useista kohteista, joissa nykyaikaisen rossipohjan alapinassa roikkuu sormenpään kokoisia vesihelmiä loppukesän helteillä. Juurikin aloittajan mainitsemasta syystä.
ennen rakennettiin ainoastaan rossipohjia kivijalan päälle ja nyt kun niita fiksataan ja muutellaan ja korjataan niin huomataan että alimmat hirren ovat kärsineen jonkin verran 150 v kuluessa. uudemmat talot 1-20v talot taas jo purettavia. monessa kaupungissa esim. venetsia rakennetaan veden päälle eikä siellä valiteta homeesta tai vaurioista ,että niin viisasta on suomen rakennussuunnittelu/insinöörit.
Mistä tiedät, ettei Venetsiassa kukaan valita homeesta? Minä olen ainakin itse nähnyt siellä sitä ja paljon. Ja miten se liittyy suomalaisiin rakennussuunnittelijoihin?