Muistan jo kuinka joskus 5-vuotiaana pystyin näkemään kaksoiskuvia halutessani. Eli jos tarkennan tiettyyn staattiseen kohteeseen ja pidän katseen siinä ikään kuin lasittuneena noin parin sekunnin ajan, lähtee se monistumaan vaakatasossa jommallekummalle puolelle. Joko tämä loppui kasvaessani tai sitten en enää kiinnittänyt siihen huomiota, mutta nyt viime aikoina olen alkanut havaita kaksoiskuvia vähän turhan usein ilman että varsinaisesti yritän. Ei tarvitse kuin sekunnin murto-osaksi lepuuttaa katsetta jossain staattisessa objektissa, niin johan kaksinkertaistuu.
Kaksoiskuvat tulevat kaikissa pään asennoissa mutta vain suht suoraan eteen katsoessa. Mitä enemmän katson sivulle, sitä miedompana efekti tulee, ja tietyn pisteen jälkeen ei ollenkaan.
En saa hallitsemattomia kaksoiskuvia esim liikkuessa vaan enemmän tuntuu että niitä tulee vain kun olen rauhassa kotona ja laiskasti katson johonkin sen kummempia ajattelematta. Niitä siis esiintyy vain kun silmäni ovat suht rennosti kohdistetut tiettyyn pisteeseen. Ulkona kun katseeni vaeltaa koko ajan liikkuessa, ei kaksoiskuvia tule. En myöskään näe esimerkiksi minulle puhuvaa ihmistä kahtena.
Samaan aikaan tämän kanssa olen alkanut näkemään double vision (wikipedia)-tyylisiä liikkuvia pisteitä. Ne näkyvät selkeimmin valkoista taustaa vasten. Esimerkiksi nyt katson olohuoneen valkoista seinää, ja näen tuhansittain satunnaisesti lenteleviä pieniä kirkkaita pisteitä. Olen aina silmät sulkiessani nähnyt samantyylisiä lenteleviä pisteitä, mutta ne ovat vasta viimeisen parin viikon aikana tunkeutuneet myös niihin hetkiin kun olen silmät auki. Efekti muistuttaa hyvin paljon niitä vilkkuvia pisteitä mitä leffateatterissa näkee projektorin muodostavan tyhjälle kankaalle.
Lisäksi tuntuu että valon ja varjon kontrastit tuntuvat jotenkin oudoilta ja etenkin ulkona kävellessä tulee vähän epätodellinen olo. Täydessä päivänvalossa ongelmaa ei ole, mutta esimerkiksi äsken kävelin puolivarjoisalla kadulla jossa puut heittivät varjon tielle, jossa oli päällysteenä jota hienoa pienenpientä kivetystä (kuvittele vähän soraa isompia palasia liimattuna asfalttiin). Jotenkin tuo pinnoite yhdistettynä siihen heijastuvaan auringonvaloon ja osittaisiin varjoihin sai aikaan todella oudon fiiliksen enkä halunnut katsoa tiehen ollenkaan ja päässä tuli vähän huimaava olo (en osaa paremmin selittää). Ei sellainen superhuimaava että kaatua meinaisi, ennemmin fiilis että joku ei nyt ole ihan kondiksessa. Kun pääsin seuraavalle, tavalliselle kadulle olo parani. Samantyylisiä tuntemuksia on ollut useamman kerran viime viikkoina, käytännössä aina ulkona (missä on enemmän liikettä, valoa, varjoja jne, jotenkin tunnistan sen liittyvän johonkin tällaiseen).
Minulla on ollut viime viikkoina yleisesti pientä huimausta, lähinnä työpäivän jälkeen ulkona kävellessä ja joskus esim kotona istuessa, ei kuitenkaan tietokoneen edessä.
Olen tänä aikana tehnyt ennätyspaljon töitä tietokoneella ja tilapäisnäytöllä joka on todella paska Acer, 27 tuuman näyttö mutta surkea resoluutio ja ylipäätään varmaan silmille se huonoin vaihtoehto. Olen tuntenut työskennellessäni kuinka silmäni rasittuvat ja pidän niitä jotenkin laajempana auki (kulmakarvat ovat vähän ylempänä kuin yleensä?). Tämän työputken aikana myös niska-hartiaseutu on ollut todella jumissa. Putki ja 10-12 tunnin työpäivät ko. näytön edessä ilman taukoja jatkuvat vielä toiset pari viikkoa.
Näköni on aina ollut täydellinen, ei karsastusta tai mitään oireita. Näen edelleen loistavasti sekä lähelle että kauas, ei lukuongelmia, ei ylipäätään mitään. Kysyn siis, voiko tämä kaikki johtua vain runsaasta tietokoneen käytöstä? Googlettamalla kaksoiskuvia sun muuta saa lähinnä aivokasvain-linkkejä ja muuta pelottavaa.
Kiitos!
Kaksoiskuvat tulevat kaikissa pään asennoissa mutta vain suht suoraan eteen katsoessa. Mitä enemmän katson sivulle, sitä miedompana efekti tulee, ja tietyn pisteen jälkeen ei ollenkaan.
En saa hallitsemattomia kaksoiskuvia esim liikkuessa vaan enemmän tuntuu että niitä tulee vain kun olen rauhassa kotona ja laiskasti katson johonkin sen kummempia ajattelematta. Niitä siis esiintyy vain kun silmäni ovat suht rennosti kohdistetut tiettyyn pisteeseen. Ulkona kun katseeni vaeltaa koko ajan liikkuessa, ei kaksoiskuvia tule. En myöskään näe esimerkiksi minulle puhuvaa ihmistä kahtena.
Samaan aikaan tämän kanssa olen alkanut näkemään double vision (wikipedia)-tyylisiä liikkuvia pisteitä. Ne näkyvät selkeimmin valkoista taustaa vasten. Esimerkiksi nyt katson olohuoneen valkoista seinää, ja näen tuhansittain satunnaisesti lenteleviä pieniä kirkkaita pisteitä. Olen aina silmät sulkiessani nähnyt samantyylisiä lenteleviä pisteitä, mutta ne ovat vasta viimeisen parin viikon aikana tunkeutuneet myös niihin hetkiin kun olen silmät auki. Efekti muistuttaa hyvin paljon niitä vilkkuvia pisteitä mitä leffateatterissa näkee projektorin muodostavan tyhjälle kankaalle.
Lisäksi tuntuu että valon ja varjon kontrastit tuntuvat jotenkin oudoilta ja etenkin ulkona kävellessä tulee vähän epätodellinen olo. Täydessä päivänvalossa ongelmaa ei ole, mutta esimerkiksi äsken kävelin puolivarjoisalla kadulla jossa puut heittivät varjon tielle, jossa oli päällysteenä jota hienoa pienenpientä kivetystä (kuvittele vähän soraa isompia palasia liimattuna asfalttiin). Jotenkin tuo pinnoite yhdistettynä siihen heijastuvaan auringonvaloon ja osittaisiin varjoihin sai aikaan todella oudon fiiliksen enkä halunnut katsoa tiehen ollenkaan ja päässä tuli vähän huimaava olo (en osaa paremmin selittää). Ei sellainen superhuimaava että kaatua meinaisi, ennemmin fiilis että joku ei nyt ole ihan kondiksessa. Kun pääsin seuraavalle, tavalliselle kadulle olo parani. Samantyylisiä tuntemuksia on ollut useamman kerran viime viikkoina, käytännössä aina ulkona (missä on enemmän liikettä, valoa, varjoja jne, jotenkin tunnistan sen liittyvän johonkin tällaiseen).
Minulla on ollut viime viikkoina yleisesti pientä huimausta, lähinnä työpäivän jälkeen ulkona kävellessä ja joskus esim kotona istuessa, ei kuitenkaan tietokoneen edessä.
Olen tänä aikana tehnyt ennätyspaljon töitä tietokoneella ja tilapäisnäytöllä joka on todella paska Acer, 27 tuuman näyttö mutta surkea resoluutio ja ylipäätään varmaan silmille se huonoin vaihtoehto. Olen tuntenut työskennellessäni kuinka silmäni rasittuvat ja pidän niitä jotenkin laajempana auki (kulmakarvat ovat vähän ylempänä kuin yleensä?). Tämän työputken aikana myös niska-hartiaseutu on ollut todella jumissa. Putki ja 10-12 tunnin työpäivät ko. näytön edessä ilman taukoja jatkuvat vielä toiset pari viikkoa.
Näköni on aina ollut täydellinen, ei karsastusta tai mitään oireita. Näen edelleen loistavasti sekä lähelle että kauas, ei lukuongelmia, ei ylipäätään mitään. Kysyn siis, voiko tämä kaikki johtua vain runsaasta tietokoneen käytöstä? Googlettamalla kaksoiskuvia sun muuta saa lähinnä aivokasvain-linkkejä ja muuta pelottavaa.
Kiitos!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tarkennetaan vielä että tämänhetkisen monitorisetupin katsominen tuntuu silmissä suht voimakkaasti. Esim nyt kun olen puskenut töitä noin 8 tuntia putkeen tuntuu näytön tuijottaminen siltä kuin joku painaisi silmien välissä ja ohimotkin tuntuvat olevan jotenkin jumissa.
Kävin jossain vaiheessa taas myös ulkona, ja kovasti kaikki tuntui ja näytti taas oudolta. Ikään kuin toinen silmä jotenkin näkisi kaiken liikkeen toista silmää hitaammin tai jotain sellaista. Ketään en nähnyt kahtena, mutta jotenkin tuntui että on vaikea hahmottaa täysin ihmisten ja autojen liikettä. Käytännössä samanlainen olo kuin jos olisi pilvessä (jos olette kokeilleet).