Vieläkö peruna pärjää riisille, nuudelille ja pastalle. Peruna on aina kuulunut suomalaiseen ruokapöytään, mutta hieman tuntuu horjuvan sen asenne nuoremman polven siirtyessä enemmän riisiin ja pastaan. Luin jostain että keskieurooppalaiset suosivat suomalaisia enemmän perunaa, onkohan tuo totta.
Riisi tietysti voittaa perunan maahanmuuttajien ruokapöydissä johtuen kulttuurieroista.
Itsellä perunan käyttöä on vähentänyt sen korvautuminen kasviksilla, jotka katson paremmiksi kuin makaroonin. Kuitenkin perunaa voi valmistaa ja käyttää niin monella tavalla. Ja kun monista perunalajikkeista voi vielä valintaa tehdä, niin mieleisensä löytää. Jos muutama päivä väliin jää, niin mieli alkaa tehdä.
Riisi tietysti voittaa perunan maahanmuuttajien ruokapöydissä johtuen kulttuurieroista.
Itsellä perunan käyttöä on vähentänyt sen korvautuminen kasviksilla, jotka katson paremmiksi kuin makaroonin. Kuitenkin perunaa voi valmistaa ja käyttää niin monella tavalla. Ja kun monista perunalajikkeista voi vielä valintaa tehdä, niin mieleisensä löytää. Jos muutama päivä väliin jää, niin mieli alkaa tehdä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Minulla on jäänyt perunankäyttö melko vähälle nykyään. Laitan ruokani kasviksista mm. kaalista ja juureksista. Syön kaikenlaisia vihanneksia. Riisiä en myöskään kotioloissa käytä vaan ohrasuurimoita. Ne ovat terveellisempiä aineksia kuin riisi.
Joskus laitan makaroonista ruokaa, mutta koetan etsiä täysjyvä-tai muita makarooneja, en vain halpoja vehnästä valmistettuja.
Näillä menen eteenpäin....
aurinko paistaa kutsuvasti ulos.
Joskus harvoin tulee hinku saada perunaruokaa,
todellisuudessa peruna on jääny vähemmäälle kuin esm. silloin kun lapset oli vielä pieniä ja asuivat kotona,
ruuan syönti on vähentyny huomattavasti, johtuu kai tästä vanhuudesta,
syön pieniä annoksia muutaman kerran päivässä,
määrä on aivan riittävää, ilmeisesti elimistö ei kuluta enään samoin kuin nuorena työikäisenä.
Noin on itsellenikin käynyt. Peruna jäänyt vähemmistöön kasvisten tieltä. Minä olen tykästynyt kanaruokien lisäkkeenä riisi-ohra sekoitukseen, joka on nopeasti kypsyvää ja jonka voi valmistaa kahdella tavalla, väljässä vedessä tai vähässä vedessä öljykuullotuksen jälkeen.
Herkutteluhetkiin pari lohkoperunaa maustettuna uuniin joskus. Muusia, johon lisään porkkanaa tai lanttua, lastenlasten vierailupäivänä.
Tulipa mieleen kun lapsena puuhellalla paistoimme perunanviipaleita, olivat niin hyviä. Ei niihin tullut rasvaa eikä suolaa, mutta korvasivat laihoina aikoina sodan jälkeen energian tarvettamme.
Teen ison erän perunamuusia ja loppu menee perunarieskoihin. Opin äidiltä perunarieskojen teon vuosikymmeniä sitten ja äiti pruukasi laittaa taikinaan kaurapuuron/mannapuuron tähteetkin. Eli kaikkea hyödynnetään opin äidiltä. Joskus teen muusin yksinomaan rieskoja varten, kuten nyt pääsiäisenä kun oli paljon ruokavieraita.
Perunarieskoihin voi laittaa aineksia mielensä mukaan, mitä haluaa ja mitä on. Lisään muusiin jotain noista tai kaikkia; maitoa, vettä, kermaa, kananmunia, kaurahiutaleita, hiukan öljyä/ voita, suolaa ja tietysti ohrajauhoja. Ja hyviä on tullut. Löysähkö taikina,lusikalla pellille, taputtelen ohrajauhon kanssaa pyöreitä rieskoja ja paistan kuumassa uunissa n 10-12 min 250 astetta. Peruna antaa hyvän maun ja rieska pysyy tuoreena pari päivää ja uudistuu mikrossa.
Kiitos vaan rieskaohjeesta, noita on kokeiltava ehdottomasti. Tuli heti mieleen laittaa auringonkukan siemeniä joukkoon. Satuin ostamaan niitä kilon tässä taannoin.
Yksi peruna ateriaa kohti riittää nykysin kun kaikenlaisia kasviksia ja hedelmiä syön nykyisin enemmän kuin nuorempana. Tämä johtuu siitä kun asiantuntijat neuvovat, syö sitä jsitä kasvia, nytkin porkkanamehhuu on ostettuna kun sitäkin joku kehu.
Kohta varmaankin oon kasvis-syöjä peräti kun en muuta kuin lisään terveellisiä kasvisperäsiä ruokavalioon. Laiskottaa kyllä mutta auringossa liikunta kans on terveellistä niin sen takia lähden nyt ulos. Tässä iässä kannattaa olla terveelline jos koska.
Tänään keitin uusia ulkomaalaisia perunoita muutaman. Täytyy myöntää niiden olleen somia ja puhtaita. Suolavedessä ja tillillä maustettuina kypsyivät ja kyllä maistui lampaan kanssa.
Nyt en valmistanutkaan Hasselbackan perunoita uunissa, niinkuin olin suunnitellut, pääsin kaikessa nyt paljon vähemällä kun peruuntui tuo tapaaminen.
Onneksi olin pääsiäiskoristellut ja laittanut juhlaliinan jo pöydälle koristeineen, niin saan nyt nauttia kaikessa rauhassa pääsiäisestä ilman tyämäärää:)
Kyllä pidän perunastakin monessa muodossa, joskaan sitä ei paljon kulu yksinäisellä ja salaatit vihanneksineen korvaa monissa aterioissa.
Lenkiltä tulin äsken minäkin, niin keväiseltä tuntui auringossa kävellä,..paljon olikin kulkijoita järvelle päin.
Paljon on pottu saanut meillä väistyä ruokapöydästä, kuin varmasti monilla muillakin.
Uutisista vasta kuulin, että Ruotsissakin syödään meitä enemmän perunaa.
Harvoin on makaronia, jota nyt on fiinisti alettu pastaksi kutsumaan. Pelkkää vehnäjauhoa.
Riisiä on usein.
Pääsiäiseksi keitin 5 litran kattilalla maistuvaa hernekeittoa.
Riittää, ja on nopeaa lämmittää.
Toki on lammasta ja muutakin hyvää, ettei tarvi vyötä kiristää.
Kyllä minulle peruna maistuu kuten ennenkin. Joka päivä hiukan kananmunaa suurempaa peruna kolme kappaletta. Parhaiten käy kuorineen keitetyt, helpostihan ne ruokailun yhteydessä kuoret sipasee pois. En oikein välitä rasvassa pyöritellyistä perunoista. Niin...ja tietysti ruisleipää, sekin mahdollisimman aitoa ruista. Perunavellikin on hyvää, kun se tarkasti keittää niin, että velli hieman palahtaa kattilan pohjaan. Keitoksesta tulee silloin vaalean beesin värinen.
Kyllä perunan syöntini on ihan lapsuuden peruja. Sitä kasvatettiin ja se täytti ison osan ruuasta. Pohjois-Karjalan maisemissa kasvatettiin mustaa perunaa. Siksi sanottiin kuoreltaan tummansinistä perunaa. Nyt se näyttää olevan katoamassa niistäkin maisemista. Sääli, että erinomainen lajike häipyy. Tämä "musta" peruna kyllä antoi pienemmän sadon ja oli tiukemmin kiinni juurissa. Näin ainakin perunannostokoneilla korjuuta tehneet sanoivat. Kiloittainhan perunaa myydään, viljelijä hakee parasta satoa tuottavan lajikkeen.
Onhan kyllä nytkin hyviä lajikkeita ja aika tarkkaan tämän lähes tärkeimmän ruoka-ainekseni valitsen. Onhan ollut vähäisessä määrin myös sellaista perunaa, joka on läpeensä sinistä. Se ei tainnut kaupaksi mennä, kokeilu riitti minullekin.
Perunavellin lempeä maku houkutti paikalle, lapsuus tulee mieleen. Koulussa sai makaroonivelliäkin, joka oli onnistuttu polttamaan pohjaan, ei tasaisen beessin väriseksi, vaan tummanpuhuvia kitkeriä lämpäreitä siinä uiskenteli. Sen kokemuksen myötä peruna on päihittänyt nämä pastaksi nimetyt tuotteet kirkkaasti . Perunahan maistuu hyvälle ihan sellaisenaan, makaroonit tarvitsevat soosseja ja juustoja maistuakseen .Riisi kuuluu karjalanpiirakkaan sekä porkkana- ja kaalilaatikkoon.
Lähes päivittäin meilläkin perunakattila porisee, minä syön yhden, mies kaksi ja useimmiten kuoriperunoina. Olen kuullut, että joissain ravintoloissa tarjoilija kuorii perunat asiakkaalle, sillä tavoin voi äidin lellittelyn muistoja tavoitella.
Pitkänäperjantaina syödään meillä aina kalaa...kuten muinakin perjantapäivinä usein, ja tiistaina ja sunnuntainakin. Perunaahan sen kanssa pitää olla, ja tänään oli muussina. Sitä teen aina niin paljon, että voin leipasta perunarieskat seuraavana päivänä, tai vaikka kiehauttaa pinaattikeiton, joka on oikeastaan tuo perunavelli pakastepinaatilla värjättynä. Mikä siinäkin on , ettei velli ole oikein muodikasta, sosekeitoista puhutaan. Tosi hyvän sosekeiton saakin purjosta ja perunasta.
Onhan Inkoon perunapuurokin mitä hienoin perinneruoka...mutta eipä nyt sekoiteta vellejä ja puuroja. Kelpaa peruna leivoksiinkin...mutta nyt pitää lähteä saunaan.
On se vaan niin mukava nykyään perunan ostaminen, kun saa valkata itse laarista ostaa sitten viisi perunaa tai enemmän. Näin ei ole aina ollut, vaan perunat olivat paperipussissa, josta sisältöä ei nähnyt. Saattoi joukossa olla monta pilaantunutta.
Kuorineen useimmin perunat tulee keitettyä, jotta hivenaineet ja vitamiinit tulevat talteen siitä kuoren alta.
Puikulaperunat ovat erityisen hyviä, mutta hajoavat helposti jos liian kauan keittää.
Uuniperuna olisi hyvää, mutta ei yhdelle hengelle kannata paria perunaa varten uunia kuumentaa.
Toisena pääsiäispäivänä tulee suku aterialle ja kyllä perunat laitettava. Meidän nuoriso pitää enemmän perunoista kuin riisistä. Kasviksia lisukkeeksi tietenkin ja
lihapata uunissa. Täytyy olla kanaa ja nautaa. On monenlaista syöjää perheessä ja täytyy noudatella heidän mieltymyksiään.
Siis Leppoisaa Pääsiäistä ruokailun ja levon merkeissä!
Nykyään saa ruokakaupoista hyvää kotimaista perunaa. Merkkiä en muista, mutta tuo perunalaatu on hyvän makuinen, ja kotimainen tuote. Näkyi olevan marokkolaista uuttakin perunaa tarjolla.
Sitä aatteli, että Saharan hiekassa voisi kasvaa laadukastakin perunaa. Sen verran tuhtia muonaa peruna on että sen syöntiä on pitänyt vähentää. Kuitenkin se aina makaroonin voittaa. Porsaan pahtopaistia on lihan kanssa huomiseksi.
Peruna on laihdutusruokaa, kuten uutisoitiin tässä alkuvuodesta.
Omaan pääsiäispöytääni aion, mikäli olen kotona, keittää pari perunaa tuon hyvän lampaanpaistin seuraksi.
Marinoin lammaspaistin kahvissa johon lisäsin kirveliä, rakunaa, suolaa ja tilkan balsamikoa. Paistoin lempeässä lämmössä, paistin sisään muutama valkosipulin kynsi, lisäsin vuokaan voita, pari valkosipulinkynttä ja tilkan punaviiniä, liemellä valelin paistia ja parempaa en ole saanut. Sekä liha että liemi taivaallista.
Jos nyt ennätän olla kotona keitän pari perunaa ja porkkanaa seuraksi.
Muutenkin peruna kuuluu ruokapöytääni kuten aina ennenkin. Ostan viljelijältä ison säkin kellariin ja kun loppuvat, lähikaupasta suoraan viljelijän pellosta tulleita multaisia perunoita. Pestyjä en suostu kotiin kantamaan.
En muista milloin olen pastaa edes ostanut. Kokonaisia ohra, kaura ja vehnä (suurimoita) eli jyviä jotka on kuorittu, niitä ostan ja käytän joko konaisina keittäen tai jauhan jauhoiksi, leivon sämpylöitä joihin ruisjauhoa, lesettä ja maltaita.
Terveellistä, ravitsevaa ja jopa lihottavaa jos innostuu herkuttelemaan.
Täällähän sinä olet! En vain huomannut. Tuolla toisessa ketjussa jo motkotin, että en löydä aloitustasi.
No, peruna siis: Kyllä, perunaa keitetään kaksi kummallekin, ja sitten jää aina yli kaksi. Kolmen päivän päästä on paistettuja perunoita lautasella. Vaihtelua aterialle.
Vihanneksia pitäisi syödä, ja syömmekin, mutta porkkana on jo niin kaluttu juures, että ei sitä.
Isäntä puhuu aina salaatin puolesta ja jättää sen sitten syömättä. Kun huomautan, että salaatti unohtui, hän ei "jaksa" enempää. Sepä se, kun salaatti on niin täyttävää!
Askel eteenpäin kuitenkin.
Lysti juttu tuo 2 perunaa kummallekin. Meillä on sama systeemi ja aina jää yksi peruna yli. Syömme sen seuraavana päivänä jollakin tavalla lämmitettynä sillin ja kananmunan kanssa eturuokana. Sitten jotain pientä pääruokana. Jälkiruokan
jäätelöä tai marjasoppaa, miten nyt milloinkin. Salaattia on aina pöydässä ja kyllä se niin on, että minä syön salaattia kermaviilikastikkeen kanssa. Tuo kumppani syö salaattia silloin kuin muistaa.
Nyt tekisi mieli vähän valittaa. Sain kiirastorstainiltana hirveän kivun vasempaan hartiaan ja lapaan. Sitten kipu kiipeää kaulaa pitkin korvan taakse ja on kyllä melko kestämätön olo. Kipupillereitäå syömällä olen selvinnyt tuosta pääsiäisaterian ja leivonnaisten laitosta. Kipugeelia olen laittanut . Ehkä huomenna helpottaa.
Leppoisaa pääsiäistä kuitenkin!
Texanell1, ulkolaisia uusia perunoita laitoit. Oletko koskaan kokeillut tehdä kanarialaisia ryppyperunoita, niin ja tietysti mojo-kastiketta. Toki ei tuo runsas merisuola mikään terveyspaukku ole. Noista uusista perunoista voisi sellaisia kaiketi tehdä. Netistä kyllä ohjeet löytyy.
Hassebackan perunat ovat herkullisia, olen muutaman kerran ruokavieraille niitä uunissa paistanut.
Pohjanmaalla, jo lapsuudessani keitettiin "ryppyperunoita" eli paljon suolaa keitinveteen.
Silloin niitä kyllä sanottiin karstapotuiksi, suolasta kun nääs kertyy valkoinen karstakerros perunoiden pintaan, varsinkin kun ne on halkaistu.
Pohjanmaalla nuori rouva kysyi miksi suolaa perunoiden keitinveteen? Veljeni viisas kun on, vastasi; "tapahtuu osmoosi', suolaa menee kuoren läpi perunaan". sekö se on tosissaan sitä piilosuolaa.
Enpä ole ryppyperunoita laittanut mojokastikkeen kanssa, syönyt kerran kylläkin. Ihan normaalisti keitin tänään noita uusia perunoita, yllättävän hyviä ovatkin, vaikka ei suomalaisia ylitäkään.
Nyt on aika ruokalevon ja kirjan :)
PS: Onneksi ei tarvinnut Hassebackoja laittaa, kaloreita tulee väkisinkin näinä pyhinä, kohta olen kuin Willendorffin vanha Venus jos en kesään mennessä ryhdistäydy!
Eilen herkuteltiin vävyn laittamalla pääsiäislounaalla yrteillä maustettua karitsanpaistia ja kermaisia valkosipuliperunoita...kerran vuodessa sekin nautinto sallitaan.
Suolasta on puhuttu ja kävin taas tarkistamassa, miksi uusien perunoiden keitinveteen laitetaan suolaa :
Kuoriperunoiden keitinveteen lisätään suolaa, jotta keitinveden osmoottinen paine olisi perunaa suurempi. Tällöin perunasta siirtyy nestettä keitinveteen ja perunat pysyvät keitettäessä paremmin ehjinä ja säilyttävät ravintoaineensa
Siskollani olen saanut joskus uunipellillä suolakerroksessa haudutettuja Rosamunda-perunoita ja hän osaa kalaakin samaan tapaan kypsyttää. Vanhempamme olivat eteläisestä Savosta kotoisin, ja siellä on uusien perunoiden kanssa tarjottavaa paahtosuolaa sanottu myös apposiksi, muuallahan ne tarkoittavat keitettyjä herneenpalkoja. Voissa paahdetaan pannulla ruisjauhoja ja hienoa suolaa...siinä se, vähän niinkuin ruskea kastike, johon ei laitetakaan vettä. Lapsena maistoin, mutta en osannut arvostaa.
Joskus keitän tarkoituksella ylimääräisiä perunoita, ja kylmät perunaviipaleet ovat hyvä sillileivän tai graavikalaleivän pohja, ja avomunakkaasta tulee espanjalainen, kun lisää perunaa ja sipulia , yrttejä ja tomaattia, myös edellisen päivän aterian rippeitä voi sujauttaa sekaan.
Tuohon suolan vaikutukseen veden osmoottisen paineen lisääntymiseen olen aina huomioinut perunoita keittäessäni.
Siksi laitankin suolaa esim. puikulaperunoiden ja muidenkin jauhoisten perunalajikkeiden keitinveteen. Kuorittujen perunoiden keitinveteen kannattaa aina suolaa laittaa, ettei niistä tule vetisiä.
Minä olen selvästi vetäytymässä ruokaemännöinnistä. Olen siirtymässä vieraiden kahvittamiseen. Totta että mieleisestä roolista ei ihan helppo ole luopua.
Kahviteltiin eilenkin, mutta itse en makeita maistanut ja ruokapuoli jäi itseltäni eilen kananmunaan ruisleivän päällä ja pieneen määrään mämmiä, fetasalaattiin ja appelsiiniin.
Ihan pakko oli tulla vielä ketjuun kopsaamaan mullistava perunauutinen tämän päivän Maaseudun tulevaisuudesta.
Tyrnävällä toimiva perunanjalostaja on jalostanut Nicola-perunasta kuorettoman ja täysin puhtaan lajikkeen, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus verkkosivuillaan. Nicola clean -peruna kelpaa lehden mukaan sellaisenaan maasta nostettuna suoraan kattilaan tai keiton lisukkeeksi, sillä peruna hylkii multaa ja likaa.
Tyrnäväläinen perunanviljelijä Sakari Multala arvioi, että ensimmäinen erä myydään pian loppuun. Hän kehottaa innokkaimpia varaamaan jo osuuksia penkeistä.
– Penkkivarauksia ottaa vastaan lajikkeen tukiyhdistys, Tyrnävän pottuseuran kanslia.
Tämä voittaa ylivoimaisesti kumiperunat, sanoo Marianne Ylistys Suomen perunankehumisyhdistyksestä.
– Vielä pitäisi kehittää maasta nostettava ranskanperuna
syö seitsemän suolaista silliä, juo kuravettä päälle1
Siellä onkin yksi maan parhaita perunamaa-alueita, vaikka muu juttu aprillia onkin.
Onhan siellä Perunaviinatehdaskin, vaikken sen tuotteita olekaan maistanut.
Peruna maistuu meillekin melkein joka paiva,ans kattoo paasenko sisaan tanne
Uzma, pitkästä aikaa. Näinpä vaan perunan merkeissä tavataan. Kiva kun tulit helssaamaan meitä synnyinmaasi kansalaisia.Käy useammin.