Miksi

Hyvä kysymys miksi humanistiseen tiedekuntaan otetaan niin paljon opiskelijoita, vaikka monet alat ovat minustakin turhia. Luulen, että tässäkin (niin kuin monessa muussakin) on kyse demokratiasta eli jokaiselle aiheelle pitää olla tiedekunta tasa-arvon nimissä.

Mitä tulee lääkäreihin ja heidän kouluttamiseen, niin olen ymmärtänyt, että lääkäreiden koulutus on kallista. Lisäksi tämä lääkäripula koskee tiettyjä työpaikkoja ja alueita, joihin vastavalmistuneet lääkärit eivät halua töihin. Näitä ovat muun mussa terveysasemat spukealueilla.

Mitä tulee suureen ikäpolveen, niin enemmän olisin huolissani terveydenhoitajista ja lähihoitajista jne, koska näissä ammateissa erityisesti on pula työntekijöistä. Äitini on lähihoitaja ja tällä hetkellä sairaslomalla, koska työ on fyysisesti hyvin raskasta. Hän on sanonut minulle, että olisi tehnyt valintansa toisin, jos olisi nuorena tiennyt työn raskauden. Olen ymmärtänyt, että nykynuorisoa ei tällaiset fyysiset työt enää kiinnosta.

Tästä tulikin johtopäätös, että humanistisen tiedekunnan opiskelija valmistuvat höpöttämään ja kirjoittamaan jonnin joutavaa, mikä on nykyään niin trendikästä. Käytännöntyötä harva enää arvostaa, mikä on sinällään jo sääli.

Onhan lääkäreitä jo yli 25000 kun vain kolmekymmentä vuotta sitten oli vain 10000. Joka vuosi siis lääkäreiden määrä on kasvanut 500 lääkärilllä eli ei se koulutus ole mitenkään vähäistä ollut.

Jos lääkärit tekisivät lääkärin työtä sen sijaan että hakkaavat tietokonetta tuntikausia päivässä huonojen ohjelmien vuoksi niin ei olisi mitään lääkärisaatavuusongelmaa.

Nykyään pitää olla masokisti että menee töihin terveyskeskukseen töihin jossa ei siis voi tehdä kunnolla työtään. Pakolliset kirjaamiset ja muu byrokratia hidastaa työtä suunnattomasti ja siksi ne tehdään hutiloiden.

On tietysti hyvä että koulutetaan lääkäreitä lisää niin jospa terveyskeskusten lääkäripula joskus väistyy.

Ainakaan itse en terveyskeskukseen halua mennä töihin vaan jos ei töitä löydy sairaalassa niin olen mieluummin vaikka työttömänä.

Kysymys on kysynnän ja tarjonnan -laista. Kun on pulaa lääkäreistä, on työn hinnoittelu lääkärin näkökulmasta helpompaa. Siksi esim. lääkäriliitto sen kuikelon (en muista nimeä) suulla voimakkaasti vastustaa lääkärikoulutuksen lisäämistä. Esitti, ettei koulutuksen lisäämisellä olisi nyt mitään vaikutusta!! Ei kai nyt, mutta kylläkin kuuden vuoden päästä.

Aikoinaan kovasti vastustettiin mm. Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan perustamista. Varmaan sama peli oli Kuopionkin kohdalla, vaikka en sitä olekaan seurannut.

Miten niin humanistiseen tiedekuntaan valitaan niin paljon opiskelijoita? Onko sinulla jotain todisteita tästä?

Kieliaineisiin otetaan noin 60 opiskelijaa vuosittain, veikkaisin että liiketalouteen ja muihin ammattiin suoraan valmistaviin enemmän. Näihin hömppäaineisiin olettaisin kuuluvan folkloristiikan, johon otetaan niinkin paljon kuin 20 ihmistä vuosittain.

Itseasiassa Helsingin sisäänotto on yhteensä 170 opiskelijaa vuonna 2013
- 120 lääketieteen opiskelijaa, (ei 88 opiskelijaa)
- 50 hammaslääketieteen opiskelijaa

Lääketiede on hakukohteena vuosi vuodelta suositumpi,
siksikin opiskelijapaikkojen määrä voi tuntua pieneltä.

Jos sinne olisi enemmän paikkoja niin sitten täytyisi ottaa myös niitä kokeissa huonommin pärjänneitä kyytiin. Kaipa sillä ylläpidetään jonkilaista ammattikunnan vaativuustasoa. Kuinkahan paljon lääkäreiden arvostus laskisi jos tiedekuntaan pääsisi keskivertoa huonommat kokelaat? Ja kun niistä on nyt pulaa, niin ennustan, että tulevaisuudessa niistä on ylitarjontaa ja kaikille ei riitä töitä. I´m just saying...

Sama täällä, lukiossa, noin 10 vuotta sitten, en tehnyt MITÄÄN, erinnäisistä syistä. Keskiarvo niin heikko, etten sitä täällä edes sano. Nyt vuoden lukeneena pääsykokeeseen on taso aivan toinen. Ehken vielä valmis valintakokeeseen, mutta olen osoittanut itselleni kyvykkyyden oppia asioita, joita koskaan edes uneksinut oppivani. Oi jos olisin näin tehnyt töitä silloin lukioaikoina, niin ei piinaisi tämä huonojen YO-papereiden kirous joka käänteessä. Mutta, kai se on aivan sama, milloin sen työn tekee, lukiossa vai sen jälkeen, sisään päästään sitten, kun FY/KE/BI ovat niin hyvin hallussa, että läpäisee kokeen. YO-paperi kertoo vain sen hetkisestä ajasta, jolloin kirjoitukset olivat. Monilla siitä voi olla monta monta vuotta, ennen sitä tärkeintä koetta, eli itse valintakoetta. Eli kai se on aivan sama tekeekö sen työn lukiossa vai sen jälkeen. Taso on ja pysyy hakijoiden kesken.

Niin, eipä tässä nyt mitään pointtia ollut, kunhan kirjoittelin :-)

NIin, ja uskon, että joka vuosi jää paljon hyvää lääkäripotentiaalia vailla opiskelupaikkaa, se voi olla vaikka puolesta pisteestä kiinni pääseekö vai ei, ja tähänkin voi vaikuttaa osaltaan myös tuuri. Jos epäonnistuu niin sit vain kokka kohti seuraavan vuoden koetta.