Kuinka monelle antipsykootit aiheuttavat psykoottisia oireita???

Sain psykoottisia oireita ja en ole ikinä ollut psykoottinen!! Todellisuudentaju katosi lääkityksen jälkeen muutaman tunnin päästä. Lääke lamautti kyllä mutta tuo oli pelottava kokemus. Ihan vain, että jollekulle käynyt??

Ap...... kirjoitti:

Sain psykoottisia oireita ja en ole ikinä ollut psykoottinen!! Todellisuudentaju katosi lääkityksen jälkeen muutaman tunnin päästä. Lääke lamautti kyllä mutta tuo oli pelottava kokemus. Ihan vain, että jollekulle käynyt??

Lue lisää

Olen ollut aktiivisessa päihdepsykoosissa jota on lääkitty neuroleptideillä ja rauhoittavilla. Kaikkein sekavinta on juuri "kirkkaan maailmankuvan" sammuttaminen lääkkeillä pirstaleiseksi mielenliikkeeksi jossa psykoosin ainekset sekoittuvat lääkkeiden vaikutuksesta lakkaavan korkeamman aivotoiminnan pätkimiseen. Kokonaisen ja muotonsa omaksuneen mutta "väärin koostuneen" mielen karkujuoksu päättyy loputtoman pimeyden ja nollautumiseen neuroleptidipitoisuuden poistaessa sisäisen itsen jota vasten mitata mitään. Mikä tai kuka on se joka rimpoo kaksi viikkoa lepositeissä? - En tiedä. En ollut paikalla. en "im persona" - itsenäni, havaintojeni jatkumona - vaan havaintojeni jatkumo nitistetiin lääkkeillä.

Hyvin nopeasti palattuani ruumiiseeni tajusin että neuroleptidit estävät todellisen elämäni, mieleni toiminnan. Ne estävät yhteisön kannalta epäkurantin mielenliikkeen seuraamuksineen - mutta ne myös estävät terveen järjen, itsekritiikin ja maailmanhahmottamisen. Koska minusta puuttui asia jonka koen olevan itselleni sisäisesti kaikkein tärkein - kyky ajatella, mieltää, arvottaa - koin itseni äärimmäisen rampautetuksi lääkkeiden takia lopetin käyttämästä niitä, silläkin uhalla että vapaa mieleni eksyisi jälleen. Eksymistä vastaan kehitin äärimmäisen tehokkaan tavan jäsentää tietoa ja ajatuksiani - olla poissulkematta liikaa - mutta rajoittaa tehokkaasti. Ei yksiarvoisia totuuksia, vain mahdollisuuksia. Todennäköisyysperustainen mahdollisuus tulkinnoille; ei poissulkemista jotten vahingossakan sulje oikeaa vaihtoehtoa pois mieleni yhtälöstä. Noiden avulla lopulta hallitsin mieleni riittävästi jotta minut voidaan laskea terveeksi, ilman lääkkeiden luomia seiniä.

Yhdeltä kantilta psykoosit ovat liian nopeita johtopäätöksiä tehtynä liian vähistä tiedoista liian vähällä harkinnalla. Ekliktistä ajattelemista jossa realismi voi kadota koska sille ei annettu tilaa vaan jossain kohtaa ajatusvirhe eliminoi realismin ja oman sisäavaruuden koostaminen alkoi mennä kieroon. Toisaalta maailma on psykoottinen koska niin harva ihminen ajattelee lopultakaan kriittisesti ja rohkeasti, vaan ennemminkin omaksuu halvan vajaan totuuden ja alkaa käyttää sitä valintojensa perusteena - joten maailma antaa ihmisille psykotisoivan ajattelukaavan herkästi. Yhden psykoosin ero toiseen on taso ja se että tietyt psykoosimuodot ovat kollektiivisesti hyväksyttyjä. Jos terveellä mielellä haluaa kuulua "maailmaan" on syytä oppia hyväksymään nuo psykoottiset asiat ympäristössä mutta olla itse osallistumatta niihin, sosiaalisesti puolestaan pärjää paremmin jos ei kritisoi näitä kollektiivi-psykoottisia ilmiöitä ainakaan suoraan, vaan hankkiutuu vaivihkaa sellaiseen seuraan missä ajatukset ja maailmankuva ovat terveitä ja harkittuja.

Tiesin kyl nimeni ja hämärästi et missä olen. Mielestäni en ollut psykoosissa mutta muuta pahempaa kylläkin.

Lääkkeiden jälkeen todellisuuden taju katosi ja minuus lähti johonkin. Näin asioita mitkä eivät ole todellisia ja tajunta ei toiminut. Kin lääkkeiden vaikutus loppui niin tietoisuus palasi suurinpiirtein. Kyseinen tila alkoi yöllä taas palata mutten lähtenyt sinne.

Käytetäänkö sairaaloissa enää bentzoja? Niistä ei tule mitään harhoja tai ne eivät vahvista sellaisia. En tiedä olinko psykoottinen?

ap....... kirjoitti:

Tiesin kyl nimeni ja hämärästi et missä olen. Mielestäni en ollut psykoosissa mutta muuta pahempaa kylläkin.

Lääkkeiden jälkeen todellisuuden taju katosi ja minuus lähti johonkin. Näin asioita mitkä eivät ole todellisia ja tajunta ei toiminut. Kin lääkkeiden vaikutus loppui niin tietoisuus palasi suurinpiirtein. Kyseinen tila alkoi yöllä taas palata mutten lähtenyt sinne.

Käytetäänkö sairaaloissa enää bentzoja? Niistä ei tule mitään harhoja tai ne eivät vahvista sellaisia. En tiedä olinko psykoottinen?

Lue lisää

Tarkennus: muuta pahempaa oli tapahtunut siinä aiemmin. En tiedä voiko psykoosia pahempaa ollakaan?

kiroilee vieläkin kirjoitti:

Tarkennus: muuta pahempaa oli tapahtunut siinä aiemmin. En tiedä voiko psykoosia pahempaa ollakaan?

Psykoosin selvästä vaiheesta muistan että itseasiassa psykoosissa oleminen oli hemmetin kivaa. En tuntenut ahdistusta, en suoranaista pelkoa (tosin tunsin pelkoa irrationaalisista asioista ja lääkitsin pelkoa irrationaalisilla toimilla, ja nehän siis toimivat).

Minulle psykoosi ei ollut kammottava olotila. Se oli monella tapaa mukavampi ja helpottuneempi olotila kuin tilaa edeltänyt tai sen jälkeinen aika. Kaikkein pahinta oli parantuminen, sen kohtaaminen kuinka pahasti on ollut kuutamolla ja mitä "todellisuus" mielenterveyskuntoutujalle jolla asiat ovat kaikin puolin retuperällä on.

Todellisuus on kamalaa. En syytä ketään joka valitsee mielummin olla psykootikko kuin terve jos asiat ovat huonosti; jos siis sellaisen valinnan pystyy tekemään. Sen verran mielenkiintoista ja arkiahdistukset taaksensa jättävän letkeää irrationaalisuuden virtaa tuo olotila oli.

JFebnwjkbjkefwwefwef kirjoitti:

Psykoosin selvästä vaiheesta muistan että itseasiassa psykoosissa oleminen oli hemmetin kivaa. En tuntenut ahdistusta, en suoranaista pelkoa (tosin tunsin pelkoa irrationaalisista asioista ja lääkitsin pelkoa irrationaalisilla toimilla, ja nehän siis toimivat).

Minulle psykoosi ei ollut kammottava olotila. Se oli monella tapaa mukavampi ja helpottuneempi olotila kuin tilaa edeltänyt tai sen jälkeinen aika. Kaikkein pahinta oli parantuminen, sen kohtaaminen kuinka pahasti on ollut kuutamolla ja mitä "todellisuus" mielenterveyskuntoutujalle jolla asiat ovat kaikin puolin retuperällä on.

Todellisuus on kamalaa. En syytä ketään joka valitsee mielummin olla psykootikko kuin terve jos asiat ovat huonosti; jos siis sellaisen valinnan pystyy tekemään. Sen verran mielenkiintoista ja arkiahdistukset taaksensa jättävän letkeää irrationaalisuuden virtaa tuo olotila oli.

Lue lisää

Missä vaiheessa ymmärsit hakea apua vai "raahasiko" joku sinut hoitoon? Mikset jäänyt siihen olotilaan jos se oli niin mukavaa? Pelkäätkö että joudut psykoosiin uudelleen? Miten haluat että sitten toimitaan, jos niin käy?Mistä erottaa terveen ja sairaan ajatuksen toisistaan?

Kaikki luettelemasi oireet ovat ihan yleisia ketiapiinin ja muidenkin neuroleptien oireita.