Sitä, että onkohan lestadiolaisissa yhtään lapsetonta pariskuntaa? Niitä on kuitenkin aika paljon tässäkin maassa...
ihmettelen tässä vaan...
mietiskelijä
7689
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja tiedän monia pariskuntia jotka toivovat ja yrittävät lasta vaikka lapsettomia jo kymmenenki vuotta...
Täällä on yksi sellainen eli lapseton vanhoillislestadiolainen. Olemme olleet mieheni kanssa naimisissa jo yli neljä vuotta. Ja kun emme käytä ehkäisyä, voin kutsua itseäni lapsettomaksi. Meille asia ei ole vielä ollut kovin kipeä. Oltiin suht nuoria kun avioiduttiin, ite olin vajaa 20 ja mieheni 22v. Nyt olen jo 24 ja mieheni 26 v. Emme ole vielä miettineet tarkemmin, milloin lähdemme hakemaan apua lapsettomuuteen, mutta jos tämä jatkuu vielä pitkään, niin sitten menemme tutkimuksiin. Olemme olleet tähän asti onnellisia kahdestaankin, eikä vauva ole muodostunut elämän suurimmaksi asiaksi. Olemme molemmat lapsirakkaita ja haluaisimme joskus lapsia. Haluamme kuitenkin luottaa myös siihen että Jumala tietää mikä on meille parhaaksi. Lapsiakin suurempi asia on elävä usko.
Itse vl.uskovainen.Kokenut lapsettumuuden.Yli 6v naimisissa.Nyt kohta vuoden ikäinen poika ivf:n ansiosta.Myös ystäväpiirissä lapsettomia.Minulle hoitoihin meno oli helpottavaa ja kannustankin kaikkia aina menemään mahd.pian ku pienestä voi olla kiinni.Itse odottelin 3v.ja kerkesin masentua ja katkeroitua.Nyt onnellinen.
Eikö lapsettomuushoidot ole ristiriidassa uskonnon kanssa. Miksi uskonto kieltää ehkäisyn, mutta sallii lapsettomuushoidot? Ehkä tämä kysymys on väärällä palstalla, mutta kysyn silti. Ja kysyn ihan uteliaisuudesta, en ole tuomitsemassa enkä arvostelemassa ketään.
Meidän vlestadiolaisten keskuudessa pyritään suojelemaan elämää niin kuin raamattu opettaa.(Esim.abortti on raamatun mukaan aina murha.) Sen vuoksi emme käytä ehkäisyä. Haluamme ottaa vastaan ne lapset, jotka Jumala meille antaa. Lapset eivät ole itsestään selvyys niin kuin olen itse saanut neljän vuoden lapsettomuuden aikana kokea. Ne ovat lahjoja. Lapsettomuushoidoissa on usein kyseessä joku vika/sairaus ihmisessä. Esimerkiksi endometrioosissa on kyse sairaudesta, joka nykylääketieteen avulla voidaan usein parantaa(ei kylläkään läheskään aina poistaa loputtomasti. Lääkärit ovat auttavia käsiä, jotka Jumala on suuressa viisaudessaan "keksinyt". Aivan samalla tavalla kuin hoidetaan muita sairauksia, voidaan hoitaa myös lapsettomuutta. Tässäkin kohtaa elämämme on kuitenkin Jumalan käsissä; jos hän ei ole tarkoittanut meille lapsia, ei auta vaikka juoksisimme lopun elämää lapsettomuushoidoissa. Toisaalta, vaikka emme lähtisi koskaan hoitoihin, Jumala voi antaa meille lapsen luomusti, jos niin hyväksi näkee. Toivottavasti sait jotakin selkoa uteliaisuuteesi :) Sorry sekava teksti. Voin kyllä selventää jos jäi epäselvyyksiä.
teidän "usko" siis venyy ts. joustaa, kunhan vaan on oma elämä kyseessä?
Jumalan sana ei jousta perustukseltaan milliäkään kun puhutaan "opillisista" asioista kuten ihmissielun pelastumisesta. Tällaisissa asioissa kuten lapsettomuus yms. ei puhuta uskon joustamisesta vaan ihmisen hoitamisesta lääketieteellisin keinoin. Jumala laittaa kuitenkin itse sillekin rajat: esim. ei anna lasta, jos näkee niin hyväksi. Jos esimerkiksi meidän kohdalla omista tarpeista (eli siittiöt ja munasolut) ei saada lapsia, emme lähde hankkimaan niitä muualtakaan(esim. luovutetut siittiöt) vaan tyydymme Jumalan tahtoon. Emme jätä toisiamme sen vuoksi, että "kun sun kans en voi saada lasta". Jos meille ei oo lasta/lapsia tarkotettu, niitä ei tule minkään valtakunnan hoidoilla.