Toi akka matkii mua!

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/tarinoita-tieteesta/apua-kirjani-saattavat-vaikuttaa-ihmisiin

Se on tehnyt juttunsa mun aloituksen innoittamana. Eli tämän:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11304107

Kaipa ne ovat sadat muutkin kirjailijat imemässä verta tältä palstalta, kun oma inspis on kadoksissa ja pää huutaa muusaa.

Varsinainen asiani tällä kertaa on Maarit Verrosen kirjat. Jos joku kärsii elämässään järjestelmällisyyden puutteesta, niin ottakoon esiin Verrosen kirjan. Sillä on ryhtiliikkeen vaikutus.
17361
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

jaa missä kohtaa matkii?

Äänestä
  • Niin. Akka törmää Medical Daily -uutissivustolla vuoden takaiseen artikkeliin, kun on ensin käynyt lukemassa minun aloitukseni aiheesta ja lähtee googlettamaan asiaa. Tämä tohtori-ihmettelijä pitää uutista kiehtovana ja pelottavana. Huomaa kirjoituksensa päiväys.

    Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun joudun akateemisia opettamaan.

    Äänestä

  • valitan kirjoitti:

    Niin. Akka törmää Medical Daily -uutissivustolla vuoden takaiseen artikkeliin, kun on ensin käynyt lukemassa minun aloitukseni aiheesta ja lähtee googlettamaan asiaa. Tämä tohtori-ihmettelijä pitää uutista kiehtovana ja pelottavana. Huomaa kirjoituksensa päiväys.

    Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun joudun akateemisia opettamaan.

    sun jorinoissas ja ton akan lätinöissä ei oo mtn samaa. onneks

    Äänestä

  • HÄH kirjoitti:

    sun jorinoissas ja ton akan lätinöissä ei oo mtn samaa. onneks

    Kuten sanottua _kaunokirjallisuuden vaikutuksesta lukijoihin_

    Äänestä

  • valitan kirjoitti:

    Niin. Akka törmää Medical Daily -uutissivustolla vuoden takaiseen artikkeliin, kun on ensin käynyt lukemassa minun aloitukseni aiheesta ja lähtee googlettamaan asiaa. Tämä tohtori-ihmettelijä pitää uutista kiehtovana ja pelottavana. Huomaa kirjoituksensa päiväys.

    Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun joudun akateemisia opettamaan.

    jaa missä kohtaa matkii:

    "Kirjan kirjoittaminen
    sopii ihmisille, jotka a) haluavat käyttää valtaa b) määräillä muita ihmisiä ja laittaa nämä tanssimaan oman pillinsä mukaan c) ovat manipuloivia.

    Tämän vuoksi minun on vaikeaa kirjoittaa kirjaa. Kriteerini eivät täyty näistä kirjoittajan ominaispiirteiden ehdoista."

    missä kohtaa raevaaran stoorissa on tää sama jorina, häh

    Äänestä

  • valitan kirjoitti:

    Kuten sanottua _kaunokirjallisuuden vaikutuksesta lukijoihin_

    Onpa ainutlaatuinen aihe. Sitä ei kukaan muu voi tietenkään keksiä kuin aloittaja. Eikun...

    Äänestä

Nämä kirjoitukset täällä ovat ihan käytettävissä. Jos haluatte pitää ajatuksenne omananne, pitäkää ne myös.

Äänestä
  • Eikä tokikaan passaa mainostaa tietolähdettään. :) Häpeämättömät.

    Äänestä

Minun mielestäni blogissa ja palsta-aloituksessa on hyvin vähän yhteistä. Aloittaja lienee niitä joiden mielestä he ovat maailman napa ja kukaan muu ei voi keksiä samantyyppistä ideaa samaan aikaan. Itse olen törmännyt tähän ilmiöön moneen kertaan ja usein kun keksin mielestäni ainutlaatuisen kirjoitusidean niin havaitsen jonkun julkaisevan tai juuri julkaisseen sen.

Jotkut kuitenkin luulevat, että heidän tekojaan seurataan silmä kovana ja ideansa varastetaan. Harrastuksiini kuuluu kirjoittaminen ja valokuvaus. Minulla on netissä valokuvaussivusto, jossa kävi jo 10 vuotta sitten yli 30000 kävijää per kuukausi katsomassa kuviani. Kerran eräs vihainen nainen lähetti sähköpostia, jossa hän syytti minua ideoidensa varastamisesta.

Olin kuulemma ottanut valokuvia samanlaisesta kuvakulmasta kuin hän. Nainen oli julkaissut muutaman valokuvan blogityyppisellä ilmaissivustolla. En ollut ikinä kuullutkaan sivustosta aikaisemmin, enkä nähnyt kuvia vertaillessani niissä mitään samaa. Sitäpaitsi sen tyyppisissä valokuvissa mitä harrastan kyseinen kuvakulma on yleinen. En viitsinyt edes vastata syytökseen.

Äänestä
  • Molemmissa oli kysymys kaunokirjallisuuden vaikutuksesta lukijoihin ja minä kirjoitin jutun 3 viikkoa ennen tuota matkija-akkaa, joten samanaikaisuudesta ei ole kysymys. Sitäpaitsi tuo akkahan ei itse asiaa ollut edes tajunnut eikä taida tajuta vieläkään. Kunhan matki minua ja sitten etsi asiasta tieteellisen tutkimuksen. Minä keksin asioita itse ja toiset simona niitä matkivat.

    Minuun on turha projisoida omia negatiivisia kokemuksiaan muista ihmisistä. Minä puhun asiasta ja sinä asian vierestä. Valokuvauskulmat ovat melko kaukana tästä aiheesta.

    Äänestä

  • valitan kirjoitti:

    Molemmissa oli kysymys kaunokirjallisuuden vaikutuksesta lukijoihin ja minä kirjoitin jutun 3 viikkoa ennen tuota matkija-akkaa, joten samanaikaisuudesta ei ole kysymys. Sitäpaitsi tuo akkahan ei itse asiaa ollut edes tajunnut eikä taida tajuta vieläkään. Kunhan matki minua ja sitten etsi asiasta tieteellisen tutkimuksen. Minä keksin asioita itse ja toiset simona niitä matkivat.

    Minuun on turha projisoida omia negatiivisia kokemuksiaan muista ihmisistä. Minä puhun asiasta ja sinä asian vierestä. Valokuvauskulmat ovat melko kaukana tästä aiheesta.

    Hyvä aprillipila, juo kuravettä päälle :D

    Äänestä

  • valitan kirjoitti:

    Molemmissa oli kysymys kaunokirjallisuuden vaikutuksesta lukijoihin ja minä kirjoitin jutun 3 viikkoa ennen tuota matkija-akkaa, joten samanaikaisuudesta ei ole kysymys. Sitäpaitsi tuo akkahan ei itse asiaa ollut edes tajunnut eikä taida tajuta vieläkään. Kunhan matki minua ja sitten etsi asiasta tieteellisen tutkimuksen. Minä keksin asioita itse ja toiset simona niitä matkivat.

    Minuun on turha projisoida omia negatiivisia kokemuksiaan muista ihmisistä. Minä puhun asiasta ja sinä asian vierestä. Valokuvauskulmat ovat melko kaukana tästä aiheesta.

    Olet kaiketi trolli, mutta vastaanahan silti.

    (Lisäksi pahoittelen kapiteeleista. En uskalla kokea kursiivia, kosken ole varma tunnistaako suomi24 HTML-kieltä.)

    - - -

    Hyvä ap,

    Kirjailija Raevaara tarkastelee blogitekstissään TIETEELLISTÄ tutkimusta, jonka tutkimustulokset osoittavat sekä lukijoiden ETTÄ KIRJAILIJOIDEN samaistuvan voimakkaasti kaunokirjallisten teosten(sa) henkilöhahmoihin, näiden elämänkokemuksiin sekä tunnetiloihin.

    Sinä puolestasi - omia sanojasi lainaten - "keksit asioita itse" ja kirjoitat siitä, kuinka sinun mielestäsi kirjailijat tahallisesti ”määräilevät” ja kiduttavat hahmojaan, sekä ”manipuloivat” ja aivopesevät lukijoitaan istuttamalla näiden aivoihin valmiiksi pureskeltuja ajatuksia ja haitallisia tunnetiloja.

    Jos nämä kaksi asiaa nyt millään tapaa korreloisivat keskenään, niin se tarkoittaisi sitä että:

    a) kaikki kirjailijat olisivat sadomasokisteja
    ja että
    b) kaikki lukijat puolestaan olisivat jonkinlaisia tahdottomia "tabula rasoja", joille voidaan syöttää mitä tahansa tietoa, missä tahansa muodossa.

    Todellisuudessa kaunokirjallisen tekstin tuottaminen on kuitenkin paljon hallitsemattomampi ja kaoottisempi prosessi kuin miltä se ehkä päällepäin näyttää. Luovuudessa on aniharvoin kyse mistään lineaarisesta jatkumosta, jossa ennakkoon suunnitellut tapahtumat seuraavat toisiaan sievästi kuin helminauhassa, sana sanan perään.

    Sitä paitsi se, että kokee kaikki henkilöhahmojensa tunnetilat oikeasti tarkoittaa joka ainoan surun sisäistämistä, kaiken kivun kokemista ja onnenhetkeen (kuinka lyhytkestoiseenkin) osallistumista.

    Teksti syntyy työstettäessä, ja usein käykin niin, että kirjoitustilanteessa hahmot ottavat vallan omiin käsiinsä ja ryhtyvät tekemään omia ratkaisujaan ja valintojaan. Tämä kuuluu asiaan. Omat hahmoni ovat johdattaneet minut tunneskaalan päästä päähän ja jopa niin äärimmäisiin kokemuksiin, että osasta tekstejä on tullut yksityisiä. Niiden jakaminen satuttaisi liikaa.

    Ystävällisesti kehottaisinkin ap:tä tutustumaan tutkijaan nimeltä Mihály Csíksentmihályi. Muun muassa teoksessaan ”Flow – elämän virta: Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu” Csíksentmihályi käsittelee luovuutta sekä hahmottelee luovan prosessin eri vaiheita varsin yleistajuisesti.

    Mikäli ap:llä itsellään ei ole kokemusta esimerkiksi flow-tilasta tai muistakaan äkillisen luovan ”valaistumisen” hetkistä, niin Csíksentmihályin teksti voisi osoittautua hyödylliseksi - sekä mieltä avartavaksi - lukukokemukseksi. Ehkä se antaisi jonkinlaista perspektiiviä siihen, millaista on kun tekijä luovan projektin lopulla tajuaa saattaneensa maailmaan jotain aivan muuta kuin sitä, mitä hän alun alkaen aikoi.

    (Muistutan myös, että tämä sama prosessi pätee joka ainoaan taiteilijaan, tieteentekijään ja parhaimmillaan jopa siihen lähikaupan kassaan. Tietyissä ammateissa luova keksintö vain on usein käyttötarkoitukseltaan jossain määrin erilainen kuin esimerkiksi kirja tai kuvaveistos.)

    Mutta paluu aiheeseen. Kirjoittaja on lisäksi itse varsin sokea omalle tekstilleen. Näin ollen kirjoittaja ja lukija ovat aina eriarvoisessa asemassa, sillä kirjoittaja ei koskaan pääse kokemaan samaa ensimmäisen lukukerran tunnetta. Valmiissa työssä onkin aina läsnä useampi tulkinnan taso. Eri lukijat saattavat päätyä hyvinkin erilaisiin tulkintoihin samasta teoksesta. Vastaavasti kirjailija voi suuresti yllättyä siitä, mitä kaikkea hänen teoksestaan löydetään ja nostetaan esille.

    - - -

    Kunnianloukkaus keskusteluun lisäisin, että Finlex määrittelee asian seuraavasti:

    ” 9 §
    Joka
    1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
    2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
    on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”

    ”Akka”-sanan käyttö on toisin sanoen ap:n pienin murhe. Plagiaattisyytökselle kun tulisi aina löytyä erittäin konkreettista ja varteenotettavaa todistusaineistoa. Pelkkä päivämäärä kolmen viikon heitolla ei riitä mihinkään. Sitä paitsi:

    a) sattuma on olemassa
    b) julkiselta keskustelufoorumilta saa inspiroitua blogikirjoitteluun
    c) ap:n ja Raevaaran näkökulmat sekä käsittelytapa eroavat täydellisesti toisistaan
    d) ap olisi "tietolähde" ainoastaan siinä tapauksessa, että Raevaara olisi suoraan lainannut taikka referoinut jotakin ap:n kommenteista.

    - - -

    Näin loppuun vielä vastaus ap:n "Kirjan kirjoittaminen"-palstalla esittämäänsä kysymykseen: ”Miksi kirjoittaa itselle vieraasta elämästä?”

    Vastaus: Siksi että kirjoittaminen avartaa. Suosittelisin ap:llekin.

    Äänestä

  • olematon kirjoitti:

    Olet kaiketi trolli, mutta vastaanahan silti.

    (Lisäksi pahoittelen kapiteeleista. En uskalla kokea kursiivia, kosken ole varma tunnistaako suomi24 HTML-kieltä.)

    - - -

    Hyvä ap,

    Kirjailija Raevaara tarkastelee blogitekstissään TIETEELLISTÄ tutkimusta, jonka tutkimustulokset osoittavat sekä lukijoiden ETTÄ KIRJAILIJOIDEN samaistuvan voimakkaasti kaunokirjallisten teosten(sa) henkilöhahmoihin, näiden elämänkokemuksiin sekä tunnetiloihin.

    Sinä puolestasi - omia sanojasi lainaten - "keksit asioita itse" ja kirjoitat siitä, kuinka sinun mielestäsi kirjailijat tahallisesti ”määräilevät” ja kiduttavat hahmojaan, sekä ”manipuloivat” ja aivopesevät lukijoitaan istuttamalla näiden aivoihin valmiiksi pureskeltuja ajatuksia ja haitallisia tunnetiloja.

    Jos nämä kaksi asiaa nyt millään tapaa korreloisivat keskenään, niin se tarkoittaisi sitä että:

    a) kaikki kirjailijat olisivat sadomasokisteja
    ja että
    b) kaikki lukijat puolestaan olisivat jonkinlaisia tahdottomia "tabula rasoja", joille voidaan syöttää mitä tahansa tietoa, missä tahansa muodossa.

    Todellisuudessa kaunokirjallisen tekstin tuottaminen on kuitenkin paljon hallitsemattomampi ja kaoottisempi prosessi kuin miltä se ehkä päällepäin näyttää. Luovuudessa on aniharvoin kyse mistään lineaarisesta jatkumosta, jossa ennakkoon suunnitellut tapahtumat seuraavat toisiaan sievästi kuin helminauhassa, sana sanan perään.

    Sitä paitsi se, että kokee kaikki henkilöhahmojensa tunnetilat oikeasti tarkoittaa joka ainoan surun sisäistämistä, kaiken kivun kokemista ja onnenhetkeen (kuinka lyhytkestoiseenkin) osallistumista.

    Teksti syntyy työstettäessä, ja usein käykin niin, että kirjoitustilanteessa hahmot ottavat vallan omiin käsiinsä ja ryhtyvät tekemään omia ratkaisujaan ja valintojaan. Tämä kuuluu asiaan. Omat hahmoni ovat johdattaneet minut tunneskaalan päästä päähän ja jopa niin äärimmäisiin kokemuksiin, että osasta tekstejä on tullut yksityisiä. Niiden jakaminen satuttaisi liikaa.

    Ystävällisesti kehottaisinkin ap:tä tutustumaan tutkijaan nimeltä Mihály Csíksentmihályi. Muun muassa teoksessaan ”Flow – elämän virta: Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu” Csíksentmihályi käsittelee luovuutta sekä hahmottelee luovan prosessin eri vaiheita varsin yleistajuisesti.

    Mikäli ap:llä itsellään ei ole kokemusta esimerkiksi flow-tilasta tai muistakaan äkillisen luovan ”valaistumisen” hetkistä, niin Csíksentmihályin teksti voisi osoittautua hyödylliseksi - sekä mieltä avartavaksi - lukukokemukseksi. Ehkä se antaisi jonkinlaista perspektiiviä siihen, millaista on kun tekijä luovan projektin lopulla tajuaa saattaneensa maailmaan jotain aivan muuta kuin sitä, mitä hän alun alkaen aikoi.

    (Muistutan myös, että tämä sama prosessi pätee joka ainoaan taiteilijaan, tieteentekijään ja parhaimmillaan jopa siihen lähikaupan kassaan. Tietyissä ammateissa luova keksintö vain on usein käyttötarkoitukseltaan jossain määrin erilainen kuin esimerkiksi kirja tai kuvaveistos.)

    Mutta paluu aiheeseen. Kirjoittaja on lisäksi itse varsin sokea omalle tekstilleen. Näin ollen kirjoittaja ja lukija ovat aina eriarvoisessa asemassa, sillä kirjoittaja ei koskaan pääse kokemaan samaa ensimmäisen lukukerran tunnetta. Valmiissa työssä onkin aina läsnä useampi tulkinnan taso. Eri lukijat saattavat päätyä hyvinkin erilaisiin tulkintoihin samasta teoksesta. Vastaavasti kirjailija voi suuresti yllättyä siitä, mitä kaikkea hänen teoksestaan löydetään ja nostetaan esille.

    - - -

    Kunnianloukkaus keskusteluun lisäisin, että Finlex määrittelee asian seuraavasti:

    ” 9 §
    Joka
    1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
    2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
    on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”

    ”Akka”-sanan käyttö on toisin sanoen ap:n pienin murhe. Plagiaattisyytökselle kun tulisi aina löytyä erittäin konkreettista ja varteenotettavaa todistusaineistoa. Pelkkä päivämäärä kolmen viikon heitolla ei riitä mihinkään. Sitä paitsi:

    a) sattuma on olemassa
    b) julkiselta keskustelufoorumilta saa inspiroitua blogikirjoitteluun
    c) ap:n ja Raevaaran näkökulmat sekä käsittelytapa eroavat täydellisesti toisistaan
    d) ap olisi "tietolähde" ainoastaan siinä tapauksessa, että Raevaara olisi suoraan lainannut taikka referoinut jotakin ap:n kommenteista.

    - - -

    Näin loppuun vielä vastaus ap:n "Kirjan kirjoittaminen"-palstalla esittämäänsä kysymykseen: ”Miksi kirjoittaa itselle vieraasta elämästä?”

    Vastaus: Siksi että kirjoittaminen avartaa. Suosittelisin ap:llekin.

    (Kapitaalien lisäksi pahoittelen myös rivitystä. Suomi24 nähtävästi poisti aiheen vaihtoa merkanneet viivat [ - - - ]. ": )

    Äänestä

Jonkun pitäisi ilmoittaa kirjailija Raevaaralle epäasiallisuudesta, kunnianloukkauksesta ja vääristä syytöksistä.

Aloittajan on opittava kantamaan suunsoittonsa seurauksista.

Äänestä
  • Akka tarkoittaa seuraavia:
    nainen, arkisessa puheessa nykyään yleensä halventavaan sävyyn akka, toinen ihmisen sukupuolista, eteläpohjalaisissa murteissa neutraali sana

    Äänestä

Tämä Suomi 24 on Hollywoodin omistuksessa, että tottakai. Että taide elää ajan hengessä mukana. Ei taiteilijat missään taivaassa asu tietenkään, vaan seuraavat maailman tapahtumia.

Jos muuten ihan haluat osallistua zumbaan, niin runot sivuilla on zumbarunopalsta, jonne voi kirjoittaa oman zumbarunonsa, niin ne luetaan ainakin aivan varmasti. Kaikkia juttuja ei käydä läpi.

Äänestä

Epäasiallista syyttelyä valitan. Myös vetoaminen akka -sanan neutraaliin muotoon on epätoivoista. Toivottavasti kirjailija Raevaara tekisi sinusta kunnialoukkaussyytteen ja pääsisit esimerkiksi oudoista, vääristä syytöksistäsi ja toisen ihmisen kunnian naurettavasta loukaamisesta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


valitan kirjoitti:

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/tarinoita-tieteesta/apua-kirjani-saattavat-vaikuttaa-ihmisiin

Se on tehnyt juttunsa mun aloituksen innoittamana. Eli tämän:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11304107

Kaipa ne ovat sadat muutkin kirjailijat imemässä verta tältä palstalta, kun oma inspis on kadoksissa ja pää huutaa muusaa.

Varsinainen asiani tällä kertaa on Maarit Verrosen kirjat. Jos joku kärsii elämässään järjestelmällisyyden puutteesta, niin ottakoon esiin Verrosen kirjan. Sillä on ryhtiliikkeen vaikutus.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu