Aloite on saanut kannatusilmoituksia 16 227 kappaletta.
Antakaa meille, lapsillenne ja lapsenlapsillenne vapaus valintaan lisäkielissä.
(Lakialoitteen kannatusaika umpeutuu 4.9.2013).
KÄY KANNATTAMASSA, KIITOS!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Antakaa meille, lapsillenne ja lapsenlapsillenne vapaus valintaan lisäkielissä.
(Lakialoitteen kannatusaika umpeutuu 4.9.2013).
KÄY KANNATTAMASSA, KIITOS!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Vastaukset 9
Vanhimmat
uomessa kielivaatimukset ovat maailman tiukimmat. Jokaisen ammattiin opiskelevan on opiskeltava ja osattava vähintään kahta itselle vierasta kieltä ja asiantuntija-ammateissa toimivilta odotetaan lisäksi kolmannen vieraan kielen osaamista. Tämä johtuu siitä, että koulutusjärjestelmässämme jokaisen suomenkielisen on opiskeltava ruotsia pakollisena kielenä. Missään muussa maailman maassa ei ole vastaavaa vähemmistön puhumaa kieltä koskevaa vaatimusta. Tilanteen epätarkoituksenmukaisuutta lisää suomen ja ruotsin vähäinen käytettävyys kansainvälisesti.
Maailman valtakielten osaamisen heikko taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälinen kanssakäyminen edellyttää hyvän englannin osaamisen lisäksi myös muiden maailmankielien osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus ja yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuus johtavat käytännössä vieraiden kielien taitamisen ohuuteen ja valintamahdollisuuksien kapeutumiseen. Niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä.
Kielikoulutuspolitiikkamme epäonnistuu myös siinä mihin se sanoo pyrkivänsä. Kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittava ns. virkamiesruotsi ei takaa ruotsinkielisiin palveluihin riittävää kielitaitoa. On parempi, että motivoituneet, vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevat ammattilaiset vastaavat tästä tehtävästä.
Perustuslain tarkoittamista suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava, mutta tämä onnistuu paremmin nojaamalla vapaaehtoisuuteen kuin pakkoon. Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille.
Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Suomen nuoriso on uhrattu pakkoruotsin alttarille. Nuoriso itse kärsii eniten pakkoruotsista tulevaisuuden globalisoituvassa maailmassa.
Nuorison pitää herätä ja ottaa itse valta käsiinsä koska sitä ei kukaan heille anna.
Käy allekirjoittamassa aloite 'ruotsivapaaehtoiseksi' ja osallistu nimien keräämiseen vaikka kadulla.
Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Osallistu
Haluatko osallistua kansalaisaloitteen tukemiseen netin ulkopuolella? Kerää allekirjoituksia kannatusilmoituslomakkeisiin. Lomakkeita voit tulostaa tästä.
paperinen kannatusilmoitus
https://www.kansalaisaloite.fi/files/Kannatusilmoitus.pdf?version=20130227155342
Lomakkeet palautetaan asianmukaisesti täytettyinä osoitteeseen:
Vapaa Kielivalinta ry
c/o Ilmari Rostila
Itsenäisyydenkatu 23 B 38
33500 TAMPERE
Lisätietoa voit kysyä [email protected]
Tuossa aloitteessa on selkeä valuvika, koska meillä on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi, eli aloite pitäisi muotoilla niin, että toisen kotimaisen kielen opiskelu pitäisi olla kaikille vapaahtoista eli suomenkielisille ruotsin kielen opiskelu ja ruotsinkielisille suomen kielen opiskelu. Mahdollisuus opiskella toista kotimaista sen sijaan pitää tietysti taata kaikille halukkaille. Tuossa muodossaan aloite ei ikinä voi mennä eduskunnassa läpi, en ymmärrä miten noin alkeellinen virhe on voinut päätyä aloitteeseen, koko aloite pitäisi kirjoittaa uusiksi. Siis valinnaisuus sinänsä on hyvä asia kyllä.
Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsin kielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.
Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valittaisi vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
36 638 allekirjoitusta kasassa
45 279 allekirjoitusta tällä hetkellä.
Toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta voi toki olla montaa mieltä, mutta oma kanta asiaan olisi hyvä perustella asiallisesti.
Tutkimusten mukaan useiden kielten oppiminen parantaa kykyä omaksua myös uusia kieliä. Lisäksi useamman kielen aktiivisen käyttämisen on todettu kehittävän päättelykykyä ja suojaavan muistisairauksilta.
Aivojen kannalta on samantekevää, mistä kielistä opiskelu aloitetaan, kunhan opiskelllaan riittävän montaa kieltä. Aivojen eivät kieltenkään suhteen ole varasto. Päinvastoin, aivojen kapasiteetti paranee käyttämällä niitä aktiivisesti uusien asioiden opiskeluun.
Normaaliälyinen ei-oppimisvaikeuksista kärsivä keskiverto-oppilas kykenee äidinkielen lisäksi opiskelemaan vaikka neljää tai useampaakin vierasta kieltä. Monilla alueilla maailmassa on ihan tavallista joutua päivittäin käyttämään neljää-viittä kieltä eri tilanteissa, eri ihmisten kanssa, ja ihan tavalliset lapset omaksuvat ympäristönsä kielet suuremmitta ongelmitta. Tuskin me suomalaiset niin paljon tyhmempiä olemme.
Jos äo on alhainen tai kärsii muutenkin mittavista opiskeluvaikeuksista,
voi tietysti jo kahden vieraan kielen opiskelu ja hallinta tuottaa vaikeuksia.
Yleensä tällaiselle henkilölle myös muiden pakollisten aineiden kuten matematiikan, ädinkielen, biologian, historian opiskelu tuottaa vaikeuksia ja kaikenlainen itsenäistä päätöksentekoa vaativa työskentely on vaikeaa.
Yhden kielen poistaminen opetussuunnitelmasta tällaisesta opiskelijasta osaavampaa muissa aineissa, sen sijaan sekä yksilöllinen lukiopetus että tuki- ja pienryhmäopetus auttaa monia huimasti. Näitä tukikeinoja tulisikin kouluissamme lisätä opiskelijan äidinkielestä riippumatta.
Kerran opittu kieli ei tietenkään säily aktiivisena jos sitä ei käytä, mutta tarpeen tullen kerran opiskellun kielen mieleen palauttaminen on huomattavasti nopeampaa kuin uuden kielen opiskelu alusta asti.
Aiemmat kieliopinnot missä tahansa kielessä helpottavat uusien ja erityisesti samansukuisten kielten oppimista. Hyvä ruotsinkielentaito helpottaa huomattavasti germaanisten kielten kuten Saksan oppimista.
toki jos kokoajan opiskelisi aktiivisesti kieliä ja käyttäisi paljon aikaa kaikkien oppimiensa kielien taidon ylläpitoon, voisi oppia useita kieliä (normaali ihminen)
mutta pitää opiskella muutakin, mitä tulisi jos kaikki opiskelisivat vain kieliä?
ja aivan varmasti ruotsin oppimattomuudessa on paljolti kyse motivaation puutteesta. eikö siis nimenomaan kannattaisi antaa lapsien valita, haluavatko opiskella ruotstia, venäjää, saksaa vai ranskaa.
ruotsin (tain minkä tahansa muun kielen) opiskelua on aika hankala perustella sillä, että jokin toinen kieli on sitten helpompi oppia. miksi opiskella ruotsia helpottaakseen saksan opiskelua, varmasti pääsee helpommalla kun vaan suoraan lukee sitä saksaa. muutenhan kaikkien ihmisten kannattaisi opiskella kaikki maailman kielet, jos se kerta niin helppoa on
riittäisi jos suurin osa suomalaisista osaisi vain englantia, ja muutamat sitten sen lisäksi yhtä tai kahta kieltä, että löytyy tulkkeja ja kääntäjiä tarpeen tullen
terveisin pitkä matematiikka L ja ruotsi 6 (ei kirjoitettu)
Pakkoruotsi on "impivaaralaisuutta" ja sen poisto on portti sivistykseen. Pakkoruotsin poistaminen on portti maailmankielien laajempaan osaamiseen ja kansainväliseen sivistykseen. Pakkoruotsi on impivaaralaisuutta sanan negatiivisessa merkityksessä.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.