Meillä lapset 4v ja 2,5-vuotiaat ja nyt on ollut havaittavissa pientä vauvakuumetta jo pitkään. Palasin viime syksynä töihin, mutta yllätykseksi miehen kanssa olemme havainneet molemmilla olevan vielä jonkinlaista vauvakuumetta. Ajattelimme kuitenkin vielä vuoden odotella, että isommatkin kasvavat ja ehdimme säästää rahaakin (ajattelimme, että jos saamme vielä kolmannen, niin olisin kotona pidempään eli kun nuorin olisi 2-3vuotias). Harmitti, kun kuopus juoduttiin laittamaan hoitoon jo 1v9kk ikäisenä :-( enkä halua enää toista kertaa sitä tehdä. Onko kokemuksia kolmannesta lapsesta kun vanhimmat lapset ovat esim. 4 ja 5-vuotiaita tai 5- ja 6-vuotiaita? Välillä ollut rankkaa kahdenkin kanssa ja molemmat valvottivat, joten en kuvittele ruusuista elämää...huomaan vaan nyt taas töissä ollessani, että äitiys on enemmän minun juttuni kuin mikään ura (vaikka olenkin aika vaativissa töissä). Ikää on 31v ja mies 32v ja raskaudet synnytykset olleet suht helppoja.
kolmas lapsi?
ertyete
4119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mikäs siinä
Minulla on ollut kolme alle 5-vuotiasta lasta, enkä koe tuon ajan olleen erityisen raskasta. Päinvastoin, se oli elämäni parasta aikaa. Onneksi lapseni eivät valvottaneet, heillä ei ollut koliikka ja he olivat hyväntuulisia lähes aina.
Olen vienyt lapset hoitoon 10 kk:n - 1v1kk:n iässä ja olen siis ollut raskauksien välissäkin töissä. Minulla ei ollut (ehkä onneksi) mahdollisuutta valita kotona olemisen ja töihin menon välillä, sillä meillä oli iso asuntolaina, jonka maksamiseen tarvittiin kahden ihmisen tuloja.
Nyt on talo maksettu ja lapset koulussa ja menestyvät siellä hyvin. Meidän molempien vanhempien työssäkäynti on tuonnut elämäämme rytmiä, jota itse en olisi kuin tiukalla itsekurilla pystynyt pitämään, jos olisin jäänyt kotiäidiksi.
Sulla käynyt hyvä tuuri.
Onkohan tuo nyt ihan totta, kenen lapset ovat aina hyväntuulisia eivätkä koskaan valvota?? Eikös normaaliin uhmaikään ainakin kuulu ei-niin hyväntuulisia uhmakohtauksia vai onko aika kenties kullannut muistot? Meillä esikoinen heräili 2-vuotiaaksi "muuten vaan yöllä herätteli", kuopus rupes nukkumaan suht ok 1-vuotiaana, mutta nyt 2,5-vuotiaana on alkanut taas heräilemään...kyllä oikeasti lapset valvottavat useimmissa perheissä. Se oli yksi syy, miksi en lähtenyt töihinkään ennen kuin kuopus rupes nukkumaan - en olisi pystynyt tekemään töitä kun esikoinen heräili 5 kertaa 1.5 vuotiaana kun kuopus syntyi ja kuopus siinä välissä heräili syömään 3h välein...en tajua kuinka jaksoin!