Kreationistit jaksavat mainostaa, kuinka uskonnollisuus tekee ihmisistä onnellisempia ja naturalistisen maailmankuvan omaavat ovat synkempiä ja maseentunempia ihmisiä. On myös olemassa tutkimuksia, jotka näyttäisivät uskonnollisuuden todella lisäävän onnellisuutta, vaikka onnellisimmat kansalaiset löytyvätkin hyvin maallistuneista valtiosta. Uskoisin kuitenkin samaisten valtioiden yleisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden olevan niissä tärkein syy onnellisuuteen.
Tutkijat ovat jo aiemmin havainneet lievästi depressiivistinen ihmisten käsittelevän todellisuutta tarkemmin, kun taas onnelliset ihmiset kärsivät useammin kognitiivisesta vinoumasta, joka aiheuttaa henkilöille illuusion omasta paremmuudesta.
Nyt tutkijat ovat löytäneet neurobiologisen pohjan tuolle vinoumalle, hyödyntäen fMRI ja PET -kuvauksista saatua aineistoa. Tutkijat spekuloivat, että positiivisesta illuusiosta on ollut valintaetua ihmisen evoluutiossa.
Omana spekulaationani aloin miettimään, että voisiko tästä neurobiologisesta mekanismista löytyä myös ainakin osittaista selitystä uskomusten yleisyydelle. Jos tästä kongnitiivisesta vinoumasta, joka saa ihmisen uskomaan omaan paremmuuteensa, mutta rajoittaa samalla todellisuuden havaitsemista ja mahdollisesti vääristää vastaanotettua informaatiota, on kuitenkin ollut valintaetua ihmisen evoluutiossa, niin se toki olisi yleisempää uskomuksia omaavilla, koska heitä on paljon enemmän kuin puhtaita naturalisteja.
Depressiivisyys, edes lievänä, ei todennäköisesti ole ollut kummoinenkaan valintaetu, joten kreationistien mainostama, pienemmän ihmisryhmän eli ateistien onnettomuus olisi ollut tämän mukaista, mutta tämä olisi antanut samalla paremmat lahjat havainnoida ja ymmärtää todellisuutta realistisemmin.
Luonnonvalinnan merkityksen lähes haihtuessa ihmisten evoluution mekanismina myös ateistien, eli siis uskovaisten mukaan depressiiviseen realismiin taipuvaisten osuus on päässyt kasvamaan.
Voisiko siis usko jumaliin olla positiivista valintaetua antaneesta vinoumasta syntynyt sivutuote, joka johtuu aivojemme rakenteesta?
Jos palataan spekulaationi jälkeen todellisuuteen, niin tutkijat aikovat oikeastikkin alkaa seuraavaksi selvittämään, että millä ihmisryhmillä tätä paremmuuden illuusiota esiintyy eniten.
http://medicalxpress.com/news/2013-04-neuromolecular-foundations-superiority-illusion.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_vinouma
Ps. Aloitusta ei tarvitse turhan vakavasti ottaa, koska se on vain nopeasti kasattua spekulaatiota, joka tuli mieleeni samalla kuin luin uutista.
Neurobiologinen selitys uskomusten yleisyydestä?
18
124
Vastaukset
- blindwatchmaker
"Jos palataan spekulaationi jälkeen todellisuuteen, niin tutkijat aikovat oikeastikkin alkaa seuraavaksi selvittämään, että millä ihmisryhmillä tätä paremmuuden illuusiota esiintyy eniten."
Mielenkiintoisia tutkimustuloksia siis luvassa.
Voisin nimetä erään palstalla keskustellevan uskonnollisen henkilön, joka väittää omaavansa paremman moraalin kuin evoluutioon uskovat kristityt tai afrikkalaiset, joiden moraalia on kuulemma saatu kuitenkin paremmaksi lähetystyön kautta. Hyvää pohdintaa. Ehkä selittää osaltaan sitä erehtymätöntä varmuutta, joka on tyypillistä uskomuksiin uskovilla. Siis se erehtymätön varmuus, joka on hyvin herkkä kyseenalaistamiselle.
- tieteenharrastaja
Tuo on juuri uskomusten synnyn naturalistinen selitys (Boyer, Dennett, ym):
"Voisiko siis usko jumaliin olla positiivista valintaetua antaneesta vinoumasta syntynyt sivutuote, joka johtuu aivojemme rakenteesta?"
Erityisesti Dawkins on viime aikoina pohdiskellut sitä laajasti uskonnonvastaisissa kirjoissaan.
Sitä, että uskomukset tapahtuvat aivoissa niinkuin muukin ajattelu, ei nykyään vatustane enää kukaan.
Koska fMRI- ja PET-kuvausten erotuskyky on noin miljardi synapsia paikallisesti ja sata synapsitilan vaihtoa ajallisesti, niillä ei juurikaan selvitellä ajatusten paikkaa, kulkua ja rakennetta aivoissa. Olen joskus verrannut niitä siihen, että tietokoneverkon ohjelmien toimintoja yritetään analysoida mittailemalla mikrosirujen pinalämpötiloja."Tuo on juuri uskomusten synnyn naturalistinen selitys (Boyer, Dennett, ym):"
Niin tietenkin on yleisellä tasolla, mutta en ainakaan muista kenenkään spekuloineen juuri paremmuuden illuusiota aiheuttavalla kognitiivisella vinoumalla, joka voi myös vääristää havaintoja, informaatiota ja niiden tulkintaa.
"Koska fMRI- ja PET-kuvausten erotuskyky on noin miljardi synapsia paikallisesti ja sata synapsitilan vaihtoa ajallisesti, niillä ei juurikaan selvitellä ajatusten paikkaa, kulkua ja rakennetta aivoissa. Olen joskus verrannut niitä siihen, että tietokoneverkon ohjelmien toimintoja yritetään analysoida mittailemalla mikrosirujen pinalämpötiloja."
Ajatusleikkiä ja puhdasta spekulaatiotahan tuon vinouman yhdistäminen uskomusten syntyyn minulta oli. Tuolle vinoumalle siis löydettiin neurobiologinen pohja, mutta eivät tutkijat puhuneet halaistua sanakaan sen yhteydestä uskomuksiin.
Tässä muuten ihan mielenkiintoinen linkki uutiseen, joka käsittelee uutta mallia neuronien syötteen kääntymisestä ajatuksiksi ja ideoiksi.
http://phys.org/news/2013-04-phase-transition-brain-neurons-encode.html- tieteenharrastaja
solon1 kirjoitti:
"Tuo on juuri uskomusten synnyn naturalistinen selitys (Boyer, Dennett, ym):"
Niin tietenkin on yleisellä tasolla, mutta en ainakaan muista kenenkään spekuloineen juuri paremmuuden illuusiota aiheuttavalla kognitiivisella vinoumalla, joka voi myös vääristää havaintoja, informaatiota ja niiden tulkintaa.
"Koska fMRI- ja PET-kuvausten erotuskyky on noin miljardi synapsia paikallisesti ja sata synapsitilan vaihtoa ajallisesti, niillä ei juurikaan selvitellä ajatusten paikkaa, kulkua ja rakennetta aivoissa. Olen joskus verrannut niitä siihen, että tietokoneverkon ohjelmien toimintoja yritetään analysoida mittailemalla mikrosirujen pinalämpötiloja."
Ajatusleikkiä ja puhdasta spekulaatiotahan tuon vinouman yhdistäminen uskomusten syntyyn minulta oli. Tuolle vinoumalle siis löydettiin neurobiologinen pohja, mutta eivät tutkijat puhuneet halaistua sanakaan sen yhteydestä uskomuksiin.
Tässä muuten ihan mielenkiintoinen linkki uutiseen, joka käsittelee uutta mallia neuronien syötteen kääntymisestä ajatuksiksi ja ideoiksi.
http://phys.org/news/2013-04-phase-transition-brain-neurons-encode.htmlKiitos vinkistä. Olen jo vähän aikaa suunnitellut tarkistaa, löytyisikö yliopiston kirjastosta jotakin ymmärrettävää neurologian aineistoa. Yleisessä kirjastossa on vain ne vanhat tutut.
Muistelen Boyerin, Dennettin tai Dawkinsin teksteissä tavanneeni ainakin spekulaationa myös nuo avauksesi ajatukset. Ehkä uutta niissä on tuo kokeellinen havainto. tieteenharrastaja kirjoitti:
Kiitos vinkistä. Olen jo vähän aikaa suunnitellut tarkistaa, löytyisikö yliopiston kirjastosta jotakin ymmärrettävää neurologian aineistoa. Yleisessä kirjastossa on vain ne vanhat tutut.
Muistelen Boyerin, Dennettin tai Dawkinsin teksteissä tavanneeni ainakin spekulaationa myös nuo avauksesi ajatukset. Ehkä uutta niissä on tuo kokeellinen havainto.Jos jossain on ollut samasta aiheesta spekulaatiota, niin päädyin sitten ihan sattumalta samankaltaisiin ajatuksiin.
Ilmoittele, jos löydät jonkun hyvän kirjan tai tee siitä mieluusti avaus.- tieteenharrastaja
solon1 kirjoitti:
Jos jossain on ollut samasta aiheesta spekulaatiota, niin päädyin sitten ihan sattumalta samankaltaisiin ajatuksiin.
Ilmoittele, jos löydät jonkun hyvän kirjan tai tee siitä mieluusti avaus.Lueskelen nyt kirjaa "Big Brain" (Lynch & Granger), jossa on uusia kiinnostavia näkökulmia ihmisen aivojen ja älykkyyden kehitykseen. Ei varsinainen tieteellinen järkäle, pikemminkin popularisaatio.
Järkälelinjalla tuli vastaan aikaisemmin tuttu kymmenkiloinen "Neuroscience" ,jonka kimppuun en ole vielä uskaltanut käydä, mutta myös sen noin kolmanneksen kokoinen pikkuveli samalla nimellä. Kunnioitettavan vahvuinen eepos vielä tämäkin ja seuraavana listallani.
Varmuudeksi totean vielä yleisten kirjastojen relevantit tekijänimet: Damasio, Gazzaniga, Churchland ja LeDoux. Kaksi heistä kehuu nyt käsillä olevaa kirjaa sen takakansitekstissä. tieteenharrastaja kirjoitti:
Lueskelen nyt kirjaa "Big Brain" (Lynch & Granger), jossa on uusia kiinnostavia näkökulmia ihmisen aivojen ja älykkyyden kehitykseen. Ei varsinainen tieteellinen järkäle, pikemminkin popularisaatio.
Järkälelinjalla tuli vastaan aikaisemmin tuttu kymmenkiloinen "Neuroscience" ,jonka kimppuun en ole vielä uskaltanut käydä, mutta myös sen noin kolmanneksen kokoinen pikkuveli samalla nimellä. Kunnioitettavan vahvuinen eepos vielä tämäkin ja seuraavana listallani.
Varmuudeksi totean vielä yleisten kirjastojen relevantit tekijänimet: Damasio, Gazzaniga, Churchland ja LeDoux. Kaksi heistä kehuu nyt käsillä olevaa kirjaa sen takakansitekstissä.Bearin "Neuroscience" on loistava yleistajuinen kirja, mutta sekin on "jo" vuodelta 2007. Osan noista relevanttien tekijänimistä kirjoittamia kirjoja löytyy nykyisin hyllystäni ja kaikilta olen lukenut vähintään yhden teoksen. Arvostan toki kaikkia heistä, mutta pidän kuitenkin mielessäni, että neurotieteet ovat myös sellainen tieteenala, jolta voi odottaa periaatteessa päivittäin uutta tietoa.
Tarkoitan "ilkeästi" sitä, ettei uusimpia tutkimuksia aina voi kumota (jos sitä haluaa) vetoamalla vuosia sitten ilmestyneisiin teoksiin, vaikka ne kuinka hyviä olisivatkin.
"Big Brain" teosta en ole lukenut, mutta hyviä arvosteluja kylläkin. Sekin on "jo" viisi vuotta "vanha".
Ps. Pitääpä tuo "kymmenkiloinen" järkäle tankata vaikka kesälomalla.- tieteenharrastaja
solon1 kirjoitti:
Bearin "Neuroscience" on loistava yleistajuinen kirja, mutta sekin on "jo" vuodelta 2007. Osan noista relevanttien tekijänimistä kirjoittamia kirjoja löytyy nykyisin hyllystäni ja kaikilta olen lukenut vähintään yhden teoksen. Arvostan toki kaikkia heistä, mutta pidän kuitenkin mielessäni, että neurotieteet ovat myös sellainen tieteenala, jolta voi odottaa periaatteessa päivittäin uutta tietoa.
Tarkoitan "ilkeästi" sitä, ettei uusimpia tutkimuksia aina voi kumota (jos sitä haluaa) vetoamalla vuosia sitten ilmestyneisiin teoksiin, vaikka ne kuinka hyviä olisivatkin.
"Big Brain" teosta en ole lukenut, mutta hyviä arvosteluja kylläkin. Sekin on "jo" viisi vuotta "vanha".
Ps. Pitääpä tuo "kymmenkiloinen" järkäle tankata vaikka kesälomalla.Olen täysin samaa mieltä tutkimusten vanhenemisesta. Tuo logiikkaveitsi leikkaa kyllä toisinkinpäin; tankatessani noita neljää aivotieteen populaariklassikkoa (ja Sachsit päälle) jouduin toteamaan, ettei vuosikymmen juuri näyttänyt vaikuttavan sisältöön - ovatko jatkuvasti tulevat "uudet tutkimukset" sittenkään aina niin syvällisiä havaintoja esimerkiksi neurobiologiassa tai genetiikassa.
Tähtitieteessä muutoksen havaitsee selvemmin; kosmologiasynteesiä 1990-luvulta ei kannata enää lukea kuin historiallisena muístona. Geologian kirja 1980-luvulta (van Alden) ja 2000-luvulta (Understanding Earth) taas tuntuvat aika samalta.
Olisiko sinulla tiedossa yhtään neurotieteen yleisteosta vuoden 2010 paikkeilta? Vai ovatko tietokannat ottaneet haltuunsa jo tämänkin alueen. - tieteenharrastaja
solon1 kirjoitti:
Bearin "Neuroscience" on loistava yleistajuinen kirja, mutta sekin on "jo" vuodelta 2007. Osan noista relevanttien tekijänimistä kirjoittamia kirjoja löytyy nykyisin hyllystäni ja kaikilta olen lukenut vähintään yhden teoksen. Arvostan toki kaikkia heistä, mutta pidän kuitenkin mielessäni, että neurotieteet ovat myös sellainen tieteenala, jolta voi odottaa periaatteessa päivittäin uutta tietoa.
Tarkoitan "ilkeästi" sitä, ettei uusimpia tutkimuksia aina voi kumota (jos sitä haluaa) vetoamalla vuosia sitten ilmestyneisiin teoksiin, vaikka ne kuinka hyviä olisivatkin.
"Big Brain" teosta en ole lukenut, mutta hyviä arvosteluja kylläkin. Sekin on "jo" viisi vuotta "vanha".
Ps. Pitääpä tuo "kymmenkiloinen" järkäle tankata vaikka kesälomalla.Vielä yksi erillisteema:
"..neurotieteet ovat myös sellainen tieteenala, jolta voi odottaa periaatteessa päivittäin uutta tietoa."
Käyttäytymistutkimuksia varmastikin tehdään jatkuvasti ja uusia yksityiskohtia ilmenee, samaten turhanpäiväistä vouhaantumista näennäisihmeiden ympärillä. Sain kuitenkin viimeksi Sachsia lukiessani mielikuvan, että ihmisaivojen tutkimiselle on pantu melko tiukat eettiset rajat; vaikka yksittäinen neuroni olisikin poimittavissa tutkimuselektrodiin, sitä ei saa tehdä muuten kuin tarpeellisen hoidon antamisen yhteydessä.
Paljon mainostettu aivokuvantaminen taas mittaa lähinnä verenkierron intensiivisyyttä noin kuutiomillimetrin erotuskyvyllä ja sekuntien integraatioviipeellä. Neuronen keskinäiset kytkennät ja synapsien koko toiminta ovat kaiken havainnoinnin tuolla puolen ja näyttäisivät pysyvänkin. tieteenharrastaja kirjoitti:
Olen täysin samaa mieltä tutkimusten vanhenemisesta. Tuo logiikkaveitsi leikkaa kyllä toisinkinpäin; tankatessani noita neljää aivotieteen populaariklassikkoa (ja Sachsit päälle) jouduin toteamaan, ettei vuosikymmen juuri näyttänyt vaikuttavan sisältöön - ovatko jatkuvasti tulevat "uudet tutkimukset" sittenkään aina niin syvällisiä havaintoja esimerkiksi neurobiologiassa tai genetiikassa.
Tähtitieteessä muutoksen havaitsee selvemmin; kosmologiasynteesiä 1990-luvulta ei kannata enää lukea kuin historiallisena muístona. Geologian kirja 1980-luvulta (van Alden) ja 2000-luvulta (Understanding Earth) taas tuntuvat aika samalta.
Olisiko sinulla tiedossa yhtään neurotieteen yleisteosta vuoden 2010 paikkeilta? Vai ovatko tietokannat ottaneet haltuunsa jo tämänkin alueen.Gazzanigalta löytyy ihan mielenkiintoinen teos nimeltään " Who's in Charge?" vuodelta 2011, joka käsittelee pääosin vapaata tahtoa ja kritisoi determinisyyttä. Sitä ei ole käsittääkseni ainakaan vielä suomennettu, mutta kielitaitoahan sinulla riittää. Muita ihan uusia teoksia en ole kirjoina lukenut ja lähinnä internetin ihmeellisestä maailmasta kaivan luettavaa, kuten arvelitkin.
Olen samaa mieltä viestisi sisällön kanssa, ja hiukan liian kärkkäästi kommentoin edelliseen. Tarkoitin vain sitä, ettei kaikkia uusia tutkimuksia voi kumota sillä, että vuosia sitten ei esimerkiksi ollut vielä löydetty tiettyä neurobiologista pohjaa jollekkin asialle. Hiuksen hienoja näkemyseroja meillä välillä näistä on, mutta ei anneta sen häiritä.tieteenharrastaja kirjoitti:
Vielä yksi erillisteema:
"..neurotieteet ovat myös sellainen tieteenala, jolta voi odottaa periaatteessa päivittäin uutta tietoa."
Käyttäytymistutkimuksia varmastikin tehdään jatkuvasti ja uusia yksityiskohtia ilmenee, samaten turhanpäiväistä vouhaantumista näennäisihmeiden ympärillä. Sain kuitenkin viimeksi Sachsia lukiessani mielikuvan, että ihmisaivojen tutkimiselle on pantu melko tiukat eettiset rajat; vaikka yksittäinen neuroni olisikin poimittavissa tutkimuselektrodiin, sitä ei saa tehdä muuten kuin tarpeellisen hoidon antamisen yhteydessä.
Paljon mainostettu aivokuvantaminen taas mittaa lähinnä verenkierron intensiivisyyttä noin kuutiomillimetrin erotuskyvyllä ja sekuntien integraatioviipeellä. Neuronen keskinäiset kytkennät ja synapsien koko toiminta ovat kaiken havainnoinnin tuolla puolen ja näyttäisivät pysyvänkin.Tämän viestin sisällön voin itsekkin allekirjoittaa.
- tieteenharrastaja
solon1 kirjoitti:
Gazzanigalta löytyy ihan mielenkiintoinen teos nimeltään " Who's in Charge?" vuodelta 2011, joka käsittelee pääosin vapaata tahtoa ja kritisoi determinisyyttä. Sitä ei ole käsittääkseni ainakaan vielä suomennettu, mutta kielitaitoahan sinulla riittää. Muita ihan uusia teoksia en ole kirjoina lukenut ja lähinnä internetin ihmeellisestä maailmasta kaivan luettavaa, kuten arvelitkin.
Olen samaa mieltä viestisi sisällön kanssa, ja hiukan liian kärkkäästi kommentoin edelliseen. Tarkoitin vain sitä, ettei kaikkia uusia tutkimuksia voi kumota sillä, että vuosia sitten ei esimerkiksi ollut vielä löydetty tiettyä neurobiologista pohjaa jollekkin asialle. Hiuksen hienoja näkemyseroja meillä välillä näistä on, mutta ei anneta sen häiritä.Kiitos Gazzaniga-vinkistä, panen hakuun.
Kullattu nuoruus ja sen sellainen. Ihmiset ei ehkä jaksaisi elää ilman onnelisuusvalheita.
Tuo tietenkin on se todennäköinen valintaedun syy positiiviselle illuusiolle, mutta minä venytin vielä spekulaatiota koskemaan uskomuksia, huomioiden mahdolliset "haittavaikutukset" tuosta vinoumasta.
- muista tämä
solon1 kirjoitti:
Tuo tietenkin on se todennäköinen valintaedun syy positiiviselle illuusiolle, mutta minä venytin vielä spekulaatiota koskemaan uskomuksia, huomioiden mahdolliset "haittavaikutukset" tuosta vinoumasta.
niinhän se menee solon, että vaikka mitä kuvittelet niin elämäsi ei tule koskaan muuttumaan yhtään paremmaksi. silti aina jaksat uskoa parempaan huomiseen
muista tämä kirjoitti:
niinhän se menee solon, että vaikka mitä kuvittelet niin elämäsi ei tule koskaan muuttumaan yhtään paremmaksi. silti aina jaksat uskoa parempaan huomiseen
Eli et ymmärrä juuri sanaakaan siitä mitä tässä ketjussa on puhuttu. Mikä yllätys..;)
Enpä usko, että solonillakaan on erityistä kiinnostusta kysyä opista ja sivistyksestä osattomiksi jääneiltä neuvoja elämänsä parantamiseen, jos parantamiselle edes on suurta tarvetta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .974737Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631403173Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503135Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4062229Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2351378Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111223- 761207
- 691132
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301104Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1181020