Minulla on kohta 2-vuotias Rottweiler-neiti ja olemme mieheni kanssa puhuneet pennuttamisesta ehkäpä ensi keväänä. Kuvaukset hoidetaan talven mitaan ja mikäli ne sallivat,niin voisi alkaa poikaystävän etsintä.
Ongelmana olisi se, että mistä voisi lähteä etsimään ja kyselemään isäehdokasta? Koiramme on tavallinen kotikoira, ei kilpailtu näytössä eikä käytössä. Rekisteröity on kyllä ym. Ennakkokäsitysteni mukaan ainakin ei varmaan ole helppoa löytää innokkaita kasvattajia,jotka antaisivat uroksensa tavallisen meriitittömän kotikoiran kumppaniksi?
Urokselta itseltään emme luonnollisesti mitään valion titteleitä vaadi,kunhan on rotumääritelmän mukainen,terve ja tervepäinen herrasmies. Näitä varmasti suomesta löytyy,mutta olisiko jotain vinkkejä,mistä lähteä kyselemään? Pentue olisi ensimmäisemme...
Kiitos jo etukäteen vastanneille... :)
Ongelmana olisi se, että mistä voisi lähteä etsimään ja kyselemään isäehdokasta? Koiramme on tavallinen kotikoira, ei kilpailtu näytössä eikä käytössä. Rekisteröity on kyllä ym. Ennakkokäsitysteni mukaan ainakin ei varmaan ole helppoa löytää innokkaita kasvattajia,jotka antaisivat uroksensa tavallisen meriitittömän kotikoiran kumppaniksi?
Urokselta itseltään emme luonnollisesti mitään valion titteleitä vaadi,kunhan on rotumääritelmän mukainen,terve ja tervepäinen herrasmies. Näitä varmasti suomesta löytyy,mutta olisiko jotain vinkkejä,mistä lähteä kyselemään? Pentue olisi ensimmäisemme...
Kiitos jo etukäteen vastanneille... :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi haluatte pennuttaa narttunne? Vaikka koiranne olisi mielestänne maailman paras (jokaisen koira on), niin mitä annettavaa sillä on rottweileir-rodulle ja onko se edes hyvä jalostusnarttu?
Itselläni on ollut neljä rotikkanarttua eikä yhdelläkään ole pentuja teetetty, vaikka niiltä on sentään koe- ja näyttelytuloksia löytynyt, ovat jalostustarkastettuja, luonnetestattuja, pevisa-määräykset täyttäviä jne. Miettikääpä nyt tarkoin asiaa uudelleen, jopa "hyvien" kasvattajien on joskus vaikea löytää vastuullista kotia kasvateilleen.
Koska olette narttua pennuttamassa ensi keväänä, teillä tai edes jommalla kummalla teistä on hyvää aikaa käydä Kennelliiton kasvattajakurssi ja perehtyä muutenkin vähän tarkemmin asiaan. Rotikoista löytyy tietoa rottisyhdityksen omilta kotisivuilta.
Uroksen löytymisessä teillä ei taatusti tule olemaan ongelmia, mutta sopiiko se naapurin_mukava_herrasmiesrotikka linjoiltaan juuri teidän nartulle ja täyttääkö se edes pevisa-määräykset. Meidänkin tytöille 2-5 "sulhasehdokkaan" omistajaa tarjosi urostaan, mutta en pennuttamaan (kasvatustyötä ei heppoisilla perusteilla tehdä)ryhtynyt, tunnollisen kasvattajan tie on kivikkoinen ja yllätyksiä täynnä. Onhan jo pentujen saaminen nartulle riski - siinä voi kuolla pennut ja jopa emä.
Hartaasti pyydän teitä vielä miettimään, onko narttunne pennuttaminen järkevää.
Hyvää loppukesää
Siis miksi pentuja?
Mitä annettavaa nartullasi on rodun eteenpäinviemiseksi? Koiraa ei ole käytetty näyttelyssä: onko se ulkomuodoltaan lähelläkään rottweilerin rotumääritelmää?
Koiraa ei ole käytetty rodunomaisissa kokeissa: koulutettavuus? Mistä tiedät, minkälaisia ominaisuuksia narttu periyttää jälkeläisilleen, kun et tiedä edes nartun ominaisuuksia?
Rahako on päävaikuttimena pentuesuunnitelmillesi? Vaiko se, että oma koira on niin viisas ja suloinen?
Mieti myös sitä, että kasvattajana sinulla on vastuu kasvateistasi... ihan rahallisestikin. Oletetaanpa vaikka että myymälläsi urospennulla todetaan vuoden ikäisenä laskeutumaton kives, mistä yhtäkkiä revit 300 euroa, kun joudut palauttamaan 1/3 osan pennun hinnasta? Entä jos kivesvikaisia uroksia onkin useampi? Ja tämä vain yksi pieni esimerkki siitä kaikesta, josta olet vastuussa, jos pentueen teetät.
Ainahan uroksia löytyy :>
Yksikään meidän rottweilereista ei ole käynyt näyttelyissä, ja vain yksi on ollut rekisteröity. 2 pennut on silti kasvatettu.
Tämän hetkinen rottweiler itse kasvatettu 3v uros, terve, sosiaalinen, iloinen ja hyvännäköinen. Mihinkään näyttelyihin ei lähdetä paperittoman koiran kanssa, eikä tarvetta mihinkään testailuun muutenkaan ole. Kiltti ja fiksusti käyttyvä poika, joka on enemmänkin perheenjäsen.
Tämä uros tulee myös astumaan yhdet pennut. Syynä ehkä eniten halu saada omasta koirasta jälkeläinen, jossa on nähtävissä kaikkia koiriamme. Meillä kasvatettujen pentujen molemmat vanhemmat ovat olleet omia.
Pentujen hoidossa vain on työtä: ruuan tekemistä, jälkien siivoamista, kakaroiden kanssa leikkimistä ja vikinän kuuntelua. Mutta antaa todella paljon nähdä "omien" ipanoiden kasvavan.