Parivuotias luffeni on aivan himoissaan pienten keppien ja muun puuroskan syömiseen ulkona. Olen huomannut tämän vasta hetki sitten. Jos jossain on istutusten juurella puukariketta, kaveri vetää aivan hulluna sinne päin, ja pienet oksanpätkät huitelee silpuksi ja vetää mahaansa ennen kuin ehdin edes kieltää. Ärsyttävää, ja aiheuttaa tietty tikkuja hampaanväleihin sekä joskus mahaongelmia.
Koiran ruokavalio ei ole muuttunut mainittavasti viime aikoina, sallittua järsittävää (luut yms.) saa myös, joten en osaa lähteä syytä arvailemaan. Voisiko kyseessä olla joku puutostila? Vai huvikseenko se niitä jäystää? Ruohon syöminen lähti aikanaan vihreillä kasviksilla, mullan himo raakapuurolla ja muulla barffilla, olisiko tähän jotain vastaavaa konstia?
Koiran ruokavalio ei ole muuttunut mainittavasti viime aikoina, sallittua järsittävää (luut yms.) saa myös, joten en osaa lähteä syytä arvailemaan. Voisiko kyseessä olla joku puutostila? Vai huvikseenko se niitä jäystää? Ruohon syöminen lähti aikanaan vihreillä kasviksilla, mullan himo raakapuurolla ja muulla barffilla, olisiko tähän jotain vastaavaa konstia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla sama ongelma, kertokaa viisaammat :)!
Meillä myös puunpurija. Tosin ei niinkään syö itse puuta vaan puunkuorta. Risut menee kyllä kokonaan sanoin kuivuneet lehdet.
Voi olla että virheellinen tulkinta, mutta olen tullut siihe tulokseen, että keppien kuoren kuorinta on myös koirasta mitä ihaninta ajanvietettä. Kyllä kait siitä myös jotain kuituja saa, tuskin mitään vaarallista.
mutta ihmisillä puun järsiminen jostain syystä on raudanpuutosanemian oire.
Meilläkin nappaillaan keppejä, kiviä tms. maasta välillä vaikka ruokinta olisi napilleen. Nyt eivät ole tehneet viikkoon tuota mutta varmaan ensi viikolla on uudet kujeet mielessä. Lähinnä varsin tuntuvat tekevän :D