Tiedän että lainat(tai uo velat....niin entäs lainat jotka ei oo vielä Uo:ssa?) vanhenee sillon, mutta jos on vaikka aloittanut niitä maksamaan niin onko ne siltikin ohi 15 vuodessa jos ei kaikkea pysty maksamaan?
Eli kuluuko se 15 vuoden aika samalla vai joutuuko ikään kun alottaan "alusta"?
Jos vaikka alan maksamaan huomenna, niin alkaako sillon se uusi 15 vuotta vai jatkuuko se siitä 4 vuodesta mikä mulla on jo alla? Eli jäisi se 11 vuotta?
Toivottavasti joku sai selvää jotenkin edes mitä hain:). Heh...
Eli kuluuko se 15 vuoden aika samalla vai joutuuko ikään kun alottaan "alusta"?
Jos vaikka alan maksamaan huomenna, niin alkaako sillon se uusi 15 vuotta vai jatkuuko se siitä 4 vuodesta mikä mulla on jo alla? Eli jäisi se 11 vuotta?
Toivottavasti joku sai selvää jotenkin edes mitä hain:). Heh...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vekojen lopulliset vanhentumisajat (15 ja 20 v) eivät ole katkaistavissa. Ne alkavat kulua velkomistuomion antamisesta ja kuluvat vapaaehtoisista maksusuorituksista, ulosottotoimista tai ulosottoyrityksistä riippumatta. Tässä suhteessa lopulliset vanhentumisajat eroavat yleisistä vanhentumisajoista, jotka katkeavat paitsi velan perimistoimilla myös velan tunnustamisella (velallisen maksusuorituksella) ja pelkällä velasta muistuttamisellakin. Katkaisusta alkaa silloin kulua uusi saman pituinen, yleensä 3 vuoden vanhentumisaika, joka sekin on katkaistavissa. Mutta tämä ei siis koske lopullisia vanhentumisaikoja.
Kiitoksia. Meni jakeluun....jotenkin:).
"Meni jakeluun....jotenkin:). "
Kiitos kiitoksista. Ehkä on kuitenkin paikallaan vielä selventää.
Velan vanhentumisesta säädetään eri tavalla riippuen siitä, onko kyse tuomioistuimen antamaa maksutuomiota (velkomistuomiota) edeltävästä vai sen jälkeisestä ajasta.
1. Jos maksutuomiota ei vielä ole annettu, pätee ns. yleinen vanhentumisaika, joka on useimmiten kestoltaan 3 vuotta. Yleisen vanhentumisajan velkoja voi katkaista vapaamuotoisesti esim. vaikka vain muistuttamalla velasta. Myös velallisen maksusuoritus tai muu velan tunnustaminen katkaisee vanhentumisajan. Katkaisusta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika. Velkoja voi, jos haluaa, pitkittää tätä vaihetta vaikka kuinka kauan. Jos vanhentumisen katkaisuista huolehditaan, velka ei siiis koskaan vanhene.
2. Jos velkoja hakee ja saa tuomioistuimelta maksutuomion (se on edellytyksenä ulosottoperinnälle), alkaa tuomion antamisesta kulua velan lopullinen 15 tai 20 vuoden vanhentumisaika. Ja ilmaisu "lopullinen" viittaa siihen, ettei tätä vanhentumisaikaa voi enää katkaista. Se kestää tasan ne15 tai 20 vuotta tuomion antamisesta lukien ja riippumatta siitä, maksetaanko velkaa tai peritäänkö sitä ulosottotoimin tai miten muuten tahansa.
Kylläpä tämä keskustelu sai mieleni virkistymään. On mulle jotkut joskus aikoinaan velkojen vanhenemisista jotain maininneetkin mut oon jo aikaa sitten unohtanut asian ja aatellut et hautaan asti on ulosottomies kimpussa. kylläpä antoi uutta toivoa et elämä ei ehkä ikuisesti niin vähävaraista olekaan eikä Pate Mustajärven 20 senttiä taskussa tulekaan olemaan koko loppuelämäntarinani tiivistetyssä muodossa.
Laitetaan vähän lisää..
"Yleisen vanhentumisajan velkoja voi katkaista vapaamuotoisesti esim. vaikka vain muistuttamalla velasta."
Sitten on vielä erikseen nämä julkisoikeudelliset velat, jotka ovat suoraan uo-kelpoisia ja niiden vanhentumisaika on 5-vuotta ja niiden vanhentumista ei voi katkaista.
" Jos velkoja hakee ja saa tuomioistuimelta maksutuomion (se on edellytyksenä ulosottoperinnälle), alkaa tuomion antamisesta kulua velan lopullinen 15 tai 20 vuoden vanhentumisaika."
Kyllä ja ei.
Siis laissa velan vanhentumisesta sanotaan näin:
"13 §
Vanhentumisen katkaisemisen vaikutukset
Velan vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika.
Vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta sen jälkeen, kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu ulosottoperuste, joka voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. Jos lainvoimainen tuomio tai päätös puretaan, velan ei katsota vanhentuneen kyseisen tuomion antamisen jälkeen kuluneena aikana."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030728
Siinä mielessä oikein että oikeuden päätöksestä alkaa tämä uo-kaaren mukainen kokonaiskestoon liittyvä 15/20 -vuoden vanhentuminen, mutta siinä mielessä väärin että edelleen samaan aikaan on voimassa tämä yleinen vanhentumisaika, joka on siis oikeuden päätöksen jälkeen 5- vuotta.
Siis jos tulee oikeuden päätös niin silloin juoksee tavallaan kaksi eri vanhentumisaikaa rinnakkain, joista uo-kaaren 15/20 aika on lopullinen, ja tämä viiden vuoden normaali vanhentumisaika katkaistavissa.
Tällä normaalilla vanhentumisajalla oikeuden päätöksen jälkeen on merkitystä sellaisissa tapauksissa, jos velkoja ei jostain syystä viekään päätöstä ulosottoon ja velkaa perittäväksi, jolloin velka vanheneekin jo 5 vuoden kulutta päätöksen antamisesta, jos katkaisua ei suoriteta.
Sitten tietenkin aikanaan kun tämä 15/20 vuoden määräaika täyttyy, vanhenee samalla velka kokonaan vaikka sen vanhentuminen olisi katkaistukin normaalin vanhentumisen estämiseksi.
Oletetaanpa, että velkoja lähettää velalliselle laskun tietystä velasta vaikkpa vuosittain mutta velallinenpa ei reagoi siihen mitenkään. Velka ei vanhene ... mutta onko asialla käytännön merkitystä, jos velallinen ei kuitenkaan maksa? (Eihän velkoja voi laillisesti pakoin periä saatavaansa.)
Kun asiasta on tuomio, on tuo 5 vuoden aika katkaistavissa ainoastaan ulos oton kautta. Perintätoimiston kirjeet eivät uutta alkua tuolle 5 vuodelle anna. Jos asiasta ei ole tuomiota. Perittävä ja perillinen voivat tapella asiasta keskenään käräjäoikeudessa. Perittävä voittaa vaikka siinä tapauksessa, että nuo perintäkirjeet ovat lähteneet vääriin ja vanhoihin osoitteisiin. Mutta perittävä ei voita jos ei ITSE hoida asiaa siihen kuntoon. Jos postit on menneet oikeisiin osotteisiin, niin perittävä on aina häviäjä.
Kun suomessa on luottotiedottomia 300 000 ja sen ylitse, luuletko, että postiin reagoimattomuus on ratkaisu velkaongelmiisi. Riittää, et posti on mennyt oikeaan kirjoilla olleeseen osoitteeseen ja olet hävinnyt pam... velka on uusittu.
"Velka ei vanhene ... mutta onko asialla käytännön merkitystä, jos velallinen ei kuitenkaan maksa? (Eihän velkoja voi laillisesti pakoin periä saatavaansa.) "
Niin pitkään kuin velka ei ole vanhentunut sen voi viedä oikeuteen, ja sen jälkeen ulosottoon. Tosin tähän on jokin lainmuutos tulossa, että myös velallinen voisi vaatia velalle tuomiota, jolloin se alkaisi vanhentua uo-kaaren mukaisesti lopullisesti.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11324489
Kysyt muuten säännöllisin väliajoin tuota samaa kysymystä, joten rohkenen olettaa etten pysty tälläkään kertaa vastaamaan paremmin, mutta noin yleisesti sanoen se on tulkinnanvaraista milloin katsotaan vanhentuminen tuollaisessa tilanteessa katkaistuksi ja lopulta oikeus päättää aina tapauskohtaisesti onko velan vanhentumisen katkaisu tehty oikein.
"...lopulta oikeus päättää aina tapauskohtaisesti onko velan vanhentumisen katkaisu tehty oikein. "
Näinhän se periaatteessa on, mutta kun velan vanhentumisen katkaisulle ei ole minkäänlaisia muotovaatimuksia, ei ole yleensä tarpeen arvioida onko katkaisu tehty "oikein". Katkaisuksi riittää, jos vain on muistutettu velasta tai jos velallinen itse on velkaa maksanut tai sen muuten tunnustanut esim. pyytämällä lisämaksuaikaa tai muuta maksujärjestelyä
"Tosin tähän on jokin lainmuutos tulossa, että myös velallinen voisi vaatia velalle tuomiota..."
Perintälakiin tehdyn ja 16.3.2013 voimaan tulleen muutoksen mukaan velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Pyynnöstä huolimatta perintälain mukaista perintää saa kuitenkin jatkaa, jos siitä aiheutuvista kuluista ei vaadita korvausta velalliselta. Jos siis ei enää peritä perintäkuluja, velkoja/perimistoimisto voi edelleen siirtää lopullisen vanhentumisajan alkamista loputtomiin.
"Näinhän se periaatteessa on, mutta kun velan vanhentumisen katkaisulle ei ole minkäänlaisia muotovaatimuksia, ei ole yleensä tarpeen arvioida onko katkaisu tehty "oikein"."
Ei periaatteessa, vaan myös ihan käytännössä.
Eli velkojalla on velvollisuus huolehtia että perintä ja velan katkaisu todella saavuttaa velallisen, jota tämä piruitte lienee hakenutkin.
Jos perimiskirje ei saavuta velallista, niin velan vanhentuminen ei katkea, eli myös velkojalla on taakka huolehtia velan katkaisemisesta asianmukaisesti, lisäksi tähän liittyy näyttöongelmat, eli velkojan pitää pystyä näyttämään toteen vaikkapa suullisen vanhentumisen katkaisun, ja jos se on tapahtunut jossain baarissa iltatunneilla, niin silloin on oikeastaan vain sana sanaa vastaan, josta oikeus joutuu punnitsemaan kumpaan luottaa.
" Pyynnöstä huolimatta perintälain mukaista perintää saa kuitenkin jatkaa, jos siitä aiheutuvista kuluista ei vaadita korvausta velalliselta. "
Laki on vähän löysä tältä osin, mutta toisaalta harva perintäyritys jatkaa omaan tai velkojan piikkiin kovin innokkaasti perintää.
Tämän loputtoman perinnän funktio lienee ollutkin perimistoimistolla saada maksimaalinen hyöty perittyjen perimiskulujen kautta/lasku. Nyt kun tämä kannustin heikkenee, tilanne muuttuu jonkin verran.
"Eli velkojalla on velvollisuus huolehtia että perintä ja velan katkaisu todella saavuttaa velallisen,"
Mihinköhän tämä väite mahtaa perustua? Yleinen periaate kun nyt kuitenkin on se, että sopijapuolten erilaisten ilmoitusten, mm. velan perimistä koskevien, lähettäminen "tarkoituksenmukaisella tavalla" riittää, kun laissa ei ole nimenomaan säädetty todisteellisesta tiedoksiannosta. Enkä sellaista vaatimusta ole velkasuhteista löytänyt. Ja jos tuo tarkoituksenmukaisella tavalla lähetetty ilmoitus myöhästyy, vääristyy tai ei lainkaan saavu perille, riski on vastaanottajalla. Lähettäjä voi siis voi vedota myös myöhästyneeseen, vääristyneeseen tai kadonneeseen ilmoitukseen, vaikka velallinen ei tietoa olisi saanutkaan. (Ks. esim. KL 82 § ja KSL 17:1c §)
"Yleinen periaate kun nyt kuitenkin on se, että sopijapuolten erilaisten ilmoitusten, mm. velan perimistä koskevien, lähettäminen "tarkoituksenmukaisella tavalla" riittää, kun laissa ei ole nimenomaan säädetty todisteellisesta tiedoksiannosta."
Niin, mutta se ei riitä että velkoja sanoo muistuttaneensa, vaan hänen on pystyttävä näyttämään se toteen.
Velkojalla on taakka pitää huolta että velallinen saa tiedon katkaisusta ja velasta yksilöidysti jonka haluaa katkaista. Ei se tietenkään tarkoita että pitäisi olla todisteellisesti tiedoksiannettu haastemiehen kautta, vaan ainoastaan sitä että velkojan pitää pystyä näyttämään toteen velkomisensa, sillä muussa tapauksessa olisi vain sana vastaan sana -tilanne.
Myös velallisella on oma oikeussuojansa.
"Ja jos tuo tarkoituksenmukaisella tavalla lähetetty ilmoitus myöhästyy, vääristyy tai ei lainkaan saavu perille, riski on vastaanottajalla."
Siis minä lähetän sinulle kirjeen, ja vastuu on sinulla sen saamiseen? Haloo?
Kyllä se riski on lähettäjällä, sillä silloin velan vanhentumista ei ole katkaistu, jos vastaanottaja ei saa yksilöityä tietoa velan katkaisusta.
"3) velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista
velasta.
Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velka yksilöidään
katkaisutoimessa."
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=HE 187/2002
"Ks. esim. KL 82 § ja KSL 17:1c §"
Voitko laittaa lait täydellisinä, niin ei tarvitse arvailla, samoja lyhenteitä käytetään useista eri laeista.
KSL 12:1c §, ei voi suoraan rinnastaa, sillä se liittyy ensisijaisesti kuluttajan oikeuteen virheilmoitukseen elinkeinonharjoittajalle, eli kyse on tilanteessa jossa sovelletaan heikomman osapuolen suojaa, tai vaihtoehtoisesti näitä kuluttajan suojaan liittyviin asiakirjoihin jotka myyjä lähettää ostajalle, joka on osa kuluttajansuojaa.
KL on taas yleislaki, ja laki velan vanhentumisesta erikoislakina menee sen ohi,eli sitäkään ei voi soveltaa.
PS. Lisäksi jos et ole sattunut huomaamaan, niin tämä "piruitte":n kysely velan vanhentumisesta on näiden lakipalstojen kestotrollaus, koska hän tietää että asia on tulkinnanvarainen, ja nostaa polemiikin.
Todennäköisesti hän kysyy samaa taas muutaman viikon päästä.
Kiitän keskustelusta ja voit jatkaa sitä Piruitten kanssa, jos haluat.
Miksi luulette minua trolliksi, jos kyselen asiasta, jossa käytäntö kenties muuttuu? Juuri siksi kyselenkin säännöllisin väliajoin. Viranomaisilta on turha kysellä. koska sieltä joko heitetään vastaukseksi laki- ja asetuskokoelma tai pyydetään tarkemmin selostamaan asiani. Pykälät osaan itsekin etsiä Finnlexistä - tosin puuha on työlästä. Viranomaiselta kyseleminen saattaa johtaa väärinymmärryksiin, jotka haluan välttää.
Hahhaa, no. Kerros. Alkuperäinen velkoja on napannut tietokannasta osoitteen, jota ei ole ollut olemassakaan viiteentoista vuoteen katunimien muuttamisen jälkeen. Velallinen ei ole kyseisessäosoitteessa asunut kymmeneen vuoteen sen uudellakaan nimellä. Saan laskun instrum justilalta 25 vuotta vanhalla osoitteella. Kyseessä teveyskeskusmaksu, jonka olisin saanut siinä kuussa sossusta jos alkuperäinen laskuttaja olisi tajunnut laskuttaneesa 25 vuotta vanhalla osoittella joka on ollu väärä 10 vuotta...
Posti joskus on oikea salapoliisi, mut kerroppa miks.
Pienenpieni firma on osannut silti lähettää oman parkkivirhemaksunsa jokaiseen oikeaan osoitteeseen, mutta instum justila, ei osaa edes tuota osoitetta tarkistaa,hä.
Sen kadun nimikin on ollut eri aika vitun monta vuotta... Onko mulla siis velallisena velvollisuus maksaa 25 vuotta vanhasta vitun osoitteesta, tuomarikin nauraisi jo räkänä, vai mitä luulet, hä?
Velka josta on tuomio vanhenee lopullisesti 15-20 vuodessa, vaikka maksaisit 14 vuoden ja 11 kuukauden kuluttua ensimmäisen kerran. Tuota 15-20 vuotta ennen velka voi vanheta, jos velkoja ei sitä uusi tietyn vuosimäärän välein. Aina kun maksat velkaa, se uudistaa velkaa (ei vanhene nopeammin), paitsi ei enää tuon lopullisen määräajan jälkeen.