Voiko pro gradua tehdessään julkaista toisen henkilön arkaluonteisia
tietoja luvatta?
tietoja luvatta?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eikö oppilaitokselta saa ohjausta?
Ja jos et tarkempaa ohjausta oppilaitokselta saa, ota huomioon ainakin tämä rikoslain 24 luvun 8. pykälä:
"8 § (9.6.2000/531) Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi."
Miksi et vosii kysyä julkistamiseen lupaa ao. henkilöltä? Esim. niin, ettei ko. henkilö ole gradustasi ainakaan suoraan tunnistettavissa. Sehän nyt varmasti poistaisi ongelman eikä tarvitse tällä palstalla ähmistellä.
Mitä hyötyä on henkilötietolaista, jos graduun saa laittaa
henkilön nimen rikostietoineen?
Ei tietenkään ilman ao henkilön suostumusta. Pro gradu on julkinen, tai vastaa julkaisemista vaikka olisi vain laitoksen kirjastossa.
Mutta jos henkilö on kuollut, kysytäänkö omaisilta:" Saanko
laittaa omaisenne nimen rikostietoineen graduuni joka on julkinen.
Kukahan omainen tähän suostuu?
Muuttaako asiaa jos henkilö on kuollut,
pitääkö sillloin pyytä lähiomaisilta lupa?
Se täytyy silloin katsoa sen lähteen mukaan. Sukututkimuspuolelta löytyy tähän vastauksia, olisiko se 25/50 vuotta minkä verran esimerkiksi viranomaisaineistot on salassapidettäviä. Ja voi siinä tulla vastaan myös sekin, että julkistaminen loukkaisi omaisia. Googlettamalla löytyy, esim. tietosuojalautakunnalta ratkaisu.
Jos arkaluonteinen tieto on julkisesti saatavissa
eikö sen voi myös julkaista gradussa ilman
kenenkään lupaa?
Jokainen tiedon levittäjä vastaa itsenäisesti, joten se pitää katsoa sen käytetyn lähteen mukaan, kuten aiemmin on jo todettu. Sitä lupaa ei pysty kukaan tässä ja nyt antamaan.
Yleinen harhaluulo.
Ei välttämättä.
Yllä kuvailtu Rikoslain 24 luvun 8§ pitää paikkansa myös sinällään julkisten tietojen osalta. Tästähän on väännetty kättä esimerkiksi oikeuden tuomioiden osalta.
Maakunta-arkistosta saa vapaasti "historioitsijat" tietoja joita
he käyttävät ilman ao. henkilön lupaa, tulee tosi paha ja ahdistava ja ilkeä olo
kun lukee tällast tietoo yllättäen......:(
Siis onko kyse tässä jostain lähemmäs sata vuotta vanhasta jutusta, esim. isoisän isä on tuomittu jostain? Vaikea tuosta on mitään kunnianloukkausta vääntää tai edellyttää luvan kysymistä omaisilta. Kyse on historiallisista asioista.
Vaikea ottaa sen tarkempaa kantaa kun et voi kertoa yhtään mitään tarkempaa tietoa siitä miten vanhasta asiasta on kyse ja missä yhteydessä sukulaisesi saama tuomio on mainittu.
Kuolleella ei ole yksityisyyttä, vaan yksityiselämän arkaluonteisetkin asiat voi silloin julkistaa.
Kunniaa suojataan vielä kuoleman jälkeenkin, eli valheita ei saa levittää vainajastakaan.
Eli kun henk lähtee niin yksityisyys loppuu, voi heti alkaa väsään
vainajasta historiikkii näinkös se menee?
Jostakin se historiikki on kaivettava ja silloin on kysyttävä käsi sydämellä, että millä keinoin tieto on saatu hallintaan, rajoittaako itse lähde julkaisemista vai voisiko tieto olla muusta syystä salassapidettävää, kuten esimerkiksi sen vuoksi, että vainaja on kertonut asian jollekulle luottamuksellisena.