Kuinkakohan kauan Suomen kansantalous voi vetää tätä kiihtyvää syöksyä, ennenkuin kämppien hinnat romahtavat aivan totaalisesti?
http://stat.fi/til/ktkk/2013/01/ktkk_2013_01_2013-04-05_tie_001_fi_002.gif
http://stat.fi/til/ktkk/2013/01/ktkk_2013_01_2013-04-05_tie_001_fi_002.gif
Vastaukset 46
Vanhimmat
kiinnolla. Kovin kauaa nuo kaksi käyrää, talous ja asuntohinnat eivät enää mene eri suuntiin.
hienosti.
no sitten rommaa, kun Suomen talouteen ei virtaa enää uutta rahaa, uusien nostettujen asuntolainojen ansiosta.
Eli kun rahamäärä lähtee laskuun.
Tässä vihjeitä :
Hypo: Huuma ohi, asuntokauppa hiipuu
5.3. 09:31
Mitä tapahtuu asuntokaupassa? Lainanotto romahti 1999 tasolle
28.2. 18:51
Marginaalit nousivat – asuntolainojen kysyntä hidastui
25.2. 13:25
Nordea: Asuntolainojen kysyntä notkahti loppuvuonna
13.2. 14:47
Pankinjohtajat: Kodit kysyvät aiempaa vähemmän lainaa
12.12.2012 14:05
Laina ei kelpaa, vaikka korot laskevat
14.9.2012 13:36
paikallisesti rommaa ainakin ... sen verran on yksityinen ostovoima pudonnut jo nyt ja jos vielä kiristetään ja korotetaan maksuja ei ostajia isommille asunnoille enää paljoa löydy eli kohta yksiöt maksavat kolmioita enemmän ... ainakin melkein
Joka toinen saanut ensiasuntoonsa liian suuren lainan. Kun korot nousee vaikka 3%, joka ei ole paljon. Niin näillä tulee olemaan jo vaikeuksia. Ja jos nousee 6%, joka on normitaso, niin on ylisuuria vaikeuksia. selviytyä.
Näin siitä kerrottiin uutisissa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/fiva-joka-toinen-saanut-ensiasuntoonsa-liian-suuren-lainan/2012/11/1660678
, että Suomessa on asuntokupla.
Sitten kun korot nousevat 6%, on kansantaloudellakin aivan toinen vire päällä, palkat nousevat ja työpaikkoja syntyy. Yllä olleet talouden madonluvut pitävät vain yhä tiukemmin korot matalina.
juuri noiden lukujen ansiosta Suomi tulee kohta menettämään typerän AAA-luokituksensa ja korot raketoivat avaruuteen.
Korot nousevat 6%? Ei tunnu ihan oikeasti missään.
Pitäisikö näille tuhnuille ihan oikeasti järjestää sellainen peruskoulun matematiikan kertaus. Vain kaksi osa-aluetta:
1) prosenttilaskut
2) korkoa korolle -laskut (voi olla, että menee yläasteen oppimäärän puolelle).
6% korko ei ole kuintenkaan leikin asia monelle suomalaiselle, ei vaikka asian kuinka väärin ilmaisisi.
Voi olla, että joillekuille ei ole tehty stressitestiä lainaa haettaessa. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä tällä vuosikymmenellä.
Lähinnä ongelmia voi tulla, mikäli tällainen korkotason nouseminen yhdistyy muuttuneisiin elämäntilanteisiin, kuten työttömyyteen tai lisääntymiseen. Tällöin voi pahimmassa tapauksessa joutua luopumaan asunnostaan, mutta onneksi hinnat ovat olleet nousussa jatkuvasti, joten tappiolla mitä luultavimmin ei tarvitse myydä (poikkeuksia on. Aina.)
Toivoisin silti tuhnuilta (ja miksei tuulareiltakin) tarkkuutta prosenttien ja prosenttiyksiköiden välillä. Ihan jo viestin uskottavuudenkin kannalta.
6% korko on toivottavasti epätodennäköistä tällä vuosikymmenellä.
"Tällöin voi pahimmassa tapauksessa joutua luopumaan asunnostaan, mutta onneksi hinnat ovat olleet nousussa jatkuvasti, joten tappiolla mitä luultavimmin ei tarvitse myydä (poikkeuksia on. Aina.)"
Mutta jos olet ensiasunnon ostaja kannattaa toki miettiä tulevatko asuntojen hinnat nousemaan tulevaisuudessa. Jos ostit asunnon 2003 ja myit 2012 niin luultavasti kääteen saattoi jäädä aika paljon jotakin. Ajankohtainen kysymys on kuitenkin se jos ostat nyt (2013) niin mitä jää mahdollisesti kääteen 2018.
> jos ostat nyt (2013) niin mitä jää mahdollisesti kääteen 2018.
Euroissa enemmän.
Tilastoitu historia taitaa tuntea yhden tapauksen, jossa olisi kannattanut odotella vuokralla oman ostamisen sijaan. Tarkkaa rajaa en lähde kaivamaan, mutta osuu jonnekin välille 1989 - 1992. Silloin markkamääräiset hinnat laskivat pahimmillaan nopeammin, kuin vastaavan vuokra olisi ollut.
Sen jälkeenkin löytyy yksi kvartaali, jolloin euromääräiset hinnat laskivat edellisestä vuodesta (2008). Vaikea kyllä sanoa, johtuiko se todellisesta hintojen laskusta, vai siitä että jäi kalliimpia kohteita myymättä. Lasku oli suhteellisen pieni (eli ei olisi kannattanut odotella vuokralla).
Koskaan ei asuntojen hintojen lasku ole viittä vuotta kestänyt. Näin voi tietysti tulevaisuudessa käydä, mutta siinä tapauksessa jokin on mennyt maailmassa niin pahasti pieleen, että taloudelliset menetykset ovat mitä luultavimmin sivuseikka.
Jos 1989 otit jätti lainan ja ostit talon ja jäit työttömäksi, niin yli kymmenen vuotta sait odottaa että sait alkuperäisen hinnan talosta, http://findikaattori.fi/fi/92 .
Kyllä, omassa asuminen on huomattavasti edullisempaa kautta historian keskimäärin kuin vuokralla asuminen. Mutta se ei tarkoita sitä että juuri nyt kannattaa juosta pankkiin ja nostaa 400 000 laina ja ostaa asunto.
Itse ainakin harkitsen vielä ensisyksyyn ja sitten harkitsen kannattaako harkita vielä lisää, asuntojen hinnat eivät nouse jos palkattaan eivät nouse.
Montako kymmentä vuotta olet tehnyt tuota sinun harkitsemistasi? On tainnut tulla takkiin vähintään kymmeniä tuhansia euroja :(
Tyhmempää hommaa saa etsiä.
Tuo on reaalihintakäppyrä. Markoista oli kyse.
Olisin kaivanut tilastokeskuselta markkahintoja (tai edes ei-reaalihinta-indeksin), mutta näemmä tänään on joku kaivannut jotain tietoa sieltä, ja on täysin tukossa...
Elinkustannusindeksi tuolta aikajaksolta löytyy kyllä varmaan. Eikös tuo reaalihintaindeksi sen huomioinut? Jos näin, niin siitä voi osaava laskea muutosta, mutta veikkaan, että yli kymmenen vuoden jälkeen ollaan jo jossain 1,5 kertaisessa markkasummassa.
Vajaan vuoden, "ensiasuntoa" olisin ostamassa. Olisin kyllä ostanut aikaisemmin mutta tuloja/työpaikkaa taas ei ollut. Nyt kun taas olisi rahaa, niin en todellakaan ole varma kannattaako juuri nyt sitä asuntoa ostaa. Toisaalta kyllä tää 30 neliön koirankoppi mulle riittää kun ei perhettätään vielä ole.
Omasta mielestäni on väärin että nuorille sanotaan että 30 vuoden asuntolaina on ihan normaalia ja varmasti kannattavaa, koska korot pysyvät alhaalla ja asuntojen hinnat nousevat ja seuraavat 30 vuotta on pelkkää nousukautta.
Ja kyllä toivon että asuntojen hinnat laskevat/"rommaavat" ja toivottavasti johtuen uusien ja edullisten talojen rakentamisesta eikä lamasta.
"Tyhmempää hommaa saa etsiä."
Ja tyhmää on myös ostaa jonkun "Ajoissa ostaneen" eläkeläisen talo "kuplahintaan".
"Jos näin, niin siitä voi osaava laskea muutosta, mutta veikkaan, että yli kymmenen vuoden jälkeen ollaan jo jossain 1,5 kertaisessa markkasummassa."
Taikka sitten ei, etenkin jos otetaan huomioon että lainasta pitää myös maksaa korot. Ja ylipäätänsä et ole huomioinut noissa sun "kvartaali laskelmissas" sitä että jos olet ottanut lainaa asuntoa varten niin pitää myöskin maksaa korot.
Kyse oli siitä, pystyykö asunnon myymällä kuittaamaan velan vai ei, jos jokin riskeistä realisoituu. Siihen ei hirveästi vaikuta maksetut korot.
Lasketaan, kun ette jaksa. Kuluttajahintaindeksiin siis verrataan.
Pitää laskea vähän pidemmän kaavan mukaan, koska tarjolla on vain keskimääräinen vuosimuutos.
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html#inflaatio
Vuodesta 1989 vuoteen 1999 kuluttajahintaindeksi nousi noin 24 (23,5475) prosenttia. Ei siis ihan sitä viittäkymmentä, jonka heitin... :)
"Kyse oli siitä, pystyykö asunnon myymällä kuittaamaan velan vai ei, jos jokin riskeistä realisoituu. Siihen ei hirveästi vaikuta maksetut korot."
Kyse oli kyllä siitä että hirveät korot vaikuttavat hirveästi ihmisten elämään.
Edelleen, jos olet ottanut velan koko talon 1989 vuoden arvosta niin et luultavasti pysty kuittaamaan velkaa korkoineen myymällä taloa 1999. Ja jos satuit jäämään 1990 työttömäksi, niin luultavasti jouduit myynään talon jo huomattavasti aikaisemmin.
Täytyy myöntää että ei tosta reaalihinta-indeksistä voi koko totuutta sanoa. Mutta
kuluttajahintaindeksin keskimääräinen vuosimuutos tai inflaatio on yleensä pienempää kuin korot.
Toisaalta ei tosta inflaatiostakaan voi päätellä suoraan asunnon vuoden 1999 hintaa, ja tietenkin voi olla mahdollista että asuntojen hintojen nousu oli suurempaa keskimäärin kuin inflaatio. Voi myöskin olla että tohon aikaan korotkin olivat suuria.
Tämä keskustelunhaara lähti liikkeelle tästä toteamuksestani:
> Lähinnä ongelmia voi tulla, mikäli tällainen korkotason nouseminen
> yhdistyy muuttuneisiin elämäntilanteisiin, kuten työttömyyteen tai
> lisääntymiseen. Tällöin voi pahimmassa tapauksessa joutua
> luopumaan asunnostaan, mutta onneksi hinnat ovat olleet
> nousussa jatkuvasti, joten tappiolla mitä luultavimmin ei
> tarvitse myydä (poikkeuksia on. Aina.)
Sitten seurasi analyysiä siitä, milloin hinnat ovatkaan laskeneet historian saatossa.
> jos olet ottanut velan koko talon 1989 vuoden arvosta niin et
> luultavasti pysty kuittaamaan velkaa korkoineen myymällä taloa 1999.
Et luultavasti pystykään (vaikka inflaatio onkin korkoa korolle ja velan korko ei - mutta sillä ei hirveästi ole merkitystä kymmenessä vuodessa). Mutta harvoinpa sitä ei ole tehty kymmeneen vuoteen lyhennyksiä tai edes maksettu niitä korkoja.
> Voi myöskin olla että tohon aikaan korotkin olivat suuria.
Olivat. Muistan ajan, jolloin 16 prosenttia joutui maksamaan korkoa. Ja laina-aika oli vai vähän yli 10 vuotta. Onneksi nuo ajat ovat takanapäin.
Mutta edelleen. Jos et joudu myymään kämppää viiden vuoden sisällä, niin pahimmassakin tapauksessa (olettan ettei kämppä yksilönä rommaa) saat siitä myydessäsi sen verran, että voit jaktaa asumista velattomana vuokralaisena. Ja koska lainanhoitokulut vastikkeet ovat suurin piirtein yhtä suuret kuin vuokra (ehkä vähän suuremmat noina ensimmäisenä viitenä vuotena), et käytännössä häviä mitään.
Siksi kannattaa ostaa aina. Joskus vain kannattaa ostaa enemmän kuin muulloin. Ja kerran on historiassa kannattanut jättää ostamatta, mutta silloin oli asuntojen hinnoissa kupla, jonka näki ihan hintakehityskäppyrän muodostakin (jyrkkä nousu muutaman vuoden ajan. Siis jyrkkä).
" Muistan ajan, jolloin 16 prosenttia joutui maksamaan korkoa. Ja laina-aika oli vai vähän yli 10 vuotta. Onneksi nuo ajat ovat takanapäin"
-Niin se oli 17% luokkaa /mutta mitä ihmettä sinä the rat suolat ?mainiten "Onneksi nuo ajat ovat takanapäin" no on nuo ajat mutta mikään ei estä etteikö korko voisi nousta uudelleen 10%-17% ei mikään.
Älä hyvä mies selitä täällä asioita varmoina josta ei ole takuuta,euroaika ei takaa tässä mitään päin vastoin nyt olisi parempi kun emme olisi oleet koko euro hömpässä mukana ja sotkeutuneet päälakea myöten ku.seen.
Toisin sanoen 1990 luvun lamassa korko huiteli 18% kieppeillä,the rat mikään ei estä ei mikään etteikö korko voisi nousta 10% päälle,venäläiset on ottaneet eteläkarjalasta pankeista nytkin lainaa tämä korko on lue tarkkaan se on nyt 20% näillä on rahoitettu asuntoostoksia,arvaa kuinka voi käydä 20% on nyt korko heillä.
Jääkö mökit maksamatta/talot? Luki sanookin teille tietämättömille P,I,R,U ON IRTI .
Venäiset on vauhdittaneet huomattavasti kiinteistö kauppaa viimeisenä kolmena vuotena ja nyt on ajat toiset ,H,elvetti voi odottaa useampaa sankaria.
"Ja kyllä toivon että asuntojen hinnat laskevat/"rommaavat" ja toivottavasti johtuen uusien ja edullisten talojen rakentamisesta eikä lamasta."
Mikä on se mekanismi, jolla rakennuskustannukset saadaan niin merkittävästi alas että hinat laskee?
Lainsäädäntö ehkä, "saadaan" rakentaa vanhalla tekniikalla kerrostaloja tjms.
Onhan markkinoille tullut, ja varmasti tulee lisääkin Lukinkin aikoinaan hehkuttamaa IKEA-talo tyyppisiä ratkaisuja, joissa edullinen hinta saadaan massalla, ei laadusta tinkimällä.
Silti on aina ihmisiä, jopa enemmistö, jotka ei halua asua kopiotaloissa ja saattaa se edullisuus tavallaan kostautua myöhemmin myyntivaiheessa, vertaa esim. kia-hundai -akselilla automaailmassa, eihän niistä saa käytettynä mitään! (varmasti ihan ok auto kuitenkin)
"Kyse oli kyllä siitä että hirveät korot vaikuttavat hirveästi ihmisten elämään."
Mites tuo hirveä vuokra vaikuttaa?
Ikeatyyppisissä massatuotetuissa taloissa valitettavasti halpa hinta saavutetaan paitsi volyymillä, myös tinkimällä tuotteesta. Esimerkiksi lävärit, jotka hädintuskin täyttävät rakennusmääräykset.
Tämä on luonnollista, koska nämä tuotteet on suunnattu kuluttajalle, joka tekee ostospäätöksensä ensisijaisesti hinnan perusteella.
Ei ikeatalon ostajaa haittaa, että huonekorkeus on 20 senttiä matalampi kuin normitaloissa, tms.
> Niin se oli 17% luokkaa
Ei minulla. Jäi 16 prossan luokkaan.
Toki korko voi nousta 10-17 prossan luokkaan, mutta ei nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Toisin sanoen, tarvittaisiin yhteiskunnallinen murros, jotta tuohon päästäisiin.
Katsos nyt ollaan osa isompaa, vakaampaa valuuttaa. Osa isompaa ja vakaampaa taloutta. Euro ei käyttäydy yhtä järjettömästi kuin markka, joten tällä hetkellä pelkoa tuollaisesta järjettömän kovasta korkotasosta ei ole.
Euro oli parasta mitä suomelle on tapahtunut sitten jatkosodan häviämisen.
"Mikä on se mekanismi, jolla rakennuskustannukset saadaan niin merkittävästi alas että hinat laskee?"
Esimerkiksi toimiva kilpailu.
Pääkaupunkiseudulla hintojen laskuun saattaa riittää että asuntoja rakennettaisiin edes tarpeen mukaan, asuntojen ei edes tarvitsisi välttämättä olla edes edullisia.
"Mutta edelleen. Jos et joudu myymään kämppää viiden vuoden sisällä, niin pahimmassakin tapauksessa (olettan ettei kämppä yksilönä rommaa) saat siitä myydessäsi sen verran, että voit jaktaa asumista velattomana vuokralaisena."
Edelleen jos jäit työttömäksi, luultavasti jouduit myymään asuntosi alle viiden vuoden sisään ja maksamaan niitä suuria alun korkoja. Ja aina ei voi olettaa että kämppä ei "rommaisi" muiden asuntojen mukana.
Kyllä sä prosenttilaskut varmasti osaat mutta teet aika biasoituja laskelmia.
Kuten sanottua, dokumentoidusta historiasta löytyy yksi ajanjakso, jolla asuntoa myytäessä hinnat olisivat ihan oikeasti rommanneet ostohetkeen verrattuna. Pahimmillaan noin viiden vuoden ajanjakso.
Ja tämä oli markka-aikaan.
Jälkikäteen voidaan toki sanoa, että vuonna 1989 ei olisi kanattanut ostaa asuntoa, varsinkaan jos joutui myymään sen viiden vuoden sisällä.
Toisaalta tämä oli suhteellisen selvää (myös jälkikäteen asioita miettien), sillä asuntojen hinnat olivat nousseet järjettömän vauhdikkaasti tuota ennen. Vastaavaa nousua ei sen jälkeen ole nähty. Ja onhan tilanne muutenkin vähän muuttunut (lainsäädäntö).
Ihan aikuisten oikeasti: tällä hetkellä tuollainen ei ole mahdollista normaalissa maailmantilanteessa. Jos se tapahtuisi, se olisi huolenaiheista pienimpiä.
"Ihan aikuisten oikeasti: tällä hetkellä tuollainen ei ole mahdollista normaalissa maailmantilanteessa. Jos se tapahtuisi, se olisi huolenaiheista pienimpiä."
En ole mikään talousguru tai kiinteistönvälittäjä mutta miten toi Irlannin tapaus
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2010/11/18/tallainen-on-irlannin-asuntoromahdus/201016065/12 .
Ja ihan aikuisten oikeasti on mahdollista että Suomen vienti ei vedä seuraavaan viiteen vuoteen ihan normaalissa maailmantilanteessa.
Ihan pakko kysyä näätkö sä yhtään tummaa pilveä tämän hetkisten asuntomarkkinoiden päällä?
Itse ainakin näen, etenkin kun pitäisi se laina sieltä pankista hakea.
Irlannissa oli kupla asuntojen hinnoissa, Suomessa ei ole.
Ja jos maailmantilanne on normaali, niin Suomen vienti vetää kyllä. Vetää se nytkin, vähän vain hitaasti johtuen euroopan kriisistä. Mikäli euroopan kriisi pitkittyy, on käytännössä ainut vaihtoehto painaa massiiviset määrät lisää euroja => euron arvo laskee (inflaatio) => lainasi reaaliarvo pienenee (mikäli otit sen ajoissa).
Työttömyys on aina vaihtoehto, joka pitää huomioida. Jos sinusta tuntuu, että olet jäämässä työttömäksi lähivuosina, älä ota lainaa. Siinä mielessä tämä tilanne ei eroa mistään muusta.
Aika harva pystyy 400000 euron lainaa saamaan suoriltaan. Siihen tarvitaan vakuuksia yli 100000 euroa. Lähtee vaikka ensin sellaisesta 60-100000 euron kaksiosta liikkeelle ja odottaa siinä sitä rommausta. Kannattaa huomattavasti paremmin kuin odotella vuokralla. Se mitä noin halvan kohteen hinta putoaa, jos on pudotakseen ei tee vuokralla odottamisesta oikein missään oloissa kannattavaa.
Jos ja kun siellä moni muukin harkitsee ensi syksyyn ja sitten lähtee kaupoille niin joudut kilpailemaan asunnoista. Nyt olisi vielä hiljaisempaa ja mieleisen kohteen löytyminen todennäköisempää. Tuolla muutaman kuukauden odottelulla häviät vuokrarahat ja sitten on taas se tilanne, että houkuttaa odotella se muutama kuukausi.
Sä olet positiivinen ihminen.
Koirankopin ostaminen kuulostaa melko pienriskiseltä vaihtoehdolta, järkevältä.
"Jos ja kun siellä moni muukin harkitsee ensi syksyyn ja sitten lähtee kaupoille niin joudut kilpailemaan asunnoista."
Onko moni muukin nyt harkitsemassa?
Vaikka kansantalous laskisi, voi asuntojen hinnoissa olla alueellista nousuakin. Jos Helsinkiin keskittyminen jatkuu entisestään, niin Helsingissä voivat hinnat nousta vaikka maan talous keskimäärin tippuisi. Talouden tippuminenkin kuitenkin yleensä koskee kipeimmin syrjäseutuja.
Kesään mennessä kansantalous on nousussa, joten rommarin päiväunen käyrät näyttävät samaan suuntaan. Mutta hei, ehkä seuraavassa elämässä sitten.
Mihin sinä perustat hataran luulosi kansantalouden noususta? Sitä on odoteltu jo pari-kolme vuotta tai pidempäänkin, ilman mitään todellista nousua. Suomi elää viennistä, mutta suurimmat vientifirmat ovat lakkauttaneet Suomen toimintojaan, ja käärivät voittoja ulkomaisista tytäryrityksistä, ja kuluttavat voittonsa ulkomaisiin hyödykkeisiin ja sijoittaen ulkomaisiin yrityksiin.
Euroopan syöksylle ei ole mitään loppua nähtävissä Kiinan ja Venäjän ja muiden nousevien talouksien porskuttaessa, ja Suomi on vielä Euroopan takapajula.
Mutta hei, et tosiaan maininnut MINKÄ VUODEN kesään mennessä. Ehkä joskus 2020 kesään mennessä tilanne on taas normalisoitunut sen verran, että Suomi on kilpailukykyinen.
Et taida paljon uutisia seurata. Suomi on kilpailukykyinen, teollisuustyöntekijän tuntihinta on halvempi kuin Saksassa.
Rommariuskovaisen mielestä kauppa käy kun hintaa laskee. Tosielämässä kauppa käy kun ihmiset kuluttavat. Kun optimismi viriää, kauppa käy. Nykyihminen on siitä hieno keksintö, että se ei jaksa montaa vuotta surkistella. Paitsi Luki.
The Rat. Oletko tosiaan sitä mieltä, että Fiva ei tiedä asioita ja prosenttilaskuja niin hyvin kuin sinä!!!
Välittäjillä taitaa olla ihan omat laskutavat. Pääasia että kauppa käy.
"Yli puolet ensiasunnon ostoon myönnetyistä lainoista on ylisuuria, kertoo Finanssivalvonta (Fiva). Sen tekemän tutkimuksen mukaan ensiasunnon ostajista 57 prosentilla on lainaa yli 90 prosenttia asunnon hinnasta. "
Olemme pahemassa taantumassa kuin lähihistoriassa milloinkaan.
1930 luvun lama kosketti kaikkea mutta kesti vain kolmisen vuotta,nyt oleva kriisi alkoi finanssikriisistä vuona 2008 ja jatkuu edelleen eli jo viitisenvuotta ja jatkuu edelleen.
Tänä aikana on paljastunut euronvalu virhe ja tätä ei olla korjattu,edessä on varmuudella useanlaisia kriisejä.
Työttömyys näyttää lisääntyvän ,myyntiajat pitenevät,ja tähän ei auta hintojen nousu.
Sanoisinkin uppovassa laivassa on liianvähän pelastusveneitä.
Antaa paukkua vaan. Rikkaat hyötyy tilanteesta aina, oli sitten nousukausi tai taantuma.
Kokoomusta kannattavat luulevat vaan.. kokoomus auttaa vain oikeasti rikkaita ei , pikkuporvareita ja perstaskuja.
Voi mennä pitkäänkin. Tähän vaikuttaa neljä tekijää:
- Ensinnäkin kaikilla ei mene huonosti. Suomessa voi olla kokonaisuuden kannalta paljon niitä, joilla on vaikeuksia, mutta sitten on niitäkin, joilla menee todella hyvin. Tämä joukko voi olla ostovoimaltaan riittävä pitämään Suomen pyörät pyörimässä vielä kotvasen aikaa, kuten asuntokaupan. Kohtuullinen työllisyys ja kova asuntopula kun vallitsevat kummatkin yhtäaikaa pääkaupunkiseudulla.
- Toisekseen asuntojen rakentamista vähennetään sitä mukaa, kun taloustilanne huononee. Sitä ei tehdä selvästikään sen vuoksi, että asunnoille ei riittäisi kysyntää. Nyt tehdään "tilaa" asuntomarkkinoille niille asunnoille, jotka tulevat ehkä (pakko)myyntiin kotitalouksien huonon taloustilanteen vuoksi. Näin ei synny missään tilanteessa "pommia", missä ylimääräinen asuntokanta ylitarjonnallaan romahduttaisi hintatason.
- Kolmanneksi Suomen sosiaali- ja veropolitiikassa on tehty paljon muutoksia, jotka nekin tähtäävät selvästi omistusasumisen suosimiseen ja jotka osaltaan vaikuttavat myös asuntojen hintatasoon tarjonnan kautta. Tällaisia ovat mm. verovähennykset, jotka selkeästi vähentävät pienituloisen kotitalouksien taloudellista kuormitusta, mutta myös käsittääkseni se, ettei omistusasujan ole pakko myydä asuntoaan sosiaalitukien vastineeksi, vai? Edelleen kunnat ja valtio on selvästi pidetty erossa julkisrahoitteisesta rakentamisesta, jottei asuntomarkkinoille pääsisi syntymään "häiriötekijöitä".
- Sitten on vielä erikseen finanssipolitiikka. Pankit tuntuvat antavan hämmästyttävät paljon periksi maksuvaikeuksien suhteen. Halpa korkotaso on kuitenkin se, mikä saa lainahanat huutamaan jatkossakin ja pitää huolen siitä, että kysyntää voidaan pitää ilmeisesti maailman tappiin koholla keinotekoisen maksukyvyn nostatuksella. Ideana tuntuisi olevan velkatekoisen kysynnän ohella idea siitä, että nousukausi on nurkantakana ja hoitaa nämäkin huolet aikanaan unholaan. Sitä ennen avataan kuitenkin lainahanat ammolleen; kotitalouksien velkataakka senkun nousee eikä lainakattoa saatu aikaiseksi, vaikka finanssivalvonta sitä vaatikin. Kaikki selviä merkkejä harjoitetun politiikan suunnasta.
Hienosti kirjoitettu.
Haluaisitko vielä arvioida/veikata kuinka pitkään?
Itse pidän mahdollisena että ei enään mene pitkään. Esimerkiksi mainitsemasi neljä tekijää ovat varmaan olleet vaikuttamassa viimeiset 20V, mikä on johtanut siihen että jopa suurituloiset ovat ottaneet mahdolliseen korkotason nousuun nähden liian suuria lainoja.
Revi tästä tilastoo :-) http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/04/10/nain-paljon-paremmin-tienaa-omistusasuja/20135201/310