Vuosi sitten näihin aikoihin luulin eläväni elämäni kevättä. Luulin ihan aidosti, että vihdoin tuurit ovat mun puolella. Mitä vielä: aloin luottaa ja uskoa ja hellitin varuillaoloa. Ei olisi pitänyt! Ikinä ei pidä lähteä tuudittautumaan mihinkään. Ei asioihin ja vielä vähemmän ihmisiin.
Älä arvostele; kaikki muuttuu
p:aa sataa, sou wot
4262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No tämähän on kuin oma tarinani, aivan samoin olisin voinut kirjoittaa ja ajankohta ja kaikki osuu kohdilleen.
Mitä sitten tapahtui aloittajalle?
Ujonpuoleista lähentymistä, hapuilua, jaettuja hetkiä, kaipausta, toiveita ja toteutuksia jatkossa, matto alta ja pudotus montunpohjalle. Sinnehän kuulun, kun sinne aina päädyn.
Äläs nyt.. Tuu pois montusta.. On niitä monttuja muillakin..
Kerro. Mennään yhdessä monttuun, jos se on siitä kiinni. Multa ei tiu arvostelua, kun jotenkin ymmärtää.