Joo elikkäs.. olen ihastunut 14v tyttöön ja olen itse 15vuotias poika. Hän on myös ihastunut minuun. Sen tiedän varmasti. On ollut vähän aikaa jo kyseisen tyypin kanssa säätöä (suutelua halailua ja muuta sellaista). Meillä on siis ikäeroa kuitenkin melkein kaksi vuotta. Mietityttää vaan että onko hän valmis seurustelemaan ja mihin hän on valmis suhteessa.
voiko tästä tulla mitään?
rakastumassa
8138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voi jeesus, mistä helvetistä me tietäisimme?
Kysy häneltä, jos kiinnostaa.
Todennäköisesti teistä ei kumpikaan ole valmis mihinkään "seurusteluun", ottaen huomioon, että olette molemmat LAPSIA.
Loppupeleissä se ikäero (joka on teilläkin vain kaksi vuotta) ei ole niin merkittävä. Jos tulette hyvin toimeen keskenänne ja pidätte oikeasti toisistanne, niin miksipä ei? :) Kysy häneltä, jospa hän olisi valmis seurustelemaan kanssasi.
Ja niille, joiden mielestä on typerää ruveta seurustelemaan "liian nuorena": miksi nuorilta pitäisi evätä mahdollisuus kokeilla? Kyllä rakkaus on kaikille ikään katsomatta!
"Ja niille, joiden mielestä on typerää ruveta seurustelemaan "liian nuorena": miksi nuorilta pitäisi evätä mahdollisuus kokeilla? Kyllä rakkaus on kaikille ikään katsomatta!"
- Olen sanonut sen aikasiemmin, ja tulen todennäköisesti toistamaan sitä maailman loppuun asti.
Lapset eivät osaa käsitellä asioita, jotka liittyvät seurusteluun. Kun tulee ero, sitä ei osata käsitellä järkevästi, vaan sitten sitä tekee kaikkea fiksua, kuten viiltelyä ja itsetuhoisia aatteia, vain sen takia, koska on kuullut niiden kuuluvan asiaan.
Tuo väitteesi ei päde kaikkiin nuoriin. Tietenkin sellaistakin tapahtuu, ja se on kovin ikävää, mutta itsetuhoista käytöstä ei voi välttää estämällä heitä seurustelemasta. Nuorten ja aikuisten seurustelusuhteet ovat toki hyvin erilaisia, mutta alaikäisten seurusteleminen voidaan katsoa harjoitteluna tulevaa varten. Harvoin yläasteikäiset muutenkaan osoittavat rakkautta muuten, kuin viattomalla halailulla, pussailulla ja käsi kädessä kulkemisella. Itse en siis yleisesti ottaen näe mitään pahaa kahden nuoren välisessä seurustelussa.
"Harvoin yläasteikäiset muutenkaan osoittavat rakkautta muuten, kuin viattomalla halailulla, pussailulla ja käsi kädessä kulkemisella."
- Millähän vuosikymmenellä sinä elät?
Jos et ole huomannut, niin aika huolettavan suuri osa yläasteikäisistä menee tuolla pitkin kyliä hirveissä kaasuissa ja harrastaa irtosuhteita, ja ilman muitakaan rajoja.
Minä näen sen aika helvetin suurena ongelmana. Lapset "kasvaa" muutenkin tätä nykyä aivan liian nopeasti. Enää ei pelata kavereiden kanssa palloa vaan nyt hengataan jossain vitun kampissa kaiket päivät.
Vitun säälittävää.
No ikävä kyllä on myönnettävä, että liian moni lapsi ja teini on lähtenyt "aikuistumaan" aivan liian varhain :/ Ulkopuolisena on kuitenkin hankala määritellä, kuka on valmis seurusteluun ja kuka ei. Sen vuoksi sanonkin, että jos nämä nuoret itse tuntevat olevansa valmiita seurustelemaan, niin siitä vain. Kunhan se ei johtaisi mihinkään harkitsemattomuuksiin, joista saattaisi koitua peruuttamattomia vahinkoja.
Mikä on sinusta sitten sopiva ikä seurustelemiselle? Vai oletko samaa mieltä siitä, että fyysisellä iällä ei ole sinänsä merkitystä, vaan ennemminkin henkisellä tasolla?
Kiitos janskuu:) sinä sentään ajattelet nuortenkin kannalta asioita. Tomegle. Voisit nyt ystävällisesti ottaa sen tärkeilevän pääsi pois internetin ihmeellisestä maailmasta.. ja tämä on totta olemme nuoria, mutta kyllä se hellyys tuohon edellämainittuun jääkin. Ainakin siis näin aluksi. Omasta mielestäni seksi kuuluu seurusteluun tosin vasta myöhemmässä vaiheessa kunhan tunnemme toisemme ja olemme siihen molemmat valmiita sekä henkisesti että fyysisesti ja aiomme kyllä huolehtia ehkäisystä. Rakkaus on elämän suola. Jos sitä ei saa, on elämä tyhjää. Tässä asiassa ei pelkkä rakastava perhe riitä siis..
jaa