Näyttää ja toivottavasti se vain näyttää.. mutta näyttää noi valvojat olevan aika riihikuivassa rypevää sakkia..silti monasti tulee pahojakin rakennusvirheitä ja jotenkin onnistutaan sysäämään se vastuu muualle. Tälle pitäisi olla oikein oma palsta mielestäni. Eikö ole särmää puuttua karkeisiin virheisiin vai missä mättää? Otetaan liikaa kohteita valvottaviksi?
galluppia valvojista ja heidän työpanoksestaan projekteissa.
aina valveilla
22268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Meillä ei käytännössä valvo millään lailla. Satunnaisesti käy paikalla, ei ota mitään kantaa mihinkään työn jälkeen (vaikka olisi jo kaksi kertaa ollut syytä ottaa). Ei tarkastanut perustuksia...ei meinannut tarkastaa mitenkään pystytysporukan lopputulosta....
Aivan täyttä rahastusta koko kuvio.
Samanlaisia kokemuksia, elementin saumoja ei kiinnostanut valvoa millään lailla ja makkariin jäikin lämpövuoto. Styroksia haudattiin hiekkaharjuun kuutiokaupalla ja siitä ei kyllä tingitty yhtään.
Oikohan tässä kirjoittajilla sekaisin valvojan ja vastaavan työnjohtajan toimenkuvat. Vastaava on se lakisääteinen "mesu", jonka valvontavastuu työmaalla on itseasiassa aika vähäinen. Monellako okt-työmaalla sadasta on nimetty valvoja jonka kanssa on sovittu työmaan jatkuvasta ja päivittäisestä valvonnasta? Veikkaan että nämä voi laskea yhden käden sormilla.
Suurin osa palkkaa työmaalle lain vaatiman minimin eli vastaavan työnjohtajan ja todennäköisesti vielä kilpailuttaa ja tinkii tämän palkkiosta pois kaiken "ylimääräisen". Lopuksi vastaavan mesun hommaan valikoituu joku heppu jolla sattuu olemaan sopiva koulutus (eli "pätevyys") ja joka suunnittelee hoitavansa homman oman päivätyönsä ohessa koska "eihän siellä työmaalla tarvi niin usein käydä". Vastaavalle maksetaan ehkä 1000-2000 euroa ja ollaan tyytyväisiä kun saatiin edullisesti.
Jos vastaava veloittaa esim 40 eur per tunti (mikä on pirun halpa hinta) ja yhteen käyntiin menee aikaa 1,5 h (puoli tuntia matkoihin per suunta ja puoli tuntia paikan päällä) niin kahdella tonnilla saa 33 käyntiä ja noin 15-16h työmaa-aikaa. Lisäksi leijonanosa käynneistä menee lakisääteisiin perustus-, hormi- yms katselmuksiin ja aloituskokouksiin ja käyttöönottotarkastuksiin yms. Varsinaiselle valvonnalle ja työn- ja työmaanjohdolle ei jää juuri mitään.
Normaalia omakotikohdetta tehdään esim 9kk joka tarkoittaa about 1400 tuntia kalenteriaikaa jolloin työmaalla tehdään jatkuvasti asioita (myös virheitä) ja rakenteita ja asennuksia menee peittoon. Jos tästä 1400 tunnista 15 on sellaisia että valvoja/vastaava on paikalla, niin eikös se tarkoita että 1385h ollaan ilman valvontaa... Minimivalvonta on täysin riittämätöntä valvottavana suhteutettuna olevaan työhön.
Jos haluaisi palkata työmaalle valvojan joka oikeasti valvoisi kaikkia rakennusvaiheita kono rakennusajan ja kävisl työmalla 2-3 krt per viikko ja mielellään päiväaikaan jolloin rakentajatkin ovat paikan päällä niin silloin puhutaan käsittääkseni minimissään 5000-6000 euron kustannuksesta, joka useimpien rakentajien on aivan liikaa kun "oman-toimen-ohessa-reiska" lupaa hoitaa saman homman tonnilla (luonnollisesti puhtaana käteen ja ilman kirjallista sopimusta).
Aina löytyy niitä jotka kertoat löytäneensä vastaavan mesun joka kävi työmaalla 150 kertaa ja veloitti kuitilla vain 1500 euroa tms. Suhtudun kuitenkin näihin juttuihin epäilevästi, koska en ymmärrä miksi kukaan ammattilainen antaisi aikaansa ja työpanostaan edes puoliilmaiseksi? Jos mesun tuntiliksapyyntö on reilusti pienempi kuin putkarilla tai timpurilla niin luulisi hälytyskellojen soivan ostajallakin.
Osviittaa lakisääteisen "vastaavan mesun" työmäärästä ja todellisuudessa tarvittavasta valvonnan määrästä saa vertailemalla hintapyyntöjä vastaavan hommista ja valvonnasta. Osui silmään erään firman hinnasto jossa on seuraavat palveluhinnat:
- vastava työnjohtaja 3500,-
- valvoja alk 4500,- (riippuu rakennuksesta)
- projektipäällikkö (toimii vastaavana, valvoo ja johtaa projektia asiakkaan puolesta, avustaa kilpailutuksissa jne): alkaen 10.000 euroa
Luulen että monessa tapauksessa ostetaan tuo ensimmäinen eli vastaava työnjohtaja ja kuvitellaan että samaan pakettiin kuuluu myös kokonaisvastuu rakennushankkeen johtamisesta ja valvonnasta vaikka todellisuudessa 2/3 valvonnan ja työnjohdon palveluista jäi hankkimatta.
Maankäyttölain mukaan rakennushankkeesta vastaa rakennuttaja, ja jos rakennuttajalla ei ole itsellään tarvittavaa osaamista niin hänen velvollisuutensa on hankkia sitä esim ostamalla. Siinä mielessä on vähän hassua kun (ilmeisesti) rakennuttajat kirjoittelee suomi24:lle ja valittaa miten valvonta omalla työmaalla on ollut riittämätöntä. Itse te olette vastuussa sen valvonnan järjestämisestä.
penään kanssa aika paljonkin tuota yhteistyötä vastaavan,työnjohtajan ja valvojan kanssa.. valvojia on paha lähtee syytteleen kun rakennusvirheet on betonimassan alla.. vastaava kökkii sillä toimistokontissa naama punaisena kuin hillonuija.. työnjohtaja pyyhkii hikeä naamaltaan,että eipäs vastaava kerennyt nähdä..saatiin taas yksi ongelma piiloon.. annetaampas Raivolle kossupullo kiitokseksi.
Miksi se nimike on vastaava työnjohtaja jos se vastaa juuri mistään? Rakennusluvan saaminen ei edellytä erillisen valvojan hankkimista eli eikö hommien pitäisi tulla vastuullisesti työnjohdetuksi yhdelläkin ukolla?
Ei tupla vaan tripla...
Normaalisti työmaalta voidaan rajata kolme eri hommaa:
1) Vastaavan tynjohtajan tehtävänä on vahtia, että rakentamisessa noudateetaan rakenntamisen määräyksiä ja säädöksiä, rakennusluvan asettamia ehtoja, suunnitelmia ja työturvallisuusmääräyksiä - vastaava työnjohtaja on lakisääteinen
2) Valvoja vahtii, että urakoitsijat noudattavat urakkasopimusta, ja että sovittua laatua tehdään.
3) Rakennuttaja kilpailuttaa urakkasopimuksia ja materiaalitoimituksia sekä osallistuu sopimusneuvotteluihin valtuutuksensa puitteissa
Ja sitten kysymykseen siitä tuplamiehityksestä:
Pääosa vastaavan työnjohtajan tehtäviä tekevistä selviää noista kahdesta muustakin hommasta osaamisensa puolesta - ongelmana on useimmiten se tilaaja, joka ei ole valmis maksamaan tehdystä työstä.
Itse teen kaikkia noita hommia ja pyrin aina keskustelemaan asiakkaan kanssa yksityiskohtaisen valvontasuunnitelman. Vastaavan työnjohtajan pestiä hoidetaan useimmiten pakollisten katselmustan ja lukumääräisesti ennalta sovitun yllätyskäyntien puitteissa. Harva tilaaja suostuu maksamaan enempää kuin yhden työmaakäynnin viikossa, eikä sillä käyntitaajuudella juurikaan VALVOTA, vaan se jää väkisinkin pelkäksi vastaavan tj:n keikaksi.
Tuolla edellä olikin kuvattuna alalla toimiville aika tyypillinen "kolmiportainen hinnoittelu", joka vastaa kyllä aika hyvin odotettavissa olevia työmääriä.
Miten jakautuvat vastuut vastaavan mestarin ja valvojan kesken jos ilmeneekin, että työmaalla on tehty virheitä? Kuka vastaa mistäkin? Minusta näyttää siltä, että lakisääteisen vastaavan mestarin "vahtimisvastuut " ovat isot sisältäen mm. sen, että työt tehdään suunnitelmien mukaan. Eikö ne urakat määrity suunnitelmien pohjalta?
ite en ainakaan kahta vahtia palkkaisi, entä jos kumpikin luulee että toinen vahtii eikä kumpikaan vahdi?
Totta. Vastuun jakaminen kahdelle taholle johtaa yleensä vastuun sulamiseen. Pientalotyömaalla kuitenkin nuo kaksi tahoa ovat useimmiten yksi ja sama henkilö, joka vain hoitaa "kahta virkaa". Juttuni ydin oli siinä, että tehtäessä valvontasopimusta kannattaa tiedostaa se, ettei vastaava työnjohtaja ole sama kuin valvoja...
Korostaisin vielä tätä: Vastuu rakentamisesta on ensisijaisesti rakennuttajalla (tilaaja) ja vasta toissijaisesti esimerkiksi vastaavalla työnjohtajalla, joka on siis yleensä rakennuttajan palkkaama... Ja pientalotyömailla tuo vastuu siirtyy korostetusti sinne rakennuttajan suuntaan, koska harva rakennuttaja sitoutuu maksamaan palkkaa niin suuresta työpanoksesta, että kohde tulisi kunnollisen valvonnan piiriin.
Tilanne, jossa vastaava työnjohtaja ja valvoja voivat pientalotyömaallakin perustellusti olla kaksi eri henkilöä syntyy, kun otetaan taloa rakentamaan rakennusliike ja urakkasopimus on kokonaisurakka. Silloin vastaavana työnjohtajana useimmiten toimii urakoitsijan pestaama henkilö ja rakennuttajalle (=tilaaja) syntyy luonnollinen tarve valvoa jopa sen vastaavan työnjohtaja tekemisiä...
Ymmärsinkö oikein? Maallikorakennuttajalla (jolla on luultavasti heikoin tietämys rakentamisesta) on suurempi vastuu kuin vastaavalla työjohtajalla? Eihän tuossa ole päätä eikä häntää...Ilmankos maassamme on niin paljon luokattoman huonoa rakentamisen laatua? Onko vastaava mestari vain nimi paperissa ilman vastaavan vastuita?
Jos menen yksityispuolelle leikkaukseen ja maksan operaation omasta pussista niin pitääkö minun ensin opiskella kirurgiksi että pystyn valvomaan operaation toteutuksen? Onko sielläkin vastuu ensisijaisesti tilaajalla? Voi kamalaa, pitää yrittää pysyä terveenä.....
Jotenkin tuntuu että tätä on turha enää selittää enempää, mutta yritetään nyt:
- vastuu rakennushankkeesta on viimekädessä sillä joka on rakentamaan ryhtynyt. Tätä hlöä kutsutaan rakennuttajaksi. Se että rakennuttaja ei tiedä mitä tekee (eli on ns maallikko) ei poista hänen vastuutaan.
Jos et halua rakennuttajan vaastuuta niin älä ryhdy rakennuttajaksi vaan osta valmis talo.
Eiköhän tuossa taustalla vaikuta se, että vastaava on vain palkollinen jonka tekemisiin luonnollisesti vaikuttaa hänen työnantajansa eli rakennuttaja.
Tilanne on vähän vastaava kuin jos rikas mutta pöljä päättäisi perustaa firman ja palkkaisi firmalleen johtajan jonka johdolla tehtäisiin konkurssi kun firma hassaisi rahansa ja jättäisi verot ja laskut maksamatta. Palkattu johtaja voi joutua korvausvastuuseen työnantajalleen mikäli osoittautuu että hän on lyönyt laimin hommansa, mutta ei se mitenkään vähennä firman omistajan taloudellista tai juridisia vastuita.
Yksi tapa millä yhteiskunta pyrkii suojelemaan (muiden muassa) osaamattomia maallikkorakentajia on se, että rakennuttajalla on velvollisuus hankkia työmaalleen ammattilainen vastaavaksi työnjohtajaksi. Tämän vastaavan työnjohtajan vastuut ja tehtävät on kirjattu lakiin. Pitää muistaa, että jos vastaavan vastuita kasvatetaan niin kasvaa väistämättä myös vastaavien palkkiot ja moni saattaisi pitää tätä turhana rahastuksena ja holhouksena. Tällä hetkellä oletus on, että rakennuttaja itse tajuaa kuinka paljon valvonta- ja työnjohto-osaamista hänen tulee palkata. Ehkä rakennuttajalle pitäisi olla joku kirjallinen koe missä testattaisiin että rakennuttajaksi aikovalla on perustiedot kunnossa siitä miten työmaata tulee valvoa ja kenellä on siitä vastuu.
P.S. Tässäkin ketjussa on puhuttu vastuun jakamisesta. Miten vastuu käytännössä jaetaan, veitsellä keskeltä poikki ja molemmille kilon mötikkä vastuuta vai kuinka se tapahtuu? ;)
Rauno kuvasi yllä triplaa työmaalla. Onhan siellä orkesterissa mukana myös kaupungin tai kunnan rakennusvalvonta , joka on hyväksynyt piirustukset, suorittaa katselmukset ja pitää muutto-ja lopputarkastuksen. Jotennii tuntuu, että näin tarkasti (lakisääteisesti ) syynätyn homman pitäisi pystyä varmistamaan laadukas rakentaminen maassamme.
Rakennusvalvonta on(tai ainakin sen pitäiso olla) kohtuullisen isosilmäinen kuhaverkko joka pystyy blokkaamaan vain räikeimmät puutteet, esim sen että yritetään rakentaa ilman kunnon suunnitelmia tai on muita isoja puutteita toiminnassa. Rakennustarkastaja käy omakotityömaalla noin 5-6 kertaa joten hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia valvoa tai puuttua muuta kuin räikeimpiin ja sillä hetkellä näkyvissä oleviin asioihin.
Silmäparien kokonaismäärän kasvattaminen ei ole oleellinen vaan se, miten laadunvalvonta toteutuu työmaan päivittäisessä toiminnassa. Tyypillisellä työmaalla rakennuttajalla ei ole riittävää osaamista (vaikka motivaatiota varmasti olisi) valvonnan toteuttamiseen, vastaava käy työmaalla sopimuksen mukaosesti eli ei edes viikottain, rk-valvonta käy vielä harvemmin, erillistä valvojaa ei ole ja urakoitsijan työnjohto ei välttämättä käy työmaalla kertaakaan sen jälkeen kun urakkasopimus on tehty vaan luottaa siihen että heidän palkkaamansa aliurakoitsija hoitaa hommat hyvin... Eli käytännössä 99% laadunvalvonnasta jää niille janttereille joita siellä työmaalla ravaa erinäköisiä asennuksia tekemässä ja vasaraa heiluttamaassa. Se on sitten ihan tuurista kiinni että minkälainen osaamistaso, motivaatio ja työmoraali näillä kavereilla sattuu olemaan.
Onneksi satuin löytämään tämän viestiketjun, mielenkiintoisia ja asiallisia näkökulmia rakennuttamisen ihmeelliseen maailmaan. Tuo valvonta onkin näköjään niin kimurantti juttu että en uskalla luottaa omiin kykyihini löytää riittävän tarkkanäköinen vastaava mestari tai valvoja "janttereita" työnjohtamaan ja laatuvalvomaan. Itse en osaa päivittäistä rakennustoimintaa valvoa joten lienee viisainta haudata rakennuttamishaaveet tältä erää. Kuulostaa arpapeliltä millaisia työmiehiä sinne sattuisi töihin saamaan.
Ja varsinkin sillä työmäärällä....eihän tuossa oikeasti ole juurikaan montaakaan etappi joissa voidaan sopia katselmuksia.
Oletetaan ettei vastaava osallistu millään tavoin talon suunnitteluun eikä talotehtaan valintaan taikka kilpailutukseen yms. Parhaat vastaavat tekevät myös näitä ihan normaaliin rahaan eli riippuen missä päin tehdään jopa alkaen 2000e.
1)perehtyminen mitä rakentaja meinaa rakentaa ja minne, asiakkaan haastattelu, sopimuksen teko 2-4h
2)Vaikkapa ns. tonttikatselmus - katsellaan miltä se tontti näytttää paikanpäällä ja kartalla ja miltä naapurusto jne. Aikaa menee tunti maksimissaan 2h . Neuvoo ottamaan teettämään perustamistapalausunnon jos ei itse halua/pysty/saa antaa sellaista. Antaa alustavan arvion tontin rakennettavuudesta yms. Tässä kohtaa neuvoo vaikka hylkäämään tontin. (Kun on saatu perustamistapalausunto -> lyö käteen kopion kyseisestä perustamistapakuvasta.)
3)Rakennuslupahakemuksen täyttö yms asiat 2h
4)Aloituskokous:pakollinen kokous
5)Maaurakoitsija tulee tontille -> käy selvittämässä että kuviot on selvät. aikaa menee noin 0,5h
6)Maaurakointi käynnissä...tsekkaa salaoja ja sadevesi, talon ulkopuolisi lvi-juttuja...maanrakennusta tietystä ja antaa asioista selkeän mielipiteen ja kirjaa rakennuspäiväkirjaan asioita ja huomioita. Tarvittaessa vaikka keskeyttää homman.
7)maanrakennus siltä osin valmis että voidaan alkaa tekemään perustuksia -> antaa luvan kun tietää mitä on aikomus tehdä ja kuka jne. Tarkastaa lopputuloksen.
8) Tarkastaa perustusten teon aloituksen 0,5h
9) käy perustusten teon välissä 0,5h. Antaa palautetta hommasta, tarvittaessa vaikka keskeutttää teon.
10) tarkastaa valmiit perustukset, mittaa ne. ok vai ei 2h.
11) Sisätäytöt: koron tarkastus ja seuraukset.
12)kun talon runkoa aletaan tekemään tarkistaa että kuviot on selvät.
12) tsekkaa rungon valmistuksen aikana juttuja ja on jo vähän haastavampi tarvittaessa tekijöitä kohtaan
13) tsekkaa paikan kun runko on valmis ( mahdollisesti vesikatto päällä) eli ne asiat mitä vaikkapa "pystytysporukalle" on kuulunut. Tässä kohtaa on yhä jämäkkä. Antaa selkeästi mielipiteensä asiasta ja huomauttaa pienistäkin epäkohdista
14)Sisäpuolisten lvi-töiden tarkkailu (joo vaikka on lvi-valvontakin...mutta kun se on yleensä se tekijäkin.)
15) lattiavalun koron merkkauksessa avustaminen (tarvittaessa), ainakin sen tarkistus
16)Lattiavalutehty...sen tarkistus RyL mukaisesti.
17)Sisätyöt alkaa. ennen aloitusta tsekkaa että asiat on selvät.
18) sisätyöt edistyy...tarkastuksia sopivin välein, etappeja. Palautetta.
19)sisätyöt valmiit...tarkastus ja hyvöksyntä/hylkäys
Jne. Ja mitä enemmän on palkattua työvoimaa, firmoilta ostettuja työsuorituksia, sitä enemmän ja raaemmin tarkastuksia ja kriittistä palautetta ja korjauskehoituksia.
Ei tuollaisessa hommassa kiire tule jos vain organisoi asioita. eipä noilla montaa kohdetta saa olla samaan aikaan...ehkä max.10.
Olisipa kiva olla vastaava mesu varsinkin omakotitalotyömailla. ei paljoa helpompaa rahan saantitapaa äkkiseltään voi keksiä.
HAh. Kuka pystyy tekemään noin nopeasti. Jos ihminen on työmaalla 0,5 tuntia on minimi laskutus oltava vähintään 2-3 tuntia. Yksinkertaisesti kukaan ei pysty tekemään päivässä kuin max 3-4 kpl. 0,5 tunnin työmaakäyntejä. Autossa istumiseen menee aikaa hyvin paljon. Jossain välissä päivän päätteeksi pitäisi myös dokumentoida ja tehdä paperitöitä.
Kuka lähtee tekemään ihmisille valvontatöitä saadakseen päivässä laskutusta esimerkiksi 1,5 tuntia jos koko päivä menee.. 8 tuntia on laskutettava jokaiselta päivältä että saa kuukausipalkan tienattua, ja siihen ei kovin montaa lyhyttäkään työmaakäyntiä eri puolilla kaupunkia kerkeä tekemään.
Esim.10 työmaata vuodessa a'3500e-5000e =35-50te sivujutut=ihan riittävästi rahaa.
35-50 tuhannesta saakin nostettua palkkaa itselle 10 000-15000 euroa, jos sitäkään..
Kyllähän korkeakoulutetun rakennusinsinöörin pitää lähteä töihin halvemmalla kuin mäkkiduunari tai siivooja..
Ihmisiltä on suomalaisen yrittämisen kulurakenne pikkasen hukassa..
Vastaava nimi tulee siitä että hän vastaa puhelimeen ja mahdollisesti vastaa myös oikeudessa kun timpermanni putoaa telineeltä ja katkaise niskansa. Näistä tapauksista onneksi selviää päiväsakoilla.
Markalla saa markan tavaraa, sama pätee tässä.
Moni mestari voi "myydä" palveluitaan laajana kokonaisuutena tai sitten vain "nimi paperiin". Tuossa jälkimmäisessä vaihtoehdossa kannattaa mestarin itse sen verran vaivautua että laatii sopimuksen jossa työmaan työturvallisuusvastuu sälytetään tilaajalle. Tämä ko, paperi pienentää vastaavan sakkoja oikeudessa merkittävästi esim. tapauksessa jossa joku virolainen kattotyöntekijä sukeltaa katolta alas ja potkaisee tyhjää.
Tuosta työturvallisuusvastuusta:
Täällä sanotaan että "Vastaavalle työnjohtajalle ei kuulu työmaan turvallisuudesta huolehtiminen tehtävänä ellei siitä ole rakennuttajan kanssa erikseen sovittu."
http://www.rkl.fi/ajankohtaista/Toimintaa/fi_FI/Tyoturvallisuusopas/_files/87592084973624582/default/Pientalotyomaan tyoturvallisuus sahkoinen.pdf
Toinen asia mikä jäi mietittymään on se, että jos vastaavan työnjohtajan lakisääteisiä tehtäviä siirretään toiselle henkilölle (rakennuttajalle tai muulle taholle) niin onko moisella paperilla oikeudessa mitään arvoa? Miksi vastaavan tulee olla kunnan hyväksymä jos tämän tehtävät ja vastuut pystyisi yksinkertaisella a4:lla siirtämään jollekin jaska jokuselle? Tämä on mutua eikä tietoa, mutta luulen että lakisteisistä vastuista mesua ei voi vapauttaa muuten kuin vaihtamalla mesun toiseen.
Juu minä mietin sitä että jos valvoja saa yhdestä kohteesta sen 2,5-4,5 tuhatta euroa kuussa ja valvottavia kohteita on sitten haalittu vaikka 12 kappaletta,niin onko se sitten vähän helvetisti fyrkkendaalia ja painolasti käy liian painavaksi ja valvoja sekoaa ahneuksissaan,eikä välitä paskaakaan Reinon ja tuijan hankkeesta.. Meinaan että onko ylipäätään mahdollista ottaa keikkaa tuolla tavalla?
Ei ne ole mitään kuukausipalkkioita vaan kokonaispalkkioita. Tyypillinen pientaloprojekti kestää 12-48kk joten siitä voi laskea kk-palkkoja...
Ja palkkio ei ole sama kuin palkka. Kun vastaava laskuttaa asiakastaan 4000 euroa niin siitä voisi jäädä palkan sivukulujen ja työnantajamaksujen jälkeen ehkä 2500-2600 euroa itselleen palkkana maksettavaksi. Jos siellä työmaalla käydään rakentamisen aktiiviajan (yleensä about vuosi) noin kerran viikossa niin keikasta voisi selvitä 50:llä työmaakäynnillä. Tosin tälläkään käyntimäärällä ei vielä valvota kovin tarkasti. Kun jaetaan 2550 euron palkka 50 työmaakäynnillä niin yhdestä käynnistä saisi bruttopalkkaa 51 euroa. Jos työmaakäyntiin menisi matkoineen keskimäärin 1,5h niin tuntipalkaksi jää huikaisevat 34 euroa. Putki- tai sähkömiehelle maksetaan yleensä enemmän.
Lisäksi pitäisi huomioida myös se, että jos sulla on tuollaisia yksittäisiä käyntejä ripoteltuna joka toiselle päivälle pitkin kalenteria, niin niiden ohessa on aika vaikea tehdä mitään muita töitä järkevästi. Oikeastaan jos tekee tuollaista "silppuhommaa" niin ainoa järkevä tapa tehdä sitä on yrittää saada "silppua" kalenteriin niin paljon että sinne ei jää turhia aukkoja.