Miten on että kun on moottorissa latauskäämi joka tekee n. 50-60v vaihtovirtaa ja siitä tulee ulos yksi johto ja toinen pää on ilmeisesti maadoitettu.
NIIN jos laitan tasasuuntausdiodit tuohon ja otan niihin vaihtovirran tietysti tuosta johdosta mikä tulee ulos ja sitten rungosta maadoitus.
Niin voiko tasasuunnatun sähkön miinuksen kytkeä edelleen runkoon? Eli että vaihtovirran toinen napa ja tasasuunnatun sähkön miinus olisivat molemmat samassa rungossa?
Entä onnistuuko ihan regulaattorin läpi ladata akkua. Eli jos tasasuunnatun sähkön jälkeen lauitan 7815 regulaattorin niin lataako se akkua niin ettei keitä?
Rajoittaako regulaattori itse virtaa eli kun moottorin käämi valmistajan mukaan tuottaa n. 9 ampeeria virtaa niin täytyykö olla niin täytyykö laittaa 1,5a regulaattorita 6kpl? Vai riittääkö yksi ja sitten akku saa 1,5 amperi latausvirtaa?
Eikö 1,5 ampeeri riitä lataamaan käynnistysvirran takaisin. Entä jos haluan muualle sähköä niin laitan toisen regulaattorin ja siitä saa virran moottorin ollessa käynnissä ettei akku tyhjene?
NIIN jos laitan tasasuuntausdiodit tuohon ja otan niihin vaihtovirran tietysti tuosta johdosta mikä tulee ulos ja sitten rungosta maadoitus.
Niin voiko tasasuunnatun sähkön miinuksen kytkeä edelleen runkoon? Eli että vaihtovirran toinen napa ja tasasuunnatun sähkön miinus olisivat molemmat samassa rungossa?
Entä onnistuuko ihan regulaattorin läpi ladata akkua. Eli jos tasasuunnatun sähkön jälkeen lauitan 7815 regulaattorin niin lataako se akkua niin ettei keitä?
Rajoittaako regulaattori itse virtaa eli kun moottorin käämi valmistajan mukaan tuottaa n. 9 ampeeria virtaa niin täytyykö olla niin täytyykö laittaa 1,5a regulaattorita 6kpl? Vai riittääkö yksi ja sitten akku saa 1,5 amperi latausvirtaa?
Eikö 1,5 ampeeri riitä lataamaan käynnistysvirran takaisin. Entä jos haluan muualle sähköä niin laitan toisen regulaattorin ja siitä saa virran moottorin ollessa käynnissä ettei akku tyhjene?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ensimmäiseen kysymykseesi vastaus:
Et voi käyttää kokoaaltotasasuuntausta (silta), jos kuorman miinus pitää kytkeä maihin. Yhdellä diodilla toteutettu puoliaaltotasasuuntaus sen sijaan onnistuu.
Toinen kysymys:
Regulaattoreitten kytkeminen rinnan ei ole toimiva ratkaisu. Muutenkin suosittelisi perehtymään sähkötekniikkaan enemmän, mitä nykyinen tiedontasosi näyttää olevan, ennen kuin alat toteuttaa kytkentääsi.
Nyt ensin pitäis ottaa se latauskäämin maapää irti ja tuoda johdolla ulos kuin se toinenkin pää.
sitten voit laittaa sen tasasuuntimen siihen ja maadoittaa sen miinuspuolen siitä lähtöpuolelta. tulopuolelta ei maadoiteta mitään.
silloin on käytettävissä se 50-60 v tasasuunnattuna, kokonaan oma juttunsa on, mihin sellaista jännitettä meinaat käyttää sitten ja miten!
Se on ilmeisesti jokin vauhtipyörällä oleva lataus/ valokäämi joka antaa ilman kuormaa kovilla kierroksilla jopa noin korken jännitteen, se kun riippuu ihan kierroksista kestomangneettigeneraattorin tuotto.
Kannattaa vetää molemmista navoista varmuuden vuoksi hyppylangat moottorin kuoreen, niin asianmukainen ja säädökset täyttävä suojamaadoitus on kunnossa.
Niinpä, ei tuu ylijännitettä, kun molemmat navat kytketään tukevasti runkoon! ;)
Vuorenvarmaa Suomi24-tasoa!
Testaapa paljonko käämistä saa tehoa. Laita sarjaan 4 kpl auton polttimoita, ensin vaikka 4x7W, sitten 4x21W ja kenties 4x55W ajovalopolttimoita. Paljonko jännite on noilla kuormilla? Vaikuttaa teholähteen regulaattorin suunnitteluun.
Jännitettä voisi ehkä helpoiten pudottaa 115/48V tms. muuntajalla, perään kokoaaltotasasuuntaus ja lineaariregulaattori.
Eikö noita lataus säätimiä ole ihan valmmina. tai onnistuisiko jollain reed rele vastus tms. kytkennällä ohjata tapporelettä joka katkaisee virran kun akku on täynnä? siihen vaan sitten diodi väliin ja avot.
tai sitten laittaa jonkun halogeeni polttimen syömään ylimääräistä sähköä ja alentamaan jännitettä vaikka h4 polttimen nippusiteellä johonkin riippumaan. sitten polttimen jälkeen diodilla virtaa akulle.
näin itse hoidin ruohonleikkurin akun kiehumis ongelman. akku porisi kuin viimeistä päivää, geeliakku pullistui ja juuttui akkukoteloon jne. sitten siinä jännite oli jotain 18-19 volttia ihan hetken ajon jälkeen.
laitoin vain h4 polttimen moottorin kylkeen kiinni ja mittasin johtonipusta mihin johtoon tulee virta vasta kun avaimesta kääntää ja siihen sen sitten kytkin. kaksi kesää jo toiminut ja kohtahan se taas nähdään miten pelaa. jos lamppu palaa niin laittaa toisen langan toimintaan vaihtamalla johdon paikkaa.
se on tuo tioti kova sana tässä osiossa !
tuntuu käyvän vähän joka vaivaan. oisko siitä peräpukamiin apua jos laittas poikittain estosuuntaan putkeen...
Käämi on vauhtipyörän / puhallinsiivikon alla että sinne ei helposti pääse toista päätä etsimään.
4x 21 wattiset lamput kun kävin hakemassa ja kokeilin niin oli niin jännite käämissä oli n. 45-50v vaihtovirtaa kun oli kaasua päällä.
Pakko on kytkeä akku runkoon koska starttimoottori ei muuten toimi eli sitten puolialltotasauksella tehtävä. Eikö se hukkaa puolet tehosta?
Entä sitten kun laitan siihen sen yhden diodin niin sittenhän sieltä tulee jotain vähän päälle 20v tasavirtaa. Voikohan jännitteen pudottaa sitten vielä jollain vastuksella tai todella ohuella johdolla jota on tarpeeksi kiepitettynä johonkin.
Entä muun sähkön otto, voiko sen tehdä sitten kokoaaltotasasuuntimella ottamalla vaihtovirtaa käämistä ja maan rungosta ja sitten johdottamalla kahdella johdolla loput?
Voiko siihen käyttää montaa regulaattoria niin että laittaa yhteen vain sen 1,5a kuormaa ja toisesta lisää jne... Tuntimittariiin pitäisi saada sähköä ja sitten muutamaan releeseen varmaan tarvitsee ja jos pari lamppua laittaa hämärässä ajoa varten.
Kestääkö 1,5a regulaattori 12v 20W halogeenilampun asentamisen kun pari wattia tulee ylikuormaa? Jos sen ruuvaa kiinni johonkin palkkiin että jäähtyy, mutta eikö silloin miinus taas kytkeydy runkoon ja tarvitsee jotain eristettä?
Meinasin käyttää 7815 regulaattoria että antaa 15v jolloin valoteho parempi eikä tarvitse niin paksulla johdottaa kun saa vähän hävitä matkallekin. Mutta ottaako halogeeni vastaavasti enemmän virtaa sitten kuten järkeilin, palaako regulaattori?
Sitten vielä kysymys sulakkeista? Laitanko yhden sulakkeen latauskäämin jälkeen heti jos on esim. 4kpl 1,5amp regulaattoreita ja akun lataaminen niin riittäisikö joku 5a sulake jos käämi on n. 10amp ?
Vai laitanko sulakkeet erikseen eri kohteisiin meneviin virtoihin eli vaikka 1,5a regulaatorrille varmaan riittää 1a sulake korkeajännitepuolelle. Ja akun lataamiseen vaikka 2a?
Yksi mahdollisuus olisi tietysti laittaa hihnavetoinen laturi mistä saisi suoraan sopivaa sähköä käyttöön.
eli latausvirta on 9A ja jännite 60V kuormittamattomana. Juttu on nyt sellainen että tuon virran määrää lämpeneminen, eli käämilangan paksuus. Parhaat tehot saat käämistä ulos kun virta on 9A ja jännite mahdollisimman korkea.
Voit yksinkertaisimmillaan pudottaa jännitteen regulaattorilla tuonne 15v tuntumaan mutta silloin menee yli puolet käämin tehosta hukkaan, jos et lämpöä tarvitse.
Se että saisit tuon käämin tehon kokonaan hyötykäyttöön tarkoittaisi muuntajaa tai hakkuria, hakkuri voisi jostain ebaystä vaikka löytyäkkin. Verkkovirtamuuntajaa ei voi suositella kun taajuudesta meillä ei ole mitään tietoa.
Olisi kiva tietää mikä on tuon käämityksen nimellisjännite, eli paljonko on jännite kun kuorma on tuo 9A. Niin tai näin niin suunnittelemasi kyhäelmät hukkaavat suurimman osan tehosta lämmöksi joka on pois moottorin käyttövoimasta ja bensatankista.
Häviötön tapa poistaa tehoa on tuo puoliaaltotasasuuntaus jota nyt ehkä suosittelisin.
Regulaattoreita ei kytketä rinnan vaan laitat siihen PNP-tehotransistorin rinnalle, vaikka 25A malli.
Regulaattorin eteen voit laittaa vaikka 100W tehovastuksen joka kestää hukata tuon järjettomän lämpötehon Jos kuormituksesi on vaihtelevaa, kuten akun lataaminen tuppaa olemaan niin vastuksen kytkeminen on hankalaa kun sen arvo pitäisi muuttua.
Yksi vaihtoehto on kytkeä diodeita sarjaan, jokainen diodi hukkaa aina 0,6v, toisin kuin tavallinen vastus mutta kyllä siinäkin sulla hommaa riittää hukata 45volttia diodeilla
Ja sitten sellainen juttu 12v ei lataa akkuja yhtään. akun latausjännite on 14,4V Eli 15v regulaattori ja yksi diodi siihen perään niin tippuu 0,6V pois kuten jo äsken opittiin. Lisäksi tuota 15v regua saa poikeuksellisesti 3A mallina, koodia en muista, olisiko ollut 7815T???
Oikeaoppisesti tuo homma tehtäisiin käämimällä valokäämi paksummalla langalla, mahdollisesti vielä kolmeen eri vaiheeseen ja tietysti järjestelmästä kelluvaksi.
Sitten noihin sun kysymyksiin
Puoliaaltotasasuuntaus ei hukkaa puolia tehosta, se ei vain käytä puolia tehosta, tämä on nerokas ja häviötön tapa jättää puolet tehosta käyttämättä. Haittoja voi kuitenkin aiheuta radiolaitteille ja vääristymää siniaallonmuodossa, kuten aina vaihtovirralla, puolijohde aiheuttaa myös harmonista säröä.
Voit tehdä muulle sähköille kokoaaltotasasuuntauksen ottamalla rungosta ja käämin päästä, mutta tämä edellyttää sitä että tämän tasasuuntaussillan jälkeen mikään koje ei ole maadoitettu runkoon.
Regulaattoreissa on virtarajoitus, eli jos yrität ylikuormittaa sitä niin jännite notkahtaa, virta on aina esim 1.5A tai 3A riippuen mallista. Eli periaatteessa regu ei hajoa jos huolehdit riittävästä jäähdytyksestä. Tämä nyt kuitenkin taas on sillä tasolla että itse en näin komponentteja mitoita äärirajoilleen.
Halogeenipolttimo on puhdas vastuskuorma, mitä enemmän jännitettä, sitä enemmän se ottaa virtaa. Regu ei kärähdä jos on jäähdytetty vaan jännite notkahtaa jos sitä ylikuormitetaan, eli poltin palaa sillä jännitteellä mikä 1,5A virralla sille riittää.
Ja joo! regun on keskimmäinen nasta maissa, tämän takia saa silikoonieristelevyjä tai sellaisia "lasilaminaatteja (mitä nyt onkaan)" siihen väliin niin regu jää kellumaan. Mutta tämähän ei ole ongelma jos kytket regun rinnalle sen tehotransistorin. Ostat täysmuovisessa kuoressa sen niin et tarvitse eristelevyä. Ainoastaan transistori tarvii jäähdytyksen kun mitoitat vastuksen oikein.
Sulakkeen mitoitus lähtee ihan ensiksi siitä mitä siltä halutaan suojata ja miltä, sen jälkeen katsotaan johdotuksien neliöitä ja sitten normaalia kuormistusta ja sitä että mikä on ylikuormitus jolloin sulakkeen pitää palaa.
Jos järjestelmäsi akku on aivan tyhjä niin tuo 5A sulake ei kestä 4 regulaattorin kuormaa, sulake pitää olla suurempi ja annat regulaattorien huolehtia virranrajoituksesta.
Pitäisi tietää että mikä on käämin oikosulkuvirta ja että onko valmistaja suunnitellut sen kestämään sitä virtaa, jos käämi kestää sen, ei sulaketta tämän puolesta tarvita, kuten akuttomissa mopoissakaan ei ollut.
Jos käämi pitää suojata palamiselta niin se on sitten käämin nimellisvirta joka määrää sulakkeen. mitoitat muut kaapelit kestämään tämän virran niin sulaketta ei näissä kytkennöissä tarvita. Sulakkeella voit myös säästää kaapelineliöissä, eli jos laitat kaapelit jotka eivät kestä tuota käämin oikosulkuvirtaa niin silloin sulake väliin. Nyrkkisääntönä 5A per neliömillimetri, eli 1,5mm2 kaapeli 7,5A
Akkujärjestelmä on eri juttu, akusta tulee oikosulkutilanteessa niin mieletön virta että kaikki on pakko suojata sulkakkeilla kuormituksen mukaan.
hihnavetoiset laturit vaatii jumalattoman kokoisen 50-100ah akun kaverikseen koska niistä tuleva sähkö on todella epätasaista ja täynnä häiriöitä. lisäksi jos kulutusta ei ole ja ajat kovilla kierroksilla niin kiehuu sekin akku.
ne toimii vain autossa kun ne on oikein mitoitettu yhdessä akun ja kulutuksen kanssa. nyt jos laitat pari 20w lamppua ja on vaikka 60a hihnavetoinen laturi niin akku kiehuu että porina käy ja polttimot käryää.
hihnavetoisen laturin pyörimisnopeuskin on tarkaa, jos liian hitaasti pyörii niin akku jatkuvasti alivarauksessa ja liian tiheällä välityksellä kiehuu, täytyy löytää kultainen keskitie.
Trollihan olet mutta tyhmänä provosoidun kuitenkin.
Ehjä laturi niin ei akku mihinkään kiehu oli kuomaa tai ei, eriasia jos jännitteensäädin poistetaan ja nostetaan kenttävirta tappiin manuaaliseti
Laturi on kolmivaihe tähtikäämitty ja tasaista on sähkö, jännitteensäätäjä pitää jännitteen 14.4v ja jos ei ole tarvetta tuottaa sähköä laturi pyörii tyhjillään eikä tuota sitä
Pyörimisnopeudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä, toki laturi on kykenevä tuottamaan sähköä enemmän kovalla nopeudella mutta jos tarvetta ei ole niin ei se mitään tuota, jännite pidetään 14,4v
Ainoa miten teoriassa olisi mahdollista akku rikkoa on laittaa iso vaikka 100A laturi ja pieni 4Ah akku järjestelmään, kun akku on aivan tyhjä ja laturi tuuppaa kaiken mitä akku ottaa niin 4Ah akku saattaisi räjähtää.
Tämä kuitenkin teoriaa ja todellisuudessa todennäköisempää että akun sisäinen vastus tulee vastaan ja jännite nousee hetkessä 14,4v... jatkuvassa syklikäytössä akkun käyttöikä jää lyhyeksi.
Magneetto on eriasia kuten mopoissa. niissä on kestomagneetit eikä kenttävirtaa voida säätää, tehoa tulee aina enemmän ulos pyörimisnopeuden kasvaessa raudan kyllästymispisteeseen asti. Nämä järjestelmät toteutettiin perinteisesti juuri analogiregulaattorilla ja ylimääräinen teho ajettiin ajoneuvon runkoon lämmöksi.
Olipas paljon asiaa. nyt täytyy kyllä todeta että kun tarkemmin rupesin miettimään tuota 9 a virtaa niin jos 9 a otetaan vaikka akun lataamiseen niin eihän käämin korkeammalla jännitteellä sitten välttämättä kulje 9 a virtaa.
En tiedä käämityksen nimellis jännitettä mutta olettaisin sen olevan jotain n. 30v jos se on ajateltu 12v järjestelmään ja puolitasasuunnin hävittää puolet jännitteestä niin sittenhän se olisi suunnilleen tuossa.
Olen ymmärtänyt ettei regulaattori hävittäisi tehoa niinkuin esim. vastus eli että ei muuttuisi lämmöksi puolet onko sitten niin että sekin hehkuu punaisena.
Eli kannattaako nyt ladata akku laittamalla puolitasasuunnin yhdellä diodilla ja sen jälken yksittäinen regulaattori. jos se kerran kestää palamatta niin sittenhän se on ihan hyvä akun lataamista varten eli lataa 1.5a akkuun. Kai se riittää? Vai pitääkö olla se 3a regulaattori akkua varten.
Akusta pitäisi varmaan ottaa yhteen releeseen virta koska se tarvitsee olla vetäneenä että moottori lähtee käyntiin, käynnistyksen esto / tappokytkinjärjestelmän yksi rele. ei kai se vie liikaa virtaa tuosta 1.5 ampeerista että akku ei sitten enään lataannukaan.
Sitten eli jos laittaa 7815 regulaattorin yhtä 20w lamppua varten niin sehän antaa 1,5amp 15v jännittellä eli 22,5w tehon jolloin kytkettäessä 20w lamppu niin jännite onkin n. 12v eli juuri hyvä?
Jos laittaisin vaikka kolme 20w lamppua niin kolmella regulaattorilla ja yksi tuntimittariin ja sitten akun lataaminen vielä yhdellä. vai kärsiikö tuntimittariin ottaa samasta mistä vaikka lamppuun?
Kannattaako muun sähkön ottoa varten laittaa kuitenkin ensin puolitasasuunnin eikä kokotasasuunninta ennen regulaattoria vähentääkö se häviötä. tällöin ei tarvitsisi myöskään tehdä kahdella johdolla.
Entä sitten jos kuormitan käämin tuohon 9 ampeeriin ja jännite on enään joku 30v ja diodin läpi tuleekin 15v niin antaakko 7815 regulaattori enään 15 volttia vai mitä tapahtuu. Eli pitäisikö kuitenkin käyttää kokoaaltotasasuunninta.
Tai jos laitan 3x 20w lamput ja tuntimittarin niin eihän siitä tule kuin vasta jotain vähän päälle 5 amp. Sitten akun lataukseen 1.5 amp niin 6.5 amp kokonaiskuorma niin tuskin tulee ongelmaa. ei viitsisi laittaa hihnavetoista laturia noin pientä tarvetta varten.
Sulakkeella pitäisi suojata ettei käämi tai mikään pala. en usko että käämi välttämättä kestää oikosulkua enkä viitsisi kokeillakaan. Eli käämin jälkeen laittaa vaikka jokaista regulaattoria varten 1 ampeerin sulakkeen niin eikö se riittäne? ja käämin oikosulkuvirta polttaa äkkiä pienen sulakkeen joten monta pientä parempi kuin yksi iso.
Akun viereen varmaan myös joku vaikka 5a sulake jos se riittänee.
Käämi toimii virtarajoitteisena, otetaan esimerkiksi vaikka tuo 9A Eli jos laitat yhden 12v hehkulampun niin hehkulamppun yli menee jännite X ja piirin virta on 9A. Hehkulampun ylimenevä jännite määräytyy siis sen resistanssista sekä piirin virrasta.
Jos laitat kaksi 12v hehkulamppua sarjaan niin ne todennäköisesti palavat lähes yhtä kirkkaasti. Edelleen piirin läpi kukeva virta on 9A mutta teho kaksinkertaistui kun lamppuja on nyt kaksi, näin saadaan käämistä enemmän Tehoa, eli Watteja kunnes löydetään max jännite jolla 9A vielä tulee ulos.
Regulaattori on puolijohde ja se ei käyttäydy lineaarisesti virtapiirissä kuten vastus, lämmöksi se hukkaa kuitenkin kaiken ylimenevän tehon. Otetaan havainnolistava esimerkki:
käämin jännite 50V sitten sulla on regulaattori 15v ja regulaattorin perässä joku kiva kuorma joka ajaa regulaattoria täydellä, sen nimellisteholla. Olet valinnut 1,5A regulaattorin...
50v - 15v = 35V
Eli siis oikein kaiken tuon sepustuksen viitseit kirjoittaa ihan omilla sormillasi !?
olen kyllä hämmästyksen lamaannuttama ainakin puoli tuntia moisesta tarpeesta huh !
Meinasin regulaattoria käyttää ihan kun se olisi niin helppo laittaa paikalleen ilman suurempia ongelmia. eipä se sitten niin helppoa ollutkaan...
Olen ollut siinä luulossa että regulaattori nimeenomaan ei hukkaa lämmöksi tehoa vaan toimii viisaammin ja ottaa käyttöön mitä tarvitsee että siksi ei kannata laittaa vastuskytkentää vaan regulaattori.
sitten myös ajattelin että kun otetaan esim. 1,5 amp / 15v niin sehän tekee 22,5w mutta sitten vaikka 40v jännitteellä se onkin vain 625 mil amp. niin eihän se tarvitse silloin kuin 1 amp sulakkeen korkeajännityspuolelle.
En tiedä paljon tuntimittari vie virtaa että tuskin se kovin paljon vie. digitaalinen mittari siis eikä kellokoneistolla niin ei kai se paljon vie.
Mitä tapahtuu jos toinen puolijakso on kovemmin kuormitettu kuin toinen ja mitä käytännön etua on kytkeä diodit eri päin eli että molemmat puolijaksot käytetään kuin että toinen vaan, saadaanko silloin puolet enemmän virtaa?
Kun eihän sitä tiedä miten ne kuormittuu kun voi olla että akku on täynnä eikä ole muuta kuin tuntimittari pyörimässä tai sitten akku on startattu melkein tyhjäksi ja kaikki lamput on päällä tai mitä vaan siltä väliltä.
tai vaikka niin että lamput on päällä mutta akku täynnä tai akkua tarvitsee ladata mutta on kirkas päivä eli lamppuja ei tarvitse käyttää.
Tämä on siis tilanne eli mitään nimellisvirtaakaan ei voi sanoa kun virta riippuu ihan tilanteesta, maksimi lienee kuitenkin joku 6-7 amp eli 7.5 amp sulakkeella sitten pärjännee tai voi olla että jopa 5 amp koska kestäähän ne vähän ylivirtaa.
Tarkoitin sitä että jos kuormitan käämiiä niin paljon että on 30v ja sitten laitan yhden diodin puolitasasuuntimen niin siitä tulee 15v. Ja jos laitan sitten 7815 regulaattorin niin antaako se enään 15v vai vähemmän eli onko siinä jotain häviötä?
Mutta nyt siis kun ei olisi tarkoitus tehdä mitään tulipunaisena hehkuvaa kärvennintä vaan jonkinlainen viisas kytkentä joka ottaa virta sen verran kuin tarvitsee.
Mietin tuossa että ehkä parempi olisi valaa johonkin liimaan koko kytkentä eikä ruuvailla mihinkään rautoihin kiinni ettei kosteus pääse happanoittamaan sitä että siksikään ei saisi hirveästi lämmetä.
Löysin netistä tuollaisen kytkennän kun etsin 555 piirin säätimen ohjetta: http://img690.imageshack.us/img690/1504/reg.gif
Eli onnistuuko jos rakennan tuon kytkennän ja sitten laitan yhden diodin kautta latauskäämiltä virran tuohon laturi-kohtaan, akku-kohtaan laitan akun ja kuorma-kohdasta virran lampuille ja tuntimittariin.
Mielestäni se vaan katkaisee virrat lampuilta kun lataa akkua että mitenhän se nyt taas sitten on. vai eikö tuosta saa muuta virtaa otettua ollenkaan? Mitä kuormaa kuorma-kohtaan voisi kytkeä vai onko se ylimääräinen? Ymmärsin sen olevan kyllä jotain magneettigeneraattorin "tyhjäkäyntiä" varten eli siihen ei laiteta mitään.
Vai eikö tuo ole sellainen magneettihomma eli siihen pitäisi kytkeä jokin kuorma? Eli vaikka joku vastus tms?
Tai entä jos laitankin kaksi tuollaista kytkentää molemmille puolijaksoille omansa. Tarvitseeko silloin kaksi akkua myös vai voiko samaa akkua ladata kahdella puolitasasuuntauskytkennällä yhtä aikaa eri suunnista.
Sitten muun virran otan akulta. Siihen tarvitsee varmaan releen eli sitten pitäisi ottaa vielä kolmannella diodilla virtaa latauskäämistä ja laittaa siihen 7812 regulaattori joka antaa virran 12v auton releelle joka antaa sitten virtaa esim. lamppuun ja tuntimittariin. Regulaattori varmaan kestää yhden releen kuormaa vaikka jännitteen alentuminen olisi reippaampaakin.
Entä sitten kun löytyi pwm- säädinyksikkö aurinkopaneeliin niin jos en saa toimimaan muuten niin voiko käyttää sellaista:
http://aurinkosahko.mycashflow.fi/product/37/12v-10a-pwm-lataussaadin
Eli tarvitseekohan se tasasähköä vai vaihtosähköä mutta aurinkopanelin kohtaan laitan latauskäämin ja maadoituksen joko diodin kautta tai ei ja sitten akku kohdasta akkuun ja kuorma kohdasta ottaa muuta virtaa vai miten?
Mutta tyhjentääkö se sitten akun osaako sammua itsestään ja osaako se sammuttaa kuormat ja tuntimittarin kun sammuttaa moottorin vai pitääkö siihenkin laittaa erillinen relekytkentä.
Regulaattoria voi käyttää sellaisenaan tasaiselle vastuskuormalle, kaikki virtapiikit ja epätasainen kuormitus kuitenkin kohdistuu regulaattoriin ja tämän takia regulaattorin molemmin puolin on yleensä kondensaattori jonka koko riippuu usein siitä paljonko piirissä kulkee virtaa.
Niin sanotut reaktiiviset komponentit rikkovat helposti regulaattorin, kuten minkä vaan muunkin puolijohteen. Reaktiivisia komponentteija ovat mm kelat jotka synnyttävät itseinduktiojännitteen. Tuollainen kela on mm releen sisällä.
Yksinkertaisesti selitettynä releen käämi imee itseensä sähköa ja kun sähkö katkaistaan se on "ilmapallo" joka työntää sähköt nopeasti ulos ja sillä hetkellä regulaattorisi hajoaa, Tämän takia Puhutaan diodisuojatuista releistä, jos sinulla ei ole sellaisia niin diodi on laitettava estosuuntaisesti regulaattorin yli jotta käämiltä lähtevä itseinduktiojännite sujahtaa diodin kautta takaisin virtalähteeseen eikä riko regulaattoria.
Kyllä regulaattori toimii viisaammin kuin vastus. Vastus on yhtähyvä silloin kun kuormitus on vakio, mutta jos kuormitus vaihtelee esin joskus valot päällä ja joskus ei niin vastus ei toimi koska vastuksen ohm-arvoa pitäisi olla kokoajan muttamassa, käytännössä tarkoittaisi sitä että sulla on vastuksia mukanasi ja parkit päällä ajaessassasi sinulla on piirissä 10ohm vastus, mutta kun laita ajovalot, tai haluat painaa tööttiä niin sinun pitää vaihtaa vastus 2ohm siksi aikaa.
Regulaattori muuttaa omaa vastusarvoaan automaattisesti sen mukaan paljonko sinulla on kuormitusta. Lämmöksi se kuitenkin muuttaa ihan kaiken. Kuten sanoin lähtöjännite miinus ulostuleva jännite kertaa piirin läpikulkeva virta niin saat hukkaan menneen tehon watteina. Huom piirin virta on tulopuolella ja lähtöpuolella SAMA. Regulaattori ei ole muuntaja!
sitten myös ajattelin että kun otetaan esim. 1,5 amp / 15v niin sehän tekee 22,5w mutta sitten vaikka 40v jännitteellä se onkin vain 625 mil amp. niin eihän se tarvitse silloin kuin 1 amp sulakkeen korkeajännityspuolelle.
Käytännonetu on siinä että puoliaaltotasasuuntaus antaa vaan puolet magneeton kapasiteetista, ja toinen puoli jää käyttämättä. Jos suunnittelet kahta erillistä virtapiiriä niin näin saat magneetosta kaiken tehon irti kun pääset käyttämään myös toisen puolijakson.
Kuormitusta ei voi jakaa aina tasan, kuitenkin pyritään siihen että yleisimmässä tilanteessa kuormitus olisi mahdollisimman tasainen, sama koskee rakennuksia joissa on 3-vaihe järjestelmä, joku avaa tv:n joskus on valot päällä, joskus mikro. Kuormitus ei ole ikinä tasaista mutta pyritään jakamaan se tasan kuitenkin.
Ajoneuvosulakkeita ei mitoiteta sen mukaan mitä ne kestää ylivirtaa, esim autoissa jos kuormitus on 4A niin sielä usein on 10-15A sulake. Ääriraoilla sulake voi uutena kestää mutta pitkä kuormitus ja tärisevä ympäristö saattaa aiheuttaa sen palamisen, eli turan vikatilanteen jota ajoneuvovalmistajat välttävät viimieseen asti. Sinun käytössäsi ylimitoitus ei kuitenkaan ole mahdollista koska muuten käämi ei sitä jaksa polttaa. Kuten sanoin usein käämien perässä ei ole sulaketta.
Regulaattorin ylimenovastus on noin 2V eli tulojännitteen pitää olla minimissään 2V korkeampi tai muuten lähtöpuolen jännite alkaa laskea
Jos haluat vesitiiviin kytkennän jossa on tehokas jäähdytys niin suosittelen metallista, esim alumiinista vesitiivistä laatikkoa. Ruuvaat regulaattorin alumiinirasian sisäseinään kiinni, laitat piitahnaa väliin ja sitten valat rasian umpeen. Näin tuo koko alumiinirasia toimii jäähdyttimenä.
Katsoin nopeasti kuvaa mutta en sitä jaksa tarkemmin alkaa tutkimaan, näyttää akunsuojakytkennältä joka katkaisee piirin virran kun akku on tyhjillään ja kytkee uudelleen kun akun jännite nousee, en tiedä miten ajattelit sitä soveltaa?
Jos suoraan tuolla yrität latausta ohjelmoida niin tilanne todennäköisesti on se että kun akku on täysi niin laite kytkee on/off niin nopeasti kuin kerkiää ja rele hajoaa hetkessä. Tämäntyyppiset 0-100% kytkennät ovat tätä päivää mutta toteutetaan Feteillä. rele ei kestä.
Et tietenkään voi kahdella puoliaaltotasasuuntauksella ladata samaa akkua, tai muutenkaan yhdistää piirejä toisiinsa! siitähän tulee suora oikosulku, jos teet kaksi, niin pidät ne täysin eri piireissä.
Regulaattorille releen käämi ei ole mikään ongelma virtansa puolesta mutta tarvitset edelleen diodisuojauksen että rele ei riko regua. Relee toimivat siten että niiden kytkemiseen tarvitaan lähes oikea jännite mutta kun ne on kytketty niin ne pysyvät pitotilassaan alle puolella jännitteellä
Aurinkopanelikytkin voi olla hyväkin keksintö, tasasuuntaat sähkön ennen sitä ja pidät toisiopuolen kokonaan irti rungosta, muuten ei voi varmaksi sanoa toimiiko.
Aurinkopanelit tuottaa aina tasasähköä ja säädin toimii niin kauan kun sille syötetään virtaa, kun virta katkaistaan loppuu luonnollisesti lataus. Laitteen vuotovirta on todennäköisesti mikro- tai nanoamppeereita eli ei yhtään mitään.
Eli regulaattorin käyttäminen lienee hölmöläisen hommaa akun lataamiseen jos se polttaa sähköä lämmöksi vaikka kuinka. se relekytkentä (http://img690.imageshack.us/img690/1504/reg.gif) oli sellainen minkä pitäisi katkaista lataus kun akku on täynnä ja aloittaa uudelleen kun virtaa taas tarvitsee?
Voiko akun jännite laskea niin nopeasti että se menisi heti uudelleen päälle jos oletetaan että kuormaa siellä on yksi rele ja akkua käytetään vain starttaamiseen. tuossa kytkennässä on tietysti myös rele eli kaksi relettä. jos potikat säätää vaikka niin että lataus käynnistyy 12,8v ja sammuu 14,4v niin ainakin mielestäni sen pitäisi toimia kunhan akku on hyvä kuntoinen?
Sitten latausvirta olisi n. 4-5 amp jos se puoliaalto on puolet koko tehosta suoraan diodin kautta ilman vastusta. Mitenhän jos talvella käyttää ja akku on huono ottamaan virtaa itseensä niin onko jännite aina hetkessä tuolla 4-5 amp virralla se 14,4 ja lataus katkeaa.
Tai voihan talveksi säätää vähän isomman vaikka 16v latausjännitteen niin jos alkaisi virta kelpaamaan. ELI onko tuolla relekytkennällä nyt mitään mahdollisuutta saada akun lataus pelaamaan puoliaalto tasasuuntimella ilman että häviää lämmöksi suurin osa?
Eli ymmärsin että kaksi puoliaaltoa eli diodit eripäin niin saadaan täysi 9-10amp teho mutta yhdestä diodista vain maks 4-5amp. Sitten jos laitan kaksi diodia samoinpäin niin molemmista saakin vain jotain 2-3amp!?!
Entä miten jos on kokoaaltotasasuuntimella muun sähkön otto ja puoliaaltotasasuuntimella akun lataus, miten ampeerit sitten menee?
Saako kokoaaltotasasuuntimella maksimissaan koko 9-10amp ja puoliaaltotasasuuntimella sitten vain sen 4-5amp, tietysti ei yhtäaikaa molemmista koska käämin virta ei sitten riittäisi.
Miten kokoaaltotasasuuntimella otettu virta vähentää puolitasasuuntimesta saatavaa virtaa koska sehän kuormittaa molempia puolijaksoja. Tuleeko muuten ongelmia jännitteen mittaamisen kanssa jos ei ole sinusvirtaa niin mitä yleismittari siitä tuumaa.
Voisikohan muun sähkön ottoa ajatella että jos laittaisikin 24v lamput ja kokoaaltotasasuuntaimella sekä 7824 regulaattorilla ottaisi sähköä? Sittenhän tehohäviö olisi paljon pienempi?
Minä veisin paaliin tuollaiset vehkeet.
Ostakaa ihmiset suosiolla kaupasta uusi auto joka lähtee käyntiin pakkasellakin eikä tartte murehtia akun tilan suhteen.
Ei ne niin paljoa maksa.