Olen harkinnut laadukkaan, mutta kohtuhintaisen (mielellään 300-600e) makron ostamista Canon EOS550d:ni kaveriksi. Harkinnassa Tamronin 60mm / 2,0 putki sekä Tamronin 100 mm / 2,8 (ilman kuvanvakainta), lisäksi olen miettinyt Canonin omia 60mm ja 100mm putkia. Olisi mukavaa kuulla kokemuksia ko. objektiiveista. Minulla ei ole ylipäätään kokemusta Tamronista merkkinä, joten laatu hieman mietityttää.
Omien selvitysten mukaan Canonin AF on hiljaisempi ja nopeampi, mutta tuo ei ole itselleni olennainen seikka, koska tarkoitus olisi opetella makroilemaan käsitarkennuksella. Lähinnä pohdin tuota polttoväliä sekä eri objektiivien tarkennustyyppejä (esim. Tamronin 60mm putki ei piteni tarkennettaessa, kun taas 100mm pitenee). Mietin myös sitä, kuinka hankala Tamronin AF/MF -säätö on käytännössä. Canoneissa (joita aiemmat putkeni ovat) tarkennustapa vaihdetaan kytkimestä, Tamronilla tarkennusrengasta edestakaisin liikuttamalla. Kuinka herkästi tarkennustapa vaihtuu vahingossa?
Pohdin myös Tamronin 60mm lasista löytyvien LD-linssien käytännön merkitystä. Miten merkittävä ero on ja missä olosuhteissa siitä oikeasti olisi hyötyä?
Kuvauskohteina lähinnä liikkumattomat kohteet sekä sisä- että ulkotiloissa, mutta toki monipuolisuus ei ole haitaksi -eihän sitä ikinä tiedä, vaikka innostuisi kuvailemaan öttiäisiä pihalta.
Omien selvitysten mukaan Canonin AF on hiljaisempi ja nopeampi, mutta tuo ei ole itselleni olennainen seikka, koska tarkoitus olisi opetella makroilemaan käsitarkennuksella. Lähinnä pohdin tuota polttoväliä sekä eri objektiivien tarkennustyyppejä (esim. Tamronin 60mm putki ei piteni tarkennettaessa, kun taas 100mm pitenee). Mietin myös sitä, kuinka hankala Tamronin AF/MF -säätö on käytännössä. Canoneissa (joita aiemmat putkeni ovat) tarkennustapa vaihdetaan kytkimestä, Tamronilla tarkennusrengasta edestakaisin liikuttamalla. Kuinka herkästi tarkennustapa vaihtuu vahingossa?
Pohdin myös Tamronin 60mm lasista löytyvien LD-linssien käytännön merkitystä. Miten merkittävä ero on ja missä olosuhteissa siitä oikeasti olisi hyötyä?
Kuvauskohteina lähinnä liikkumattomat kohteet sekä sisä- että ulkotiloissa, mutta toki monipuolisuus ei ole haitaksi -eihän sitä ikinä tiedä, vaikka innostuisi kuvailemaan öttiäisiä pihalta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tätä pidetään yleisesti yhtenä parhaimpana makrona:
Sigma EX 70/2,8 DG Macro 1:1 Canon AF (n 450 €)
Kameralehti ja monet muut käyttävät tätä referenssiobjektiivinään.
Lähikuvauksessa AF:llä ei ole kovin suurta merkitystä. Pieleen se menee kuitenkin. Jos näkö ei ole kovin huono on manuaalitarkennus varmin, eikä se arvo kontrastikkaimpiin kohtiin, kuten AF. AF ottaa myös yleensä etummaiseen kohtaan, jolloin puolet terävyysalueesta menetetään.
Tuossa yleisemmät Canonille saatavat macrot yhtenä listana:
http://www.cyberphoto.fi/index_fi.php?/pri_objektiivit_fi.php?ArticleIDGroup=&MF=3&subMONTH=999&subMF=999&objtype=43&prislistan=0&showmoms=0
Polttoväli riippuu kohteista. kiinteät kohteet voi helposti kuvata lyhyellä polttovälillä, usein käsivaralta (35-60 mm) Aroissa hyönteisissä on pitkä polttoväli parempi (100-200 mm), mutta silloin tarvitaan jalusta, tai salama.
Macro vaatii aina runsaan himmennyksen, jotta kuvaan tulisi edes hivenen syväterävyyttä.
Kaikissa objektiiveissa on AF/M kytkin, ei niitä tarkennusrenkaasta remplata, mutta parhaissa objektiiveissa on jatkuva manuaalitarkennus, mikä sallii tarkennuksen korjauksen myös AF-asennossa.
Toisin, kuin halpazoomit on kaikki uutena myytävät macrot hyviä, tai erittäin hyviä. Erot löytyy suurimmilla aukoilla reunapiirrosta ja mekaanisesta toteutuksesta.
Tamronin 2,8/90 oli aikoinaan kuuluisuus, mutta siihen aikaan oli noin satamilliset harvinaisia.
"Pohdin myös Tamronin 60mm lasista löytyvien LD-linssien käytännön merkitystä. Miten merkittävä ero on ja missä olosuhteissa siitä oikeasti olisi hyötyä?"
Onhan niistä hyötyä, mutta se ei ole Tamronin yksinoikeus. Canonilla ne on UD ja Nikonilla ED. fluoriitti olisi vielä parempaa.
Ehkä
Tamron 90mm f/2.8 AF SP Di (1:1 maro)
Samalla hyvä muotokuvaobjektiivi