Tarinani on pitkä....Mutten aio kertoa sitä nyt maailmalle, vaan haluan kertoa mietteistäni, jos vaikka jollakulla kiusaajalla kolahtais
Eli ala-asteella (jo eskarissa) mua kiusattiin, ja luultavasti ihan vaan siks et pärjäsin koulutehtävis ym. eskaris se oli joskus jopa fyysistä, se eräs kävi kimppuuni, eikä kolmen metrin päässä pihalla ollut ohjaaja joko nähnyt tai ainakaan reagoinut mitenkään..
Ala-asteella olin lähinnä vain syrjitty, mitä nyt haukkumista milloin hikeksi, milloin köyhäksi ymym.Olin aina yksin mutta koulu sujui, yritin vain olla kuin en huomaisi, mutta kyllä se sattui.. en uskaltanut osallistua mihinkään kerhoihin koulussa tm. sillä pelkäsin kiusaamisen jatkuvan mahdollisesti jopa pahempana..
Nyt olen yläasteella, ja koulu sujuu yhä, vaikka minulle työskentely tuntuu käyvän yhä rankemmaksi ja rankemmaksi... keskiarvoni on kuitenki 9.6 vaikka pari ainetta tuossa laskikin...Silti nykyään olen ruvennut lintsaamaan, ja liikkumaan ns. hämäräporukoissa, nykyiset kaverini koostuvat suurimmaksi osin mm tupakoitsijoista ja osa tuppaa käyttämään, no... jotain aineitakin... ei mitään liian vaarallista kuitenkaan... Itse en polta enkä juo...viillellyt olen ikävä kyllä, ja nyt on vaikeuksia salata asia. yksi edellä mainituista tietää asiasta...pelkään terkkarille menoa, joka on edessä ihan muutaman viikon sisällä.. Nykyään kiusaajia ei tavallaan ole, mutta kaikki kasovat minua välkällä kieroon hyljeksivät ja puhuvat selän takana..Yksi luokkalaiseni on kyllä niin kaksinaamainen pissis, että vaihtaisin heti, hän on tällä hetkellä suurin huhujen levittäjä ja kiusaaja..En tajuu mite se voi olla nii törkee, sen "kavereitaki" kohtaa,jotka ei tajuu mitää. Että se on rasittava!just semmone ku kattoo muit nenänvartta pitki-.-
Kotonakaa ei todellakaa mitenkää helppoo oo, ja sit viel ku netistnäit lukee, ni tuntuu et ei mun kiusaamine oo mitää noihi verrattuna..
Enkä uskalla kertoo kenellekkää, ku sit ne on vaa sillee et ei tollane oo kiusaamist jne.
Oon aina yksin ,kaikki hyljeksii mua, vaik enoo koskaan kenellekkään mitää pahaa tehny, päinvastoin yrittäny olla kaveri niille kiusaajillekki..:( Nyt yks sellane joka on sen pissiksen kaveri, ni kerto mulle et se on ihan alusta asti ottanu sellasen asenteen et jyrkkä ei mulle. Ja mä en oo koskaan tehny mitään hänelle. Toisaalta se joka tän mulle kerto hylkii mua ihan samalla tavalla ku muita on ympärillä.
mulla ei oo oikeesti ketää kenelle voisin puhuu, mut mä en osaa ees sanoo et lasketaaks toi enää kiusaamiseks, mut paska fiilis siit kieltämät tulee, ja silti mul on paineit koulust iha sikana, ku vaik ne kiusaa mua ni sit ne oottaa kuitenki et mul on aina kaikki oikein, ja varmaa nauraa jos sanon väärin..Siksi olen viittailuakin vähentänyt... Oon lintsannu tunneilt, ollu tekemät mitää tehtävii ym. ja se minä jonka ennen tunsin ei IKINÄ ois uskaltanu tehä mitää sellasta. ala-asteel olin just se kiltti tyttö ku aina totteli opettajaa ym.
Silti mä en vaa enää jaksa, avauduin nyt tänne, luultavasti harhaluulolla et tää mitää mun oloa helpottais, mut kuulittepa yhen parkuvan teinin tarinan lisää... Kommentteija saa mielellään kyllä jättää ja kiitos Sinulle joka edes jaksoit lukea kiusaamistarinani... Koti onkin aivan asia erikseen.... vielä pahempi tilanne kun toi, mutta kiitos nyt kaikille lukeneille ja kommentoijille:) Päivä kerrallaan, nii pitkälle ku jaksetaan, tsemppii kaikille kiusatuille:)
Eli ala-asteella (jo eskarissa) mua kiusattiin, ja luultavasti ihan vaan siks et pärjäsin koulutehtävis ym. eskaris se oli joskus jopa fyysistä, se eräs kävi kimppuuni, eikä kolmen metrin päässä pihalla ollut ohjaaja joko nähnyt tai ainakaan reagoinut mitenkään..
Ala-asteella olin lähinnä vain syrjitty, mitä nyt haukkumista milloin hikeksi, milloin köyhäksi ymym.Olin aina yksin mutta koulu sujui, yritin vain olla kuin en huomaisi, mutta kyllä se sattui.. en uskaltanut osallistua mihinkään kerhoihin koulussa tm. sillä pelkäsin kiusaamisen jatkuvan mahdollisesti jopa pahempana..
Nyt olen yläasteella, ja koulu sujuu yhä, vaikka minulle työskentely tuntuu käyvän yhä rankemmaksi ja rankemmaksi... keskiarvoni on kuitenki 9.6 vaikka pari ainetta tuossa laskikin...Silti nykyään olen ruvennut lintsaamaan, ja liikkumaan ns. hämäräporukoissa, nykyiset kaverini koostuvat suurimmaksi osin mm tupakoitsijoista ja osa tuppaa käyttämään, no... jotain aineitakin... ei mitään liian vaarallista kuitenkaan... Itse en polta enkä juo...viillellyt olen ikävä kyllä, ja nyt on vaikeuksia salata asia. yksi edellä mainituista tietää asiasta...pelkään terkkarille menoa, joka on edessä ihan muutaman viikon sisällä.. Nykyään kiusaajia ei tavallaan ole, mutta kaikki kasovat minua välkällä kieroon hyljeksivät ja puhuvat selän takana..Yksi luokkalaiseni on kyllä niin kaksinaamainen pissis, että vaihtaisin heti, hän on tällä hetkellä suurin huhujen levittäjä ja kiusaaja..En tajuu mite se voi olla nii törkee, sen "kavereitaki" kohtaa,jotka ei tajuu mitää. Että se on rasittava!just semmone ku kattoo muit nenänvartta pitki-.-
Kotonakaa ei todellakaa mitenkää helppoo oo, ja sit viel ku netistnäit lukee, ni tuntuu et ei mun kiusaamine oo mitää noihi verrattuna..
Enkä uskalla kertoo kenellekkää, ku sit ne on vaa sillee et ei tollane oo kiusaamist jne.
Oon aina yksin ,kaikki hyljeksii mua, vaik enoo koskaan kenellekkään mitää pahaa tehny, päinvastoin yrittäny olla kaveri niille kiusaajillekki..:( Nyt yks sellane joka on sen pissiksen kaveri, ni kerto mulle et se on ihan alusta asti ottanu sellasen asenteen et jyrkkä ei mulle. Ja mä en oo koskaan tehny mitään hänelle. Toisaalta se joka tän mulle kerto hylkii mua ihan samalla tavalla ku muita on ympärillä.
mulla ei oo oikeesti ketää kenelle voisin puhuu, mut mä en osaa ees sanoo et lasketaaks toi enää kiusaamiseks, mut paska fiilis siit kieltämät tulee, ja silti mul on paineit koulust iha sikana, ku vaik ne kiusaa mua ni sit ne oottaa kuitenki et mul on aina kaikki oikein, ja varmaa nauraa jos sanon väärin..Siksi olen viittailuakin vähentänyt... Oon lintsannu tunneilt, ollu tekemät mitää tehtävii ym. ja se minä jonka ennen tunsin ei IKINÄ ois uskaltanu tehä mitää sellasta. ala-asteel olin just se kiltti tyttö ku aina totteli opettajaa ym.
Silti mä en vaa enää jaksa, avauduin nyt tänne, luultavasti harhaluulolla et tää mitää mun oloa helpottais, mut kuulittepa yhen parkuvan teinin tarinan lisää... Kommentteija saa mielellään kyllä jättää ja kiitos Sinulle joka edes jaksoit lukea kiusaamistarinani... Koti onkin aivan asia erikseen.... vielä pahempi tilanne kun toi, mutta kiitos nyt kaikille lukeneille ja kommentoijille:) Päivä kerrallaan, nii pitkälle ku jaksetaan, tsemppii kaikille kiusatuille:)
Vastaukset 47
Vanhimmat
Moi!
Et todellakaan oo yksin, mua ja sua ja monii muitaki on kiusattu kautta aikojen, voi jee... Koita muistaa, et se syy miks ne tekee niin, on koska ne on sulle KATELLISIA VAAN! Ne ei oo yhtä fiksuja ku sinä. Ne ei menesty koulussa. Niillä on huono itsetunto, varsinki pissiksillä.. Ne vaa koettaa kaikkensa et vois peittää sen. Ennen vihasin pissiksiä kun ne aina puhu pahaa musta vaik ei tuntenu.. Nykyää mua säälittää ne.. Just ala-asteen ykkösluokalla ekalla uimakerralla, tulee ne 5 mun luokan lissua siihen ja se yks sanoo "Oho, en ookaa ennen huomannu et sä oot NOIN läski." Arvaa tuliko siitäkin sellanen monen vuoden itsetuntokriisi. Ja vaikka ihmiset vitsailee, kaveritki, että "läski", ni kyllä se satuttaa. Muaki vielä hikeks sanoo kaverit, mut niillä on itelläänki tosi hyvä keskiarvo, ja tiiän et ne sanoo sen rakkaudest eikä vihast ja kateudest. Mä oon siis tyttö. 15. Aina oon viihtyny paljon paremmin poikien kanssa, ei siksi, että oisin flirtti tai mitää. Ei, kouluun harvoi jaksan edes meikkaa, koulussa mä en haluu sosiaalista pyöritystä, mä haluun oppia!! Jos se haittaa jotakuta, se on niiden ongelma. Oon kärsiny kaikenlaisest, paniikkikohtauksii oli viime vuonna sellanen parin kuulauden jakso, ei kiva. Tän kaiken kakan jälkeen oon kuiteki piristyny, en oo luovuttanu. Älä säkää luovuta! Elämäl on sulle niin paljon annettavaa. Sun ei tarvii todistaa kellekää MITÄÄN. Älä päästä irti. Älä lopeta olemasta ittes. Älä muutu! Kiusaajas kadehtii sitä ku uskallat olla se kuka oikeesti oot. Älä välitä niistä. Munki itsetunto on nykyää hyvä, vaikka mulle kävi niiku sulle; mun entine paraskaveri... joo, "kaveri" joka nykyää puhuu musta pahaa koulussa. Mutta nykysin siitä tykätää vielä vähemmän ku musta. Harvat tykkää mun musamausta tai vatteista tai mun todistuksesta. SE ON NIIDEN ONGELMA..!! Mä tykkään itestäni, hyväksyn itteni. Rakastan mun perhet, kavereita ja ihanaa pelleilevää poikakaverii, joka on aina valmis kuunteleen mua ja mä sitä, tietenki. Mun iskä aina sanoo et asioilla on tapana järjestyä. Ja niin se on. Sitä oli vaa vaikee uskoo ku istuin huoneen lattialla ku räsynukke, meikit levinneenä ja itkusena ku mikäki vesiputous. Ne kiusaajat ei oo sun ajan arvosia. Asiat järjestyy. :) Pysy vahvana.. En haluu olla tuomitseva, mutta ei kannata alkaa pyörimään väärässä porukassa.. Siitä seuraa hankaluuksia. Kavereita löytyy muualtaki, oot vaa oma ittes. Kyllä ne muutki aikuistuu sun tasolle joku päivä. Kärsivällisyyttä! :)
Mä säälin sitä pissistä ku se viittii olla niin naurettettava :3
sun tarinas oli koskettava. Koulu pitää vaan kestää hampaat irvessä... Mua ei kiusata (C: en viihdy kotona koska olo siellä oon välillä yhtä helvettii... No ok en ny rupee kertoo ittestäni... ^^
Saanko kysyy¿ >___<
Millasta sun himahelvetti on?
Eix sul oo ketään esim sukulaista (omanikästä) jolle voisit puhuu? (mul on serkkutyttö)
Ja onnea elämään jatkossa! Ja sry pitkä texti^^
tosta sukulaisesta viellä, ni mulla on yks sellanen serkku jolle oon kertonu jonkun verran (hän on mua 3 vuot vanhempi) mun elämästä,ja se aika hyvin nää tietääki, mut ei esim. tost viiltelyst en oo uskaltanu sanoo, ku pelkään et se kertoo kuitenki jollekki, mut hän asuu tosi kaukana enkä mä hänellekkää voi kertoo kaikkee ku niinku tos jatkoviestis lukee, ei siinäkää oo viel kaikki, ja kun osa mun "ongelmista" tai mitä nää nyt on, ni koskee senki perhettä, enkä mä nyt tietenkää niist voi sil puhuu...Eikä mekää oo juteltu sen ukin kuoleman jälkeen...
Mul ei ihan rehellisesti oo yhtään ketään, joka kuuntelis, jota kiinnostais, johon mä luotan.... Toisin sanoin mulla ei oo yhtään ystävää, vaik muutama rakas kaveri siellä "hämärissä porukoissa" onkin...
Sama toi koulu, emmä tahallaan oo luovuttanu ja ruvennu lintsaileen, se vaan niinku.... tapahtu.... mun energia kaikkee on lopussa, oon umpikujassa..
Vielä SUURI kiitos ku vastaatte nboin ymmärtäväisesti, ette arvaa kui onnellisena luen tollasii kommenttei
Voi vitsi,ette tiedäkkään ku nään et on vastauksii, ni mua ihan oikeesti pelottaa lukee niit,et kuka nyt tulee haukkuu, mut sit on nii ihana nähdä tällasii viestei
Mä tajuun sua... O____o Siis oikeesti tajuun ja hämmennyn... Mut niin tiiän tunteen pelottaa et joku tunnistaa... No tääl mul ei oo semmosta ongelmaa mut muissä jutuissa tulee välillä ikäänkun ahistus et mit jos joku tietääki kuka oon.
Ei sua täältä kukaan tunnista C: niin rutosti porukkaa ja jos et kerran oo avautunu kenellekkään näistä asioista ni sii sillon ainakin dont worry.
Mä tiiän miltä tuntuu menettää ukki. Mä rakastin sitä eniten varmaa mun suvusta (sen serkun lisäksi) ja kun se nukku pois ku olin siirtymässä kolmoselle mun koulu meni penkin alle... Syöpä... Vihaan tauteja joihin ei oo lääkkeitä...
Ero on mulle sillei tuttu juttu et just sen mun serkun lisäksi(se on oikeesti ku sisko mulle) vanhemmat eros... Ni se otti mulle yhtä koville ku sille. Seki oli kai kolmosella (tuo kirottu luokka?) ja sitte asia vietiin oikeuteen ja sen mukaan se asuu sen faijalla ja kerran kahes viikossa mun tädillä ni ei me nähäkkää niin usein... Vituttaa suoraan sanottuna...
Mun vanhemmat ei tajuu mua ja ne syyttää aina mua kaikesta. Mun veli on sairaan rasittava... Vihaan sitä vähän välii (ikävää sanoo näin) mutta niin...
Haittaax sua et mä yhä vastaan?
eei, ei haittaa ollenkaa päi vastoi:) kivempi tää on et jotakuta olevinaa kiinnostaa ku se et viiltelen tääl yksinäni... Tiiän kyl, mut sit pelkään et vanhemmat kattoo sivuhistoriaa tai muute vaa surffaa tääl ja törmää tähä....eikä se yhtää auta et mun vanhemmat on ottanu useit kertoi mun kännykän ja lukenu niit viestei mis juttelen esim. Just sen serkun kaa mun vanhemmist!!!!!!!!!! Sit ne tulee raivoo, vaik kerron vaa milt must tuntuu, eikä niil oo mitää oikeut lukee mun viestei!!!! Et sillee, ja tota
Kaiken tän paskan päälle sain just kuulla et se isän kumppani on vittu raskaana... Ja se miten sain tietää...! Helvetti että mä oikeesti vihaan mu isää!! Sit se viel kehtas tulla sylkemää mun kasvoil et ei se asia kuulu sulle!! Sit viel satutti iha fyysisesti...-.- mitä mä voin tehdä? Oonks mä ees kiusattu tää perhetilanne.... Apua.... Tuntuu et ku esim. Täält lukee et kaikil on paljo pahempaa ku mul, et mun ongelmat on mitättömii niide rinnal, toisaalta tiedän, et etenki nuoret valehtelee tosi paljo, ja täälhä se on tosi helppoo... Oon mielestäni aika kypsä, ajattelen kaiken aika aikuismaisesti, ja kai seki vaikuttaa siihe kouluu ja esim. Aineisii joit äijäs kirjotetaa... Mut vastatkaa pliis noihi mun kyssäreihi,, en tiä mitä teen?
Pistä sillei et se poistaa selaushistorian ihan vaan asetuksista^^ ...
Munkin känny on viety useesti... Mulla on siinä piirtolukitus nii että siinäs kiroovat ku ei saa sitä auki... Jos sun kännyyn ei saa näyttölukitusta (joka on muuten hyvä koulussaki--> kukaan ei nää mun omii juttuja) niin suosittelen että et jätä sitä auki mihkään näkyville ja pidät aina messissä... Poistat aina kaikista "yksityisimmät viestit" ku oot lukenut/lähettänyt ja pistät yöks kiinni ni ne ei voi pöllii sitä sulta;3
Vituttava faija sulla!!! Eli sä oot ny sillä vai? No se on what ever mutta siis mä kokeilisin siihen sarkasmia... Että voi kiva kun kerrot sen asian näin(: pitäähän mun olla ilonen että tulee siskopuoli muttä ei sun tartte raivoo mulle(: mitä mä oon sulle ikinä tehny?(; mut mä varmaan huutaisin takas (sry hävettää myöntää. Saat hävetä mua^^) että miltä susta tuntuu päin sen naamaa ja jos se lyö ni sano että "älä sitte ihmettele miks mä en tuu vastaisuudessa sun luo!" ton ikänen mies ja ei tajuu että omii lapsii ei vittu lyyä!!! (ok munkin vanhemmat uskoo fyysiseen kuritukseen mutta silti)...
Mä luulin että jo 13-vuotias saa vaikuttaa siihen kenen luona asuu ja millon käy toisen eron osapuolen luona (vitutti sillon ku niillä oli ero ku oltiin liian nuorii)... Sano mutsilles että et haluu mennä faijalles ottaa turpaan... Kyllä sen pitäs ymmärtää!!!
Mä en oo ikinä varsinaisesti viillelly, ku pienestä tullu joku outo pelko teriin ja neuloihin... No ei se ompeluu tai puutyövuolemiseen oo haitannut muttä mä en vaan pysty siihen. Voi vittu miten onnettomalle kuulostan xD no ei haittaa mua
juu siis asun mun äidin luona, ja oon 14 :DD muute iha ok...
Seki mua ärsyttää et se raivoo, mul ja just toi et hän saa ite tehä mitä vaa(isä siis)
ja hän ei esim. koskaa pyytäny tota anteeks, vaa tyylii olettaa e mun pitäs pyytää anteeks siltä?!öö mistä mä pyydän anteeks??:0 Ja tiiän tos fyysisen kurituksen, siis ei se mua lyö, emmä sitä sano mut luunappei on koettu paljon ja tukistuksia sitäkin enemmän...ja niit läimäyksii ymym. ja jos joskus pienenä puri tai jtn. (tyylii 2v) ni se puri takas, eikä mitenkää nätisti-.-Mut siis ei se mua hakkaa ja sillee.... Sitä mä täs just ihmettelenki, et se kehtaa kohdella mua tollee, mä oon sen tytär, ja nyt ku sil on se uus nii ihana naine, ni senmuutama päivä ku me kuukaudest siel ollaa, ni jos ne puhuu, ni meil ei oo mitää välii ymym. ei se tee meijä kans ikin mitää ku vaa se nainen ja sama ja sama-.- Ja sit kuitenki unihan ain välil(ku en vaa jaksa tapella) et mitä kaikkee se o tehy mul, ja me ollaa iha ok, niinku pelataa jotaij ja sillee, mut silti se saa olevinaa kohdella mua niinku mitäki roskaa....-.- Eikä IKINÄ pyydä mitää anteeks... pokkaa on vaöehdella ja syytellä muit mut.... Täs ainaki taas muistan kui paljon mä sitä taas " rakastinkaan" ( sarkastinen ilme :DD) mutta että näinnn...
Ihanaa on joo elämä välillä^^ sarkasmi4ever
Harmi et sul ei oo ketään kenelle voisit puhuu... Tää nettikirjottelu ny aina on vähän niin ja näin ja ku ei ees tiiä millosta porukkaa sieltä vastaa... Mä oon -98 (myös? Uskon että sä oot) mutta sun kanssa on kiva keskustella:3 vaikutat kivalle... Sääli et teijän porukat ei tajua sitä!
Ja joo mäkin oon saanu tukistuksia ja läimäytyksiä (ei nyrkkiä) koko vaivaisen ikäni mut its ok... Sen sijaa mun veli on aina ollu väkivaltanen... Onneks on pikkuveli.^^
Se on rasittavaa ku perheessä ihmiset ei ymmärrä että kyllä, teinilläkin on tunteet yms... Mut elämä on!
Mä oon tyytyväinen et meillä on vaan wannabepissiksii... Ne jäätyy aina ku niitten kaa yrittää kommunikoida. Ja toi sun kokema lissuilu on perus noloa käytöstä. Miks ihmeessä tytöt yleisestikkin haluu olla lissuja-.-
Mikäköhän vanhemmilla on ongelmana sillä hetkellä, ku ne päättää alkaa lukeen lapsensa yksityisii viestejä? -.-" jotain jännää niitten päässä tapahtuu. Ainakaan ittellä ei tulis mieleenkään.
niipä....juu 98 oon:)
Sitä minäki, ku oon omasta mielestäni ( ja niiden ketä mua yhtään tuntee) ni tosi mukava ja sosiaalinen, sellane kaikkien kaveri... Enkä mä nyt oo mikää hirvee rumiluskaa tai mitää, ainoo on et pärjään koulus... Kai mö sit oon jotenki erilainen...
Seki tuntuu nii epäreilult, ku mun sidarusten luokat ym. Kannustaa niit ja kaikki on niide kaverei!! Niitäki voidaa sanoo hikeiks mut paljo harvemmi ja sillee leikillää naurae, mulle sen sanojat o ennemminki sille vitu hikke!-.-
aina koulus ku sanotaa et pari tai ryhmätyö, ni haluun vajota maan alle, koska mä oon aina se odd man out.... Oon aina se kolmas jos on pareja ja yksin usein... Joskus opettaja saattaa sanoo et mulha ei oo viel parii, ja vastaan sille ilosesti jotenki et mä osaan tehä itekki, vaik kahen työt, sillee vitsillä, ja sisällä itken, ku oon aina yksin.... Se on must jo niinku noloo...
Mä kai vaan tarttisin jonkun huomioo, mut ketään ei kiinnosta... Vanhempien kans riitelen tosi paljo, molempien... Sit mä patoan kaiken tän, riidat, ja kaiken mun sisälle, ni vähän on vaikee koulus mihinkää keskittyy ku kaikki se pyörii vaa mieles... Joku on jopa sanonu et oon varmaa mieleltäni sairas tai jotai... Ihan tosissaan... :(
en vaa oo enää se ilonen tyttö joka lähti ain innoissaa kouluu.... Mut voisko joku vastata noihi mun kysymyksii tossa ylempänä, oon iha hukassa...
Tuntuu vaa et enää ei jaksa ees nousta kouluu... En vaa jaksa.. Sit must tuntuu et kaikki odottaa mult iha liikaa.. Minä, vanhemmat, muut luokkalaiset ja opettajatki! Jos saan kokeest ysil alkavan esim enkun kokeest, ni se opettaja kattoo mua sillee mitä ihmettä sä ajattelit sii kokees, eikä siel lue mitää kehui missää tehtäväs, ku sit taas joku muu saa vaik kasin, ni sit se o sillee toosi hyvä, upeeta!! Se harmittaa.. Se on niinku maailmanloppu sille opettajallekki jos en muista jotai yhtä sanaa läksyst, ja se on sillee MITÄ IHMETTÄ ja sen kuulee äänest, sillee halveksuvasti.. Jos joku muu ei muista ni sit se o vaa sillee okei kuka auttaa häntä? Tosi reiluu, mult odotetaa liikaa, enkä mä kestä enää... Voisko joku siis vastaa noihi kysymyksii?:)
Sä koet aika pahaa syrjintää... :C
Tuota... Mun kokemukset pissiksistä on sellaisia että eka ollaan vitun bestiksii4ever mut heti kun se kamu erehtyy tekee jotain erilaista esim ei tyykkääkkään Justin Bieberistä vaan Robinista (anteeksi paska esimerkki) niin siitä tytöstä alkaa hitonmoinen juoruilu ja syrjiminen ja kohta koko koulu inhoo sitä päättömien juorujen takii... Semmonen pissismaailma on... Kieroutunut.
Syy miks ne ei siedä sua on se et ne ei haluu olla kavereita itte leimaamiensa tyyppien kaa. Mikä taas on alunperin johtunut luultavasti siitä että sinä olet paljon parempi kuin he... Eikös maailma olekkin syvältä? Sun todellinen kirous on se et teijän luokalla ei oo ketään normi-luotettavaa tyyppiä...
Sry vastaan myöhemmin lisää jos ei haittaa... ^^
juu kiitos taas vastauksestais
Itsekkin olin kiusattu ala-asteella mutta sain siitä tarpeekseni ja otin itseäni niskasta kiinni että nyt parannusta!! Aloin vähitellen kerää rohkeutta ja koulumatkalla kotiin päin yksi kiusaajista lähti perää, repäsi repun ja töni, sitten rohkeuden avulla pistin nyrkit pystyy ja aloin takoo sitä olan takaa ja kyllä kannatti, sen jälkeen en ollut kertaakaan kiusaajien keskipisteenä. Kaikki on lähtösin omasta itsestään, jos antaa tulla kiusatuks, luultavammin tuleekin kiusatuks, mutta jos pistää kepin rattaiden välii asia voi hyvinkin muuttua, kaikki on lähtöisin sinusta itsestäsi! Toivottavasti olosi kuitenkin paranee ja ajattele siltä kantilta ettei tarvi sitäkään naamaa nähdä enää sitten koulun jälkee.
no emmä tavallaan annakkaa itteeni kiusata, mut emmä ketään oo lyömää menos xd
Tavallaa sitte ku tääki jatkun jo melkee kymmene vuotta, ni siihen tottuu...kai...
Mainitsit että joku sano sua mieleltäs sairaaksi. . . Hyvä suhtautuminen niillä toisten paskaan elämään hermanni! Se ei itte selviäis yhtään isäsluona vierailuu sun saappaissa. Oot harvinaisen sitkee... Mäkin kai kun on tässä ollut aikaa opetella patoamaan tunteet ja itkemään sisäisesti. Älä vaan sotkeennu huumeisiin vaik kamut vetäiski^^ muuten ei siinä mun mielestä oo vikaa kunhan pitää järjen (sulla sitä on so use it ;3) mukana.
Oikeesti loputtomiin patoamista ei voi jatkaa kun ihminen on niin outo elukka että sen on pakko loppujen lopuksi saada hyväksyntää ja/tai myötätuntoa, vaikka ois kuinka kova tahansa. Välillä on myös päästettävä höyryjä (oon huolissani serkusta ku se ei kykene raivoomaan sen "kavereille" ku ne kusee sitä silmään...) sil oikeesti tunteiden patoaminen aiheuttaa henkisen romahduksen jossain välissä...
Mun paheisiin kuuluu että puhun välillä myös negatiivisiä ajatuksiani ääneen ja joku suuttuu... Myöskin se että pelkään epäonnistumista... Mistäköhän moinen. Ja se että ymmärrän outoa ja sarkastista mustaa huumoria (frendit sanoo sitä paheeks)
Millassia paheita sulla on? Ei oo pakko vastaa jos ei taho^^
Tosta väkivallalla kiusauksen lopettamisesta. Mun mielestä se on tehokas keino (ittekkin varmaan jos tilanne ois niin paha) mutta Aloittajalle
:) mukava kuulla:) niimpä!! Vähä olis selvittelyy ku selviäis et oisin ollu tappelus... Melkee kaikki tää paljastuis siin ennen pitkää, ku mä oon aina ollu se "kympin oppilas" tukari ja kaikkee..ja vaik sanoin tos lintsailleeni(jo jonkun verran) ni en oo koskaa jäänny kiinni, ja voi elämä mitä kaikkee oonkaa tehny koulu sääntöi ym vastaa nyt ku mietin!! Hupss.. Mut siis pointtini on et opettajat ym. Ei tiedä mitää, ne luulee et oon se kiltti tyttö joka ei ikinä tekis mitää sellasta xd mmmm... Sä kysyit mun paheista.... Jaa a.. No mä en oo ikinä kertonu täst kenellekkää, enkä voikkaan, mut pelkään pahoin et mul on alkava syömishäiriö...:/ yhes vaihees mua haukuttii paljo läskiks, uskoin sen ja ajattelin, ja ajattelen niin edelleen... Aloin laihduttaa rajulla paastolla salaa tietty.. Ja paino putoski semmosen viis kiloo.. Olin onnelisin piiitkää aikaa sillo.:) nyt huomaan paastoavani joskus, ja joskus syön olevinaa ihan normaalisti..?? Silti oon tosi epävarma ittestäni, ja haluun laihtuu.. Toinen minkä oon lähiaikoin huomannu, ni et mä( muidenmukaan) syön kuulemma tosi pienii annoksii, mut oon huomannu et vaik oisin syöny aika vähän, ni mua rupee oksettaa, enkä vaan voi jatkaa syömistä... Heitän roskii... Mä en tee sitä tahallaa, mut tiiän et jos söisin yhtää lisää siihe ni oksentaisin, sitä en oo vielä tehny... Ni jos se on pahe ni siin on.... Mua on sanottu bipolaariks, enkä osaa siihe oikee mitää vastata.... En tiedä... Masennusta mulla on melko varmasti, ainaki jonkun laatusta, kenellekkään en oo mistää näist koskaa mitää puhunu...eikä mitään o diagnosoitu, ku en oo missää testeis ollu... Mä en osaa noistsanoo enempää, mut kuten aiemmin sanoin, tunnen olevani aika kypsä mieleltäni, ja mielestäni tiedostan aivan liikaa asioita ollakseni mitään edellämainituista.. Tämä on siis minun mielipiteeni.. Tiedän myös liikaa.. Paljon asioita, joita muut ovat kasanneet hartioilleni, koska kuuntelen ja haluan auttaa muita... Tiedän asioita, joita en haluaisi tietää, ns. Aikuistenkin asioita....no....mmm....
Siinä oli, riittikö vastaukseksi?:) on se mukava ku jotakuta kiinnostaa, vaikkei ees tunneta... Lisättäköön vielä paheeksi että olen ääripään perfektionisti.. Siksi en ole tyytyväinen yli 9.5 kesjiarvoonkaan vaikka tiedän että se on naurettavaa-.- siinä vain eroan monesta muusta, että perfektionistina en kuitenkaan vaadi muilta täydellisyyttä, päinvastoin.... Vaadin sitä vain ja ainoastaan itseltäni, ja tiedön että se ei oloani helpota....
Oot salapahis.fi x3 mut siis
Kaikilla on paheita, ja syömishäiriö kuuluu varmaan yleisimpiin. Ittelläni ei sitä ole mutta mä oonki tämmönen laiheliini (välillä... Itse asiassa usein se vituttaa raskaasti) enkä liho vaikka söisin kuinkapaljon... Oon outo ja vihaan vähän välii itteeni mut ei se haittaa! Koulussa syöminen on varmaan vähäistä itse kullakin... Ruuan taso?
En käsitä että miksi kaikkien ihmisten pitäis olla samasta muotista...
--->olen ernu ja mulla omat vahvat mielipiteet^^
Perfektionisti? No perjaatteessa sehän on hyvä :3 pärjää elämässä mut ÄLÄ vaadi itteltäs liikaa!
Saanko kysyy sun parasta (missä menestyt parhaiten) ainetta, lemppariainetta ja inhokki ainetta? ;3
Mulla tossa järkässä Liikka, Liikka? ja emt... Matikka on ok & TerveysTieto (oon siinä niin huono)
nojuu.... Tota emmä tiiä noist ainesit, ku niinku täs on jo tullu ilmi, ni koulu sujuu, ja oon "hyvä" tosi monis aineis... Lemppareitkaa ei sillee oo mut herrajumala kuinka paljon OPETTAJA vaikuttaa siihen, onko aine mukavaa xd iha sika paljon siis... Mut pidän ainaki tota.. Terveystiedosta( tosi mukava ja ihana opettaja) jaa äikkä sama juttu.. Eniten inhoon ehkä hissaa... Siel vaa istutaa koooooko 60 minuuttii pahimmillaa, eikä mitää tehtävii tm. Ja mul ei vaa jää päähä jotkut ludwigit ja vuosluvut ym.. Toinen mist en pidä on fysiikka, mut siel sentää tehää tehtävii ja kokeelist ym. Niinku osallistutaa sihe paljo enemmä... Mut melkee kaikki lukuaineet on kymppei, ni ei mul sillee oo mitää, mitä erityisest rakastaisin tai vihaisin.. Opettaja vaikuttaa asiaan kyl TOSI paljon...
Just muute tajusin etten oo ikinä kertonu kenellekkää ittestäni näi paljooo o.o
Niin totta että opettajalla on niin suuri merkitys!!! Mm. meillä hissa on sika kiinnostavaa ku ope osaa kertoo asiat niin hyvin. ♡
Joo ömm... ei sun tarvii kertoo mulle ittestäs jos et haluu, mut mä vaan oon tämmönen hyyppä joka tuntee syvää empatiaa paskamaisintakin tyyppiä kohtaan (en siis vihjaa et oisit paskamainen^^ [yleensä pidän yhteisymmärryksen sanat sisälläni jos on kusipää] ) ja mä siis kerään aina muitten murheet ittelleni... ja oon tottunu kuuntelemaan mm sitä serkkua... Mutta sano vaan mulle että painu vittuun ni kyl mä lopetan;3
Kysymys: Minkä valitset? Kevät, Kesä, Syksy vai Talvi?
eeieiei,en missää nimes sitä tarkottanu:DD
Kukaa ei vaa tiiä must tätä kaikkee o.O :D
emt...kaikissa on puolensa.. kesä o ihana koska aurinko pääsee uimaa ymym
Täs on lukijoita. Tulin avautuun kun on nii paska olo, ku vittuilua joutuu sietämään jok. Päivä. Mä yritän olla sosiaalinen ja omata hyvän itsetunnon, mut välillä meinaa tehdä jotain harkitsematonta , esim tänää meinasin hakkaa yhet vittuilijat ihan paskaks. Mulle vittuilee kaikki. Sitä ei ulkopuolinen huomaa, koska mun emotionaalisuus on 0%. Eli jos tullaan vittuilee niin sanon takas. Sulle alottaja sanon, et tiiän sut Ehk ja tiiän kuin vituttavaa sul on, jos oot se kuka luulen.
Voimia! T: MA45-98
ööhh...kiitoss...? Öö tota... Toi hämmens mua xd todista jotenki.. Tota ... Apua... Jos tunnet mut, ni sano mul jotai ku näät mut seuraavan kerran... Pliis...
Jos sanosin jotain, niin sitte tää yks kyseinen henkilö tulis siihen vittuileen. Voisin yrittää kuitenkin.
tää kyseinen henkilö??:o
Yks kiusaaja joka puuttuu kaikkeen tekemisteni ja arvostelee sitä. Välillä tuntuu, että hänellä ei ole muuta elämää.
Minua on kiusattu alakoulusta asti ja kiusataan edelleen. tosin että toiset oppilaat ovat lopettaneet kiusaamisen mutta miten saa opettajan kiusaamisen loppumaan? olen ihan neuvoton kun meidän ns. luokanvalvoja on oikea HIRVIÖ se painostaa mua joka asiassa ja haukkuu mua luokalle kun en ole koulussa kertoo mub henk. koht asioista luokalle ku en oo koulussa. opettaja hiillostaa mua joka päivä. ja se syyttää mua joka asiasta esim. meidän luokan huonosta yhteishengestä. ja se ei anna mulle suu vuoroa kertoa miten asia on! :(
No tommonen asia pitäs kertoa vanhemmille ja myös muille opettajille ja rehtorille. Mutta sua ei siis luokkakaverit kiusaa, saisikko mahollisesti niistä tukea? Luokkakaveritko sulle kertonu, että puhuu paskaa susta?
Tollasen opettajan pitäis nimittäin saada potkut!
Mutta älä oo noin säälittävä enää, alottaja, hanki elämä ja onko ryperys pakko ottaa niin tosissan ne kiusaajat?
"ryperys" ?! c'mon... Heti ku mä en oo täällä hetkeen kommannu niin viet mun nimimerkin... -.-"
Ookko Sensei? Mestarisikiusaaja nimittäin pölli sen yhen nickin sillon joskus?
Aloittaja ei oo säälittävä ja piste^^
kiituss:)) Ja nyt täs ku kerran oon, ni terkkarilki tuli tosa käytyy, eikä se mitää mu ranteis huomannu, enkä muutenkaa sil mitää avautunu... Ei se must mitää irti saannu ku en tosiaa kertonu koko totuutta, mitä se kyseli...en tiiä oiusko sit pitäny, ku siis, mun on TOSI vaikee puhuu täst kenellekkää ja rää on tosi pitkä stoori sillee kertoo jollekki joka ei täst mitään niinku tiiä.. Mut tunnen et emmä näinkää enää kauaa jaksa... koht varmaa alan kait lintsailee tai jotai, ku en vaa iha jaksa nousta kouluu, eikä kiinnosta jnejne.
Hei kertokaa mul mitä mä teen?? kerroksmä jollekki koulus, vai en, tää on mul tosiaa tosi vaikeet avautuu ihmisil mun elämäst, mut en tiiä mitä tapahtuu jos en kerro kenellekkää...
joskus mietin et pitäs varmaa puhuu, mut sit aattelin et ne on tyylii opettajii, niil on oma elämä ja mahdollisii lapsii, ni ei niitä kiinosta jonkun angstiteinin paskaelämä, jota ne ei ees tunne...niiinkö? Pliis vastatkaa mulle!
Moi taas murunen... Mä vastaan sulle JA NIIN VOIS JOKU MUUKIN KITOOS!!! ;3
Hyvä et terkkaril meni hyvin^^ ei sun oo mitenkään pakko kertoa sille viiltelystä, vaikka se olisikin huomannut.
Ai sä mietit kertoakko aikuisille vai ei... Hmm.. Mä kertoisin joko mukavimmalle opettajalle, tai sitte terkkarille mun ongelmista, jos tuntisin tarvetta... Terkkarille ehkä miltei mielummin kun se on koulutettu auttamaan myös mieltäpainavissa asioissa. Ja opeihin mulla on menny osittain luottamus...
Muista et kukaan ei saa painostaa sua kertomaan asioista... Kysyä voi-->eri asia.
Toivottavasti teil on mukava terkkari. Käyt vaan siel joskus vaik ruokkiksella ku ei oo nälkä ja kysyt Onx sillä aikaa, ja jos on ni kysyt neuvoo vaikka että et tiiä miten suhtautua sun faijan uusioperheeseen, että onko normaalia että se on sulle tosi kova paikka. Kyllä terveys ja sosiaalialan työntekijän pitäs kyetä keskustelemaan siitä sun kanssa asiallisesti. Meinaatko kokeilla? :} (toi oli vaan yks aihe, mut uskon et toi olis ainaskin semmonen jossa se osaa auttaa ja ainaskin kuunnella)
Meillä oli tos hetki sitten terkkari semmonen hauska nuori nainen, joka vaan naureskeli ja jutteli. Ymmärs hyvin mun sillon olleen ongelman ^^
Ps.Ihanaa kesä tulee
meil on yks tosi mukava opettaja, joka on nuori, ja sillee iha eri taval ,eojän eläms, ka tasol ku joku ikäloppu fysiikaope.. Ja se on oikeest niiiiiiin paraa, ja sille ois varmaa iha ok puhuu, se on terveystiedon ope, mut sit ajattelen taas tota et ei se kuulu niiden työhö, et joku random oppilas valittaa sen elämäst niil, et niilki on oma elämä ymym.... Terkkari on kyl iha jees ei siinnä mitää, mut se et just olin sen vastaaotol, ja se kyseli et painaaks mua jokin, ja just toi uusiojuttu, ja sanoin vaa et juu tuun toimee ja et kaikki o iha hyvi.. Sit se vaa totes et kaikki kuulostaa olevan tosi hyvi, ja et mä vaikutan sellselt fiksult nuorelt jne... Ni vähä noloo mennä heti perää kertoo et valehtelin just.. Ja silläki on oma elämä ja muit tärkeempii oppilait, niinku tarkastuksis ym..:/ se tt ope on tosi mukava, mit emmä osaa alottaa kertoo mitää mitenkää... Pysäytän käytäväl ja rupeen avautuu? Ei ikinä... Koulukaa ei suju enää nii hyvi ku joskus enne. Ja opettajat varmaa luulee et oon iha paska, mut must tuntuu et mun ajatukset vaa harhailee nii etten pystu keskittyy... Miten mä voin kertoo kellekkää, oon kuitenki ujo ja..... Haluun vaa pois!! Emmä tiiä mitä tehä..
Itteäni kiusattiin ala-asteella 1-2 luokalla 1vuotta vanhempi poika jengi. Tämä oli enimmäkseen nimittelyä ( Nuuskamuikkunen, Saippua yms. ) toki joskus tuli tapeltuakin niiden kanssa. Itse pistin kumminkin välillä aika paljonkin vastaan. Tämä kiusaaminen loppui, kun asiaan puututtiin vanhempien toimesta.
Ylä-asteella oli aikoja, jolloin minua syrjittiin omien kaverienkin toimesta. Johtui mahdollisesti siitä, että olin hieman lapsellisempi kuin muut ja ei ollut äänenmurrosta. Heidän kanssaan nykyään ihan ok väleissä, mutta ei nähdä nykyään koskaan.
Lukiossa eristyin ihan täysin muusta porukasta. Mulla ei ollut lukion aikana juurikaan kavereita ja elämä oli rehellisesti sanottuna ihan prseestä. Aloitin lintsailun ja koulu meni ihan päin... no arvaatte varmaan mitä. Harrastin salibandyä, eikä mulla ollu joukkueessakaan oikeen juttukaveria, kun kaikki vanhat kaverit oli lopettanut ennen minua. Pidin itseäni aivan luuserina ja itsetunto ihan nollissa. Lihoin noin vuoden aikana reilut 20kg.
Myöhemmin otin itseäni sen verran niskasta kiinni, että tiputin painoa n.25kg.
Armeijassa mää huomasin, että en ole todellakaan mikään luuseri muihin verrattuna. Olin aivan varma, että en pysty suorittamaan asepalvelusta loppuun, koska olin henkisesti aivan tuhottu ihminen. Lopulta sain suoritettua armeijan loppuun varsin hyvin arvosanoin.
Nyt olen 20-vuotias mies ja käyn ammattikoulua. Mulla menee nyt jonkin verran paremmin, kuin ennen, sillä olen tutustunut luokkalaisiini. Olen kuulemma erittäin positiivinen ihminen. Itseluottamukseni on erittäin hyvä ja uskallan olla enemmän oma itseni. Minun on kumminkin vieläkin erittäin hankala tutustua uusiin ihmisiin, eikä mulla ole tälläkään hetkellä juurikaan ystäviä.
Pahinta mitä koulukiusatulle tapahtuu on se, kun menettää itseluottamuksen. Kiusaaminen jatkuu niin kauan, kun siihen et itse pysty pistämään vastaan. Sun pitää antaa kiusaajien ymmärtää, että niiden on mahdoton murtaa sua ja, että osaat pistää vastaan. Eli rohkeus on valttia. Ja tämä on vaikeeta, tiedän sen itsekin (valitettavasti).
Kaikilla on haaveita ja asioita, joista pitää, joten eläkää niistä, älkääkä kuunnelko muita. Itse elän jääkiekosta, räpistä ja autojen tuunailusta... niitä multa ei kukaan vie.
Kaikkia ei pysty miellyttämään, mutta väliäkö sillä Haters gonna hate!
Luota itseesi!
Tsemppiä kaikille! :)
Kiitos taas vastaajille!:)
Mut hei ihan oikeesti en jaksa tällast enää, ihan niinku otsikko kertoo:(
Mul ei oo pokkaa mennä kertoo jollekki randomil täsat kaikest, mut silti tekis mieli purkaa itteeni ja vaa avautu jollekki, ku en oo sitä ikinä enne tehny... Kenelle mmä voin kerttoo ja ihan oikeesti miten? Tarviin oikeest neuvoi
Mun pää ei kestä, en tiiä oikeest mitä tulee tapahtuu, auttakaa mua ihanat ihmiset kiitos
Voin sanoa lohdutuksena, että parin vuoden päästä sinua tulee ainakin todennäköisesti helpottamaan, kun saat yläasteen käytyä lopouun, ainakin omien kokemuksien perusteellani.
Olen huomannut, että lukiossa(jos/kun sinne aiot), ainakin meilläpäin on todella suvaitsevainen ilmapiiri: siellä ei juurikaan kiusaamista ja turhaa vittuilua tapahdu. Voi olla oma itsensä ilman että tulee syrjityksi.
Varmasti tuollaisella fiksun oloisella ja "kaikkien kaverilla" tulee olemaan hyvät olot :).
Ja siitä kenelle voisit avautua: onko sinulla esim. veljiä/siskoja(ymmärsin että on) joille voisit puhua? Minulle veljeni on ainakin ollut tärkeä kaveri vaikeissa tilanteissa.
Puhuahan voi hyvin myös tosiaankin jollekkin mukavalle opettajalle, aivan varmasti kuuntelevat sinua. Puhua voi oikeastaan kenelle tahansa tutulle, en usko että kukaan sinua häätää pois kun kerrot murheistasi. Puhu vaikka naapurin mummolle, jos sellainen kiva löytyypi. Vanhat ihmiset ovat usein oikein sympaattisia ja osaavat ammentaa omia kokemuksiaan.
Kaikkien kanssa ei voi tulla toimeen, eikä tarvitsekkaan. Minkäänlaista syrjintää ei kuitenkaan tarvi hyväksyä. Olen myös huomannut, että kun ei vaan kiinnitä näihin kiusaajiin tai muihin huomiota, niin kyllä heidän kiinnostus aikanaan loppuu. Hehän tuntuvat elävän siitä ilosta että saavat muille aikaan pahaa mieltä ja ongelmia.
Aina sitä ei tietenkään pysty kaikkia höyryjä pitämään sisällä.
Toivottavasti sain jotakin järkevää kirjotettua :)
Jaksamista, kyllä ne asiat järjestyy!
Kysyä saa
Niiii ja en tarkottanu että sille naapurille tai muulle puolitutulle tarvii kaikki henk. kohtasii asioita kertoo eikä pidäkkää, niistä voi puhuu sit jonku luotettavan kanssa, niinkuin vaikka juuri jonkun opettajan esim. Mut pointti oli se että kyl sua kuunnellaan ku meet jollekki mukavalle tyypille puhumaan, ei sua pois varmasti poiskaa häädetä :)
Vaikka ei siltä aina tunnu, niin kyllä vielä varmasti ainakin useimmat ihmiset ovat järkeviä siinä suhteessa.
Ja puhuminen auttaa aina, vaikka ei niin arkoja asioita kertoisikaan.
Muista, ettei IKINÄ ole mitenkään noloa tmv mennä juttelemaan jollekkin aikuiselle. En väitä että ajattelet niin, mutta jotkut ajattelevat :).
Kiitoos:)) Veljiä on kaks, mut mä vihaan niitäki yli kaiken, ne on osasyy tähä paskaan mitä käyn läpi-.- ne ei mitää muuta ku oahenna tätä kaikkee et.... ei mulla ihan oikeesti oo ketää...Sama toi ope juttu, sit alan vaa aattelee, et niillä on varmaa omii ongelmii iha tarpeeks, et ei mun elämä nyt niitä kiinnosta, jne. en osaa selittää, mut ne vaa käy siel opettamas ja haluu sit kotii, iha niinku kaikki muutki työntekijät täs maailmas. ei niit joku angstinen nuori kiinnosta, mut silti ne taitaa valittaa ku nää numerot täs putoo...
toi lukio juttu... uskon sua kai, mut nii mulle sanottii myös et käy ku eskari loppuu...... ja ku ala-aste loppuu.... ja nyt ku yläaste loppuu.....
Niin, oma elämähän heillä tietenkin on ja omat onkkelmat, mut ihmisiähän hekin vaa on, eikä mitää pelottavii hirviöit(suurin osa siis) :p.
Mut en kuitenkaa halua mitenkää painostaa ulkopuolisille asioistas phuhmista. Ihtekkään en nii tehny. Jälkeepäi aattelen et oiskoha kuitenki pitäny, ois päässy vähemmäl.
Saanks udella muuten et onkos sul esim. mittää harrastuksii?(Vai oonko missannu jotai)
Niistähä nää saisit hyvvää vastapainoo stressiin ja "arjen kurjuuteen", jos näin voi sanua. :)
Kurjaa että nää et tunnu olevan oikein hyvis väleis sun perheen kans, jollekki perheen jäsenellehä sitä ois muuten kaikist luontevint purkautuu. Toivottavasti saat välit korjattuu niitten kanssa, jos suinkaa mahollista! :)
Helppoha se täält tosin on huuella..
Mut toivottavasti aika korjaa haavat, ja mielellää nopeesti! Kukaa ei ansaihte olla yksin ongelmiensa kans..
Sori jos jankkaan samoja asioit, mut yritän parhaani mukaa auttaa sua jotenki.
Nii ja viel noist numeroista.. Ei se oo kenenkää muun asia ku sun ihtes millasii numeroit saat, eikä oo opettajilla eikä kellää muullakaa kyl valittamise aihetta jos noi loistavasti mennee, eikä vaik vähä tippuski.
Tärkeintä vaa että oot ihte tyytyväine.
Mää ainaki olisin.. :)
kiituus taas:)) harrastuksii on juu ja niihin uppoudun ihan täysin, nautin niistä kovasti, ja oikeastraan kaikki ikävä ym. unohtuu:)) hevostelen ja mm. golffaan välil:) Mustki tuntuu et jollekki pitäs puhuu, mut perhe on täysin poissa luvusta, ne on osa mun koko ongelmaa....ei mitää toivoo, ja just tuntuu et pääsisi kai helpommal ku kertois, mut mun on tosiaa hirveen vaikee puhuu täst kaikest, siks kai tänne kirjottelen, mut siis oisko vinkkei et MITEN kertoo jollekki, niinku en ny pysäytä mitää opettajaa koulu käytäväl sillee: kuuntelea ny mun paska elämänkerta.
Oisko mitää vinkkei, mun on tosi vaikee avautuu sillee....kiitos paljoonn!!:)
Jos et haluu kelle tahansa, ni ammattiauttajat on olemassa... Joo ei ollu munkaan tarkotus painostaa sua mihinkään et anteex 3:
tiiän perhehelvetin... Mulla jos sanon välillä oman mielipiteeni esim. Mutsille ni se alkaa heti huutaa et mikä vitun ongelma mulla on olla noin törkeä yms...
Mut niin^^ Eix sul oo esim siel ratsastuksessa ketään, josta voisit harkita omanikästä kaveria? Suosittelen kattoo et kehen luottaa. Olettaisin että semmosista porukoista vois just saada seuraa niitten sun ""hämärähemmo" ;3 ystävien lisäks. Sitä yrittäisin ja sitten sitä aikuiselle puhumista JOS itse tuntisin tarvetta.
JOS sä nyt välttämättä haluut puhuu opettajalle, niin valitse joku hyvä hetki esim tunnin jälkeen, kun ootte kahdestaan ja kysy vaikka että Kenelle luotettavalle henkilölle sä voisit puhuu asioista jotka painaa sun mieltä kun kaveriporukasta ei löydy oikeen ketään jolle vois avautua ja että tarvisko oikeen ammattiapua? Jtn tollasta MÄ tekisin ja siis opettajan velvollisuushan on auttaa sua, mut tee omalla tavallas^^ kyl se siitä
mites muuten elämä¿ oot jaksanu tsemppaa?-.-"
:)) Eipä oikeen löydy, kaikki "kaverit" on nykyää muuttunu sellasiks et: "juu nähää vaa viikolloppun" tm. ja sit sovitaa aika monta kertaa ja aina se jostai kumman syystä peruuntuu tai ei sovikkaa... Just ja just jaksaa tsemppaa, välil kyl TOSI vaikeet välil vähä helpompaa, nyt jusat tulos kauhee koerupeama ja stressitaso on todella kokee... Tämä huonontaa koetuloksii entisestää et...... Haluisin vaa johonki kauas mis ei ois kettää, niinku johonki rauhalliseen kauniiseen mettään yksi jonku hyvän kirjan ja musiikin kans
Ymmärrän sua kans duud D: itteeni kiusatti noin 7vuotta (ykkösesstä kasiin) kunnes vaihoin koulua. Kiusaaminen oli pääasiassa "homottelua" joka loppu kutosella sen jälkeen tuli fyysisempi puoli... Ne töni mua,vei mun tavaroita, potki yms paskaa. En oo teiän koko pölinöitä jaksanu lukee kun kirjotan tätä kännyllä yöllä. Mut onnee sulle ,nykyään mulla on paljon kavereita enkä ymmärä kui ne kusipäät kiusas mua. En ollu mitenkään erikoinen.
Juu ei käy tasan nää onnen lahjat :(
noniin. oon itekki kiusattu ja mua kiusataan ja pahoinpidellään melkeen joka päivä koulussa. sillonku mun kiusaajat jotka oli ennen mun parhaita frendei tulee hakkaa mua, en tee mitää. annan vaa olla. tee kute mä, ja arvioi pärjäätkö. mä arvioin etten pärjää, koska yks on nyrkkeilly, ja muut on muutenvaa vahvoja. jos sul on mahiksii pärjää, vedä pataa, jos ei, ehdotan et kerrot muille :/ jaksamisia ja pärjäämisiä sulle, toivottavasti kaikki kääntyy parhaite :) sillee mä jaksan toivoo
Tässä ohjeita:
1. LOPETA HÄMÄRÄJENGEISSÄ KULKEMINEN JA YLIPÄÄTÄNSÄ KAIKKI MIKÄ TEKEE HALLA ITSELLESI!
2. AJATTELE ETTÄ NUO NYT OVAT VAIN TUOMMOISTA ROSKASAKKIA. MINÄ OLEN PALJON PAREMPI EIKÄ MINUN KANNATA EDES VAIVAUTUA KUUNTELEMAAN TUOMMOISTEN ALA-ARVOISTEN JUTTUJA.
3. OPETTELE KAIKEN VARALTA VÄHÄN JOTAIN KAMPPAILULAJIA (ESIM. JUDO TAI JU-JUTSU), VAIKKA VAIN JOISTAKIN KIRJOISTA PIENIÄ ALKEITA TAI HARJOITTELE NYRKKEILYÄ.
4. KÄYTÄ NOITA KOHTA 3:N TAITOJA PUOLUSTAUTUMISEEN JOS JOKU KÄYTTÄÄ FYYSISTÄ VÄKIVALTAA SINUA KOHTAAN.
5. KEKSI HYVIÄ SERVAUKSIA JA KÄYTÄ NIITÄ JOS JOKU NÄLVII.
6. SUHTAUDU KAIKKEEN VAIN KYLMÄN TYYNESTI ÄLÄKÄ ANNA NÄKYÄ ITSESSÄSI HEIKKOUDEN MERKKEJÄ, SILLÄ SITÄ KIUSAAJAT NIMENOMAAN TAHTOVAT.
TOIVOTTAVASTI NÄMÄ AUTTAVAT!
Aloittaja:kaipaatko juttukaverii? Mä voin jutella, jos haluut niin pyydä mun sähköpostii. Mua on kiusattu ja eipä kotioloissakaa oo kehumista...Oon siis 14v tyttö.