Tippikulttuuri?

Jos ostat katugrillistä makkaran, käyt itsepalvelulounaalla tai illalla nopeasti kumoamassa yhden tai kaksi olutta, ei tippiä tarvitse eikä ole edes tapana maksaa. Mutta jos syöt päivällisen ja sinua palvellaan, anna tippi, ellei tarjoilija möhli eikä kokki ole epäonnistunut. Anna tippi kuitenkin, jos virhe korjataan ilman pyyntöäsi ja jäät tyytyväiseksi.

Pääsääntönä Saksassa on, että henkilökohtainen hyvä palvelu ravintolassa ja hotellissa on aina tipin arvoinen, eikä moitteettomasti toiminutta tarjoilijaa ole syytä jättää ilman tippiä. Sopiva tippi on 5 - 15 % laskun summasta, esim. 13,70 pyöristetään 15:een ja 27,50 30:een. Tipin määrä laskun summaan nähden pienenee laskun kasvaessa, ja noin sadan euron laskusta ei tarvitse maksaa tippiä yli kymmentä euroa. Jos palvelu on ollut erinomaista ja ravintola tarjoaa vielä ilmaisen lähtöryypyn, saa tippi olla toki suurempikin.

Hotellipoika ja -siivooja ovat myös tippinsä ansainneet. Molemmille on fiksua kaksi euroa ohimennen tehdystä palveluksesta, viitonen vähän vaivaa vaativasta ja siivoojalle kymppi tai kaksi hyvästä siivouksesta, varsinkin jos se oli selvästi tarpeen.

Tipin antamista ei tarvitse rajoittaa vain ravintolaan ja hotelliin. Jos esimerkiksi polkupyöräsi rikkoutuu keskellä Saksaa ja saat sen nopeasti ja kohtuuhintaan kuntoon, anna silloinkin tippi.