Katsoisitko minulle, jos jaksat? Olen niin väsynyt ja epätoivoinen, tuntuu ettei elämällä ole minulle mitään muuta annettavaa kuin lisää murhetta ja taakkaa. Suurentelenkohan vaikeuksiani ja valitanko turhaan? Olen itse jo niin uupunut tämän kaiken alle, etten enää näe omaa tilannettani selkeästi.
Olen surrut taloustilannettani, joka koko ajan menee aina vain alemmas ja alemmas. Lastani, joka on niin herkkä ja haavoittuva; yrittänyt olla näyttämättä ahdinkoani ja kantaa häntä niin, että jaksaisi omilla siivillään. Äitiäni, joka ei koskaan ole osannut rakastaa minua, josta nyt vasta ymmärsin, että taitaa olla narsisti. Jollaisen kanssa olin myös naimisissa vuosikausia.. Työtilannetta; olisi valtava kiire ja tulosta olisi synnyttävä, mutta en oman tilanteeni vuoksi tunnu jaksavan/pystyvän tarpeeksi...
Olen surrut taloustilannettani, joka koko ajan menee aina vain alemmas ja alemmas. Lastani, joka on niin herkkä ja haavoittuva; yrittänyt olla näyttämättä ahdinkoani ja kantaa häntä niin, että jaksaisi omilla siivillään. Äitiäni, joka ei koskaan ole osannut rakastaa minua, josta nyt vasta ymmärsin, että taitaa olla narsisti. Jollaisen kanssa olin myös naimisissa vuosikausia.. Työtilannetta; olisi valtava kiire ja tulosta olisi synnyttävä, mutta en oman tilanteeni vuoksi tunnu jaksavan/pystyvän tarpeeksi...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et sinä mitään turhia valita. Jokaisella on oikeus purkaa oloaan kun on paha mieli.
Palailen illemmalla.
Nyt täytyy jatkaa hommia
Mennyt:
aineellisis asioissa ehdoteltu ties mitä ja jokin ratkaisu ois pitäny osata tehä. Oot pelänny pahinta, että jostain vielä kuulet jotakin, mihin ollenkaan et oo valmis
Nyt:
Täällä olis kyllä luvassa jo ihan hyviäkin aikoja, sillä tilanne olis kyllä muuttumassa parempaan, mut sit joku ukko ei sit vissiin halua, et niin kävis ja se jäytää entisestään ajatuksias ja sitä et pääsisit voiton puolelle.
Tulee:
Hyvä aika vain suunnitella tulevaisuutta, vaikka paljon edelleen joudutkin taiteilemaan asioittesi kanssa, mutta se pahin niska alkais taittua ja askeliisi tulisi jo pikkusen keveyttäkin ja harmoniaa. Tulee joku viesti, joka tähän tarjoaa uuden mahdollisuuden.
Kilpailemaan edelleen joudut, jokin haasteellinen tilanne täällä on, jotenkin joudut puntaroimaan asioita ja vaadit oikeuksiasikin olla onnellinen. Se kysyy kyllä aika paljon voimia.
Kohtalonpyörä raksuttaa omaa aikaansa ja nyt tarvitaan sitä päättäväisyyttä, että usko uuteen huomiseen palaa.Mietit jotain työkaveria. Ristiveristä aikuista. Hän ilmeisesti asuu eri paikkakunnalla kun sä.
Ristiverinen nainen ja ero ja hirveen vaikeet ajat, mut jotenkin tähän liittyy joku nainen, joka mitä ilmeisimmin alkaa vängätä sua tuulettumaan ja se vois olla ihan tervetullutta sinulle.
Joku uutinen yllättää sinut täysin, liittyy rahasopimusasioihin ja sun tulevaisuuden näkymiin, jotakin paljastuu, mikä ei oo kauheen mieluisa juttu.
Tähän liittyy virkamies ja sä kasaat hartioilles ihan liikaa. Tääl on joku vaalea aikuinen mies, jonka rinnalla.., noh - ei nyt mitenkään hirveen luotettava nainen oo. Tää lienee joku sun tuttavapariskunta.
Kauheesti oot nähny vaivaa asioissas ja se toivon säde sitten pikkuhiljaa alkais tuikkia. Stressistä huolimatta, alkaa tilanne tasaantua ja löydät aivan uuden sävelen ihmisen kanssa jonka kanssa tunnet syvää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Tää tulee niin yllättäen ja voimalla elämääsi, ettet meinaa perässä pysyä.
Riidat rauhoittuu ja olet tyytyväinen vaikka levoton. Jossain asiassa sun pitää tehä valinta/valintoja, kun tulee joku viesti.
Tasapainoakin täällä alkaa olla, vaikka et sitten vissiin mahda sille mitään, että sulla on 'vähän jäänyt vaihde päälle' murehtimisessa. Tiedät, että sulla on kaikki mahdollisuudet onnistua ja ne muutoksen tuulet yrittävät sinulle sitä kertoakin, mut sua vaan ahistaa
Sydämestäni toivon sinulle voimia kaiken keskelle.
Kyllä se valo alkaa pilkistää. Kun osaisit hellittää vähän??? Olisit itsellesi armeliaampi. Ethän sinä hyvä ihminen jaksa koko maailman taakkaa hartioillasi kantaa. Kun nyt jostain löytäisin jotain sanoja, joilla tukea - mutta kun mä en oo mitenkään kauheen hyvä siinä.
Kaikkea hyvää ja usko siihen huomiseen - kyllä se kantaa, jos vaan annat sen niin tehdä.
Kiitos vastauksestasi!
Luulen, että tuo menneen ajan ratkaisu, joka olisi pitänyt osata tehdä jo yli vuosi sitten on velkajärjestelyyn hakeutuminen. Enää en halua sitä hakea, koska sukulaiseni on taannut lainan, jonka en halua kaatuvan hänen maksettavakseen.
Tuo tämän hetken "ukko" joka ei halua asioiden muuttuvan parempaan on kyllä mysteeri?
Ristiverinen naispuolinen työtoveri löytyy ja hänen kanssaan olen todella ymmällä, tuntuu jotenkin kääntäneen selkänsä minulle. Entinen yhteisymmärrys ja hauskuus tuntuu jääneen taakse.Olen ajatellut, että hän ei jaksa sitä, etten koskaan enää käy missään tms, vaan käperryn kotiini ja omiin murheisiini. Vaikkakaan useimmat ihmiset, jotka minut tuntevat, tuskin tietävät, millainen myllerrys sisälläni käy. Olen hyvä näyttelemään:/
Tuttavapariskunta ei sano mitään; eroni jälkeen en enää ole erityisen toivottua seuraa pariskuntien seuraan, eikä heitä enää ystäväpiirissäni juuri olekaan. Kuten ei ystäviä oikeastaan muitakaan, olen onnistunut jättämään kaikki ystävyyssuhteeni taakseni:(
Murehtimisvaihde on todentotta jäänyt päälle! Olen vuosikaudet märehtinyt asioita, jotka tuntuvat vain pahenevan ja pahenevan. Eikä minulla oikein ole ketään, kenelle niitä kertoisin. Ystävyyssuhteet ovat jääneet taa siksi, että en halua rasittaa ystäviäni kertomalla aina vain ikäviä uutisia ja asioita: en halua pilata heidän iloaan, kun heillä menee hyvin.
Todella toivon, että valoa pilkahtaisi edes pikkuisen tänne varjoon. Yritän opetella hellittämään, mutta se on vaikeaa. Olen joutunut yksin kasvattamaan lapset ja heille olen aina se, johon tukeutua, kun on vaikeaa. Jos minä romahdan, (kuten pelkään tapahtuvan, jos hellitän..), kuka heistä sitten huolehtii.
Yritän uskoa huomiseen, ehkä se elämä kantaa sittenkin..?
Suuri kiitos vielä kerran sinulle:)