A-Studio tänään 10.4.2013 Tv1 klo 21.05. Lastensuojelun ongelmat

Osalainaus YLE uutisesta.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17-vuotiaiden lasten määrä verrattuna vastaavanikäiseen väestöön Suomen kunnissa. Klikkaamalla yksittäistä kuntaa saat lisätietoja kyseisestä kunnasta vuosilta 1991–2011. Kartan värit kuvaavat tilannetta vuonna 2011. Mitä tummempi väri sitä enemmän kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia kunnassa on.Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kodin ulkopuolelle on sijoitettu lapsia enemmän Itä- kuin Länsi-Suomessa. Lukuun sisältyy huostaanottojen lisäksi avohuollon lyhytaikaisia sijoituksia.

Emeritusprofessori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta sanoo, että idän ja lännen välisiä eroja on tutkittu paljon.

- Osin se on köyhyysperinnettä. Näyttää myös siltä, että Länsi-Suomessa on vahvemmat yhteisöt. Varsinkin ruotsinkielisillä on vahvat yhteisöt, jotka ovat suojelleet lapsia ja nuoria ongelmilta.

Kymmenestä kunnasta, joissa lapsia on sijoitettu eniten, kuusi löytyy Itä-Suomesta.

Kärkisijaa pitää pikkuinen Rautavaara.

Asukkaiden tuloilla mitattuna köyhissä kunnissa on selvästi enemmän kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia kuin rikkaissa kunnissa.

Kunta Keskimääräiset vuositulot Kodin ulkopuolelle sijoitettuja
Rautavaara 28 368 4,6 %
Kivijärvi 30 169 3,4 %
Tervo 31 616 3,1 %
Ilomantsi 29 000 3,0 %
Hartola 29 566 2,9 %
Pello 35 511 2,8 %
Heinola 32 154 2,8 %
Mäntyharju 32 736 2,6 %
Outokumpu 29 780 2,6 %
Lieksa 28 258 2,6 %
Tohmajärvi 31 113 2,5 %
Kaavi 30 066 2,5 %
Kyyjärvi 34 804 2,4 %
Posio 32 462 2,3 %
Imatra 32 432 2,3 %

Taulukossa kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17-vuotiaiden lasten määrällä mitattuna Suomen 15 huonointa kuntaa vuonna 2011. Vuonna 2011 kuntien keskimääräinen vuositulo oli 36 364 euroa.Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Helsinki häpeäpilkku
Kun tulojen keskiarvo kaikissa kunnissa oli yli 36 000 euroa, jäävät lapsia eniten sijoittaneiden kuntien taloudet selvästi sen alle.

Helsinki poikkeaa häpeälliseen suuntaan: varakkaiden ihmisten kunta, joka pitää lasten sijoituksissa sijaa 20.

Sijoitusten ja huostaanottojen taustalla on yleisimmin vanhempien päihteiden käyttö tai mielenterveysongelmat.

Sipilän mukaan varsinkin naisten lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyy lasten huostaanotoissa.

Suurin osa lastensuojelun rahoista uppoaa laitoksiin
Kuntien perheille tarjoamat palvelut vaihtelevat suuresti. Joissakin pikkukunnissa huostaanottoihin saatetaan päätyä, kun muita palveluja ei ole edes tarjolla.

Jorma Sipilän mukaan kuntien lastensuojeluun käyttämista rahoista 80 prosenttia menee lasten sijoituksiin kodin ulkopuolelle, enimmäkseen laitoksiin.

Huostaanotto laitokseen maksaa 100 000 euroa vuodessa. Halvempaa on ammatiliiseen perhekotiin sijoittaminen, joka maksaa 60 00 euroa. Perheeseen sijoittaminen maksaa kunnalle 22 000 euroa vuodessa.

Lastensuojelun Keskusliiton laskelmien mukaan ehkäisevä työ maksaisi 12 000 euroa lasta kohti. Avohuollon kustanukset vaihtelivat 5 500 ja 60 000 euron välillä.

Varhaisia tukitoimia perheille on peräänkuulutettu paljon, mutta käytännössä kuntien rahat kuluvat loppupäähän eli kalliisiin huostaanottoihin.

Miten kääntää suunta?

"Satsaus perheiden tukiin tuottaisi pörssiäkin paremmin"
Sipilän mukaan kunnan pitäisi nähdä satsaus perheiden ja kasvattajien tukemiseen investointina.

- Päätetään irrottaa sieltä budjetista investointirahat, joille odotetaan saatavan erinomainen tuotto, parempi kuin pörssistä, Sipilä kehuu.

Tällöin esimerkiksi nuori ei syrjäydy yhteiskunnan elätiksi vaan kasvaa hyväksi veronmaksajaksi.

Amerikkalaisten tekemät laskelmat palvelujen kustannusvaikuttavuudesta lupaavatkin monikertaisia tuottoja, mutta niitä ei voi soveltaa Suomeen.

Sipilä uskoo kuitenkin palvelujen tehoon.

- Kaikesta tästä hyvinvointivaltioperinteestä on apua, Suomessa on siitä 50-vuotinen näyttö.

Tutkimusta kuitenkin tarvitaan.

- Hyvän tarkoituksen nimissä tehdään kyllä myös toimenpiteitä, jotka ei tuota mitään hyvää.

Sipilä selvitti valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen pyynnöstä perheitä tukevien palvelujen hyötyjä hintalappuihin nähden. Tuloksena oli tutkimuksen tarve, koska pohjatietoja ei ole lastensuojelusta kerätty tarpeeksi.

Kodinhoitajat tekevät paluuta
Kodinhoitajat olivat varsin yleinen kunnan palvelu vielä 1990-luvun alussa. Laman jälkimainigeissa ammattikunta katosi. Heidän määränsä väheni kuuudesosaan parissa kymmenessä vuodessa.

Nyt heitä tai nykyaikaisemmin kotipalvelua huudetaan takaisin.

Vanhoina hyvinä aikoina kunnasta tuli siis lapsiperheeseen ihminen laittamaan ruokaa, pesemään pyykkiä ja siivoamaan, jos äiti sairastui.

Kodinhoitajat siirtyivät vanhusten kotipalveluihin tai lastensuojelun puolelle. Kotipalvelua saattoi kunnissa saada lastensuojelun asiakkaaksi jo päätynyt perhe, jolloin kyseessä ei ollut enää matalan kynnyksen apu.

Joissakin kunnissa kotipalvelua on taas alettu tarjota avuksi uupuneille tai arjen rutiineja taitamattomille vanhemmille.
---------------

Huostaanotto on bisnestä. Meillä täällä Suomessa.
Ja tietenkään emme saa unohtaa, että huostaanotossa on bisneksen teon yhteydessä A I N A tietenkin kyse lapsen tai nuoren edusta....


Ohjelmassa haastateltu tyttö tai nuori aikuinen nainen
oli huostaanotettu noin vuonna 1996.
Vuosikymmenenä, eli 1990 luvulla, jolloin vielä huostaanottoja tehtiin todellisista syistä
eikä vain mutusatutaihutu tuntumalla tai mielipuolisella huolivyöhykkeistöllä mitaten, kuten on tehty koko 2000-luku.

Sen verran kuulin ohjelmaa lopusta, että mainittiin mm:
"Huostaanottokustannuksilla saataisiin 3000 h apua kotiin."

Kuka nyt 3000 h tarvitsee, vähempikin riittäisi.
Mutta sehän on asennekysymys, että Suomessa ei haluta auttaa enää nykyään.

Ja vanhemmat vedetään liian tiukille henkisesti sekä taloudellisesti.
Ei muuten köyhyydellä ja huostaanotoilla olisi yhtään mitään tekemistä keskenään.