Olen entinen koulukiusattu. Kiusaamiseni takia sairastuin niin pahasti fyysisesti että henkisesti ja pelkäsin sen jatkumista keskiasteen koulutuksessa, jotta lopetin pari vuotta sitten kokonaan koulunkäynnin. Nyt olen 18 ja haaveilen omilleni muutosta, mutta minulla ei ole lainkaan omia tuloja ja elän tällä hetkellä kotona tietysti vanhempieni tuloilla. Vanhemmillani ei ole kauheasti rahaa, joten ne ei vois ainakaan pahemmin auttaa siinä omilleen muutossa. Minun piti periä myös täysi-ikäisenä rahaa, mutta sainkin tietää että tulen saamaan vähemmän sitä mitä minulle oli alunperin luvattu, suunitelmat menivät siis täysin uusiksi. Tilanteestani eivät myöskään tiedä ketkään viranomaiset.
Mitä voisin tehdä, jotta pääsisin täältä pois ja jatkamaan elämääni, enkä jäisi jurraamaan paikalleni ja katsomaan sivusta kun muut ikäiseni aikuistuu ja etenee upeasti elämässään? Kouluun en välttämättä pysty/halua enää ikinä mennä. Töihin joskus, mutta en halua miettiä näitä kahta asiaa ainakaan sen enempää ennen kun olen 20.
Apua!
Mitä voisin tehdä, jotta pääsisin täältä pois ja jatkamaan elämääni, enkä jäisi jurraamaan paikalleni ja katsomaan sivusta kun muut ikäiseni aikuistuu ja etenee upeasti elämässään? Kouluun en välttämättä pysty/halua enää ikinä mennä. Töihin joskus, mutta en halua miettiä näitä kahta asiaa ainakaan sen enempää ennen kun olen 20.
Apua!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hyvä asia, että olet havahtunut tilanteeseesi! Ja hienoa, että haet apua, edes täältä. Todennäköisesti saat neuvoja laidasta laitaan, mutta toivoisin, että joskus rohkaistuisit vielä opin tielle, sillä se on nykyään lähes ainoa edes haaveilla työpaikasta ja siten itsenäisestä elämästä.
Tietysti voit kysellä myös oppisopimuspaikkoja tai yrittää mennä johonkin työpaikkaan harjoittelijaksi ja sitä kautta sitten jalkaa oven väliin.
Tsemppiä!
Ai niin, ne kiusaamiset kyllä yleensä jää viimeistään yläasteelle, joten sen puolesta kyllä saisit hakeutua johonkin opiskelemaan. Vaikka kyllä ymmärrän sua, ei se varmasti ihan helppoa ole. Mutta ihmiset aikuistuvat, eivätkä enää tölvi kuten teineillä on joskus toisiaan tapana kiusata.
No mä oon edelleen teini-ikäinen, et...
Ja mua kiusattiin vähän muista asioista kun semmosista perusjutuista et ylipainosta, tai pukeutumisesta, tai hyvästä koulumenestyksestä... Et en tosiaan usko että he olisivat vielä niin aikuisia että tajuaisivat tekonsa ainakaan täysin kun ovat 19, voihan siellä jollakin jotain PIENTÄ järkiintymistä olla jo tapahtunut. :)
Tuo on ihan perseestä ettenkö pääsis enää etenemään muka niin kuin vanhempani eli lähtivät suoraan peruskoulun jälkeen töihin ja he ovat -60 luvulla syntyneitä...
Mä haluun elää niin kun ne, enkä välttämättä käydä mitään turhia paska koulutuksia enää.
Eikö sossusta saa vaan tosiaan tähän hätään rahaa, eli ruveta pummiksi, ilman että ne painostaa mua mihinkään/minnekkään?
Vaikka elää täysi-ikäinenä vanhempien luona on oikeutettu saamaan toimeentulotukea, siispä sitä hakemaan hyvinvointitoimistosta.
Oikeesti saako sitä noin helposti?
Joka paikkakunnalla ei välttämättä saa, rippuu vähän virkailijastakin. Ainakin täälä menee pärstäkertoimen mukaan, juopot ja työtävieroksuvat saa kakistelematta rahaa, jos olet työssäkäyvä jolla tulee tilapäisiä vaikeuksia et saa mitään tai joudut maksamaan tuen takasin.
Miten helposti saat tukea selviää vasta kun sitä haet. Siis rohkeasti hakemus sossuun hetimiten.
http://www.toimeentulotuki.net
" Joka paikkakunnalla ei välttämättä saa, rippuu vähän virkailijastakin. Ainakin täälä menee pärstäkertoimen mukaan, juopot ja työtävieroksuvat saa kakistelematta rahaa, jos olet työssäkäyvä jolla tulee tilapäisiä vaikeuksia et saa mitään tai joudut maksamaan tuen takasin. "
Kiva... Miten se voi edes mennä noin, toihan tuntuu ihan hullulta! :(
Ja Petulle: Jos meen hakemaan tota tukea, nii eihän ne voi pakottaa mua sitten mihinkään?
Rahaa on turha sossusta anoa. Valtio on päättänyt niin että työttömän tuloksi lasketaan 21,5pv/kk ja menoja ei hyväksytä todellisten menojen mukaan.Ei kelpaa edes teveyskekusmaksut enää menoksi!
tukea haetkin, niin kyllä sinut voidaan pakottaa hakemaan kouluihin/töihin/työkokeiluihin sen uhalla, että tuet pienenevät tai loppuvat. Toimeentulotukeakin voidaan leikata, ja helposti varmasti nuorten kohdalla.
Vaikka nyt lupailet ja uskot varmasti itsekin, että parin vuoden päästä pelkosi koulua kohtaan yhtäkkiä helpottuvat, niin monia tapauksia tunteneena ja itse monia ongelmia omakohtaisesti & läheltä kohdanneena voin kyllä sanoa sinulle, että ei ne psyyken möröt katoa odottamalla. Ne ongelmat vain paisuvat ja entistä kehnommaksi tunnet olosi, kun vuosia kuluu ja elämä jää niiden vuoksi elämättä.
Siksi sinun ehdottomasti pitäisi hakeutua jonkin hoidon pariin, ellet ole jo. Terveyskeskuslääkäristä varmaan pitäisi aloittaa, jollei hoitosuhdetta muualle ole, kun esim. koulun tai työn kautta et saa ko. palveluja. Vaikket ikinä tekisi päivääkään töitä tai koulua, se olisi sinua itseäsi varten paras ratkaisu, että pääsisit käsittelemään asioita terapiaan jne.
No sit en kyllä aio hakea mitään tukia jos ne rupeaa mua pakottamaan... Mitä jos en suostu? Mitä kaikkee ne voi oikeesti tehdä? Voiko ne vähentää mun vanhempienkin tuloja?
Ja mulla on jo elämää jääny elämättä useamman vuoden ajan.
Mikäli hakeudut hoitoon,ja hoidat itsesi kuntoon,niin tukia ei pienennetä.
Kannattais varmaan muuttaa muualle niin kauas,että ex-kiusaajat ei enään kuulu sun elämään edes välillisesti.Vois helpottaa oloa.
Tapa ne koulukisaajat, sitten asia ei enää vaivaa ja voit jatkaa eteenpäin.
Opiskelu ei kannata ainakaan. Olen opiskellut kolme ammatia hyvillä numeroilla ja en siltin saa töitä